Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita jotka eivät ymmärrä "itsensä kehittämistä" tai hokemaa "paras versio itsestäni“
13.05.2019 |
Olen jo itseni, luulisi riittävän.
En myöskään käsitä tätä ajatusta itsensä kehittämisestä. Kuulostaa raskaalta ja pakotetulta, myös motiiveja tietoiseen itsensä kehittämiseen on vaikea nähdä.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nyt kolmas tätä samaa aihetta sivuava aloitus tältä aamulta?
Oho, avasin vasta av:n eikä osunut silmään.
Saisinko linkkejä ketjuihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei halua kehittyä, niin ei oo pakko.
Usein ihminen kuitenkin kehittyy ja kehittää itseään elämänsä aikana ja esim pitkä parisuhde voi hioa särmiä pois luonteesta jne.
Osaa toimia aina vaan paremmin erilaisissa tilanteissa ym ja ymmärrys kasvaa, kokemus itsestä myös kasvaa rikkaammaksi.
Mutta mikään pakko ei ole, jos tuntuu ettei kiinnosta.
Minusta tuo "paras versio itsestäni" on hyvä ilmaus ja hyvä tapa ajatella. Siinä ei verrata itseä muihin ja pyritä olemaan niin kuin joku toinen, yhtä hyvä, vaan päämääränä on kehittää hyvän itsetuntemuksen kautta omia vahvuuksiaan ja huomioida omat heikkoudet.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Tarkoittaa sitä, kuinka passiivinen tai aktiivinen olet. Inhottaisi ajatus kummastakin ääripäästä. Sellainen passiivinen ajelehtiminen tai pakonomainen jokahetkinen täysillätekeminen ja itsensä ylittäminen.
Olen kuitenkin siinä ajatuksessa, että opin ja omaksun uutta läpi elämäni ja ymmärrykseni kasvaa. Kotikin ja keho vaativat yhtä lailla huomiota kuin ihmissuhteetkin tai ränsistyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä suutun helposti ja olen pitkävihainen.
Jotenkin kummasti välttelen tuollaista käytöstä esim. työelämässä.
joskus mä hoin tota ja halusin ulkosesti olla täydellinen. :D tällä hetkellä en halua, vähempi riittää.. se on pidemm'n p''lle turhaa ja stressaavaa elää ulkosten mittareiden mukaan, jos sisäsesti on pelkkää tyhjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta itsensä kehittäminen on tärkeää. Haluan korjata ja parantaa itseäni, jotta minulla olisi parempi olo. Opettelen olemaan lempeämpi, rauhallisempi, suvaitsevaisempi. Haluan saada mielenrauhaa. Tietenkin joku voi olla niin hyvä jo luonnostaan, ettei koe tarvitsevansa kehitystä, mutta minä kyllä tarvitsen monellakin alueella.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei halua kehittyä, niin ei oo pakko.
Usein ihminen kuitenkin kehittyy ja kehittää itseään elämänsä aikana ja esim pitkä parisuhde voi hioa särmiä pois luonteesta jne.Osaa toimia aina vaan paremmin erilaisissa tilanteissa ym ja ymmärrys kasvaa, kokemus itsestä myös kasvaa rikkaammaksi.
Mutta mikään pakko ei ole, jos tuntuu ettei kiinnosta.
Tässähän tämä on. Näen itse mainitsemasi asiat monille lähes välttämättömänä kehityksenä, mikäli ei satu kehittymään siihen uppiniskaiempaan suuntaan.
Jos taas käytettään termiä "kehittää itseään" niin eikö se viittaa jonkinlaiseen valintaan?
Esim. Kukaan tuskin haluaa huonoon suhteeseen "kehittymään" vaikka lopputuloksena voisikin olla vähemmän särmikäs "parempi ihminen".
Itsensä kehittämistä käytetään myös paljon syynä (osalle pakkopullaltakin tuntuvalle) urheilu suoriukselle. Kehityn tässä, koen tulevani paremmaksi versioksi itsestäni- miksi ja mitä varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus on hyvä kehittää itseä.
Oma paras versio itsestäni on vasta työn alla.
Olen huomannut, että itselleni tärkein asia, jota voin opetella, on tyytyväisyys. On ollut iso työ oppia tyytyväisyyttä itseensä, omaan elämään, omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin, omaan elämäntilanteeseen jne.
Sillä saavuttaa kaikkein eniten - kun ei tavoittele koko ajan jotakin tulevaisuudelta, vaan on tyytyväinen elämään tässä ja nyt, kaikessa yksinkertaisuudessaan.
kaikkee ei myöskään tarvii ajatella ittensä kautta. Sillon elämä voi jopa parantua jos ei ajattele itseäänsä joka välissä, ja et kaikki on jonkinlaista kilpailua joko ittensä tai muiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse vastasin tänään tuon erään kateudesta, katkeruudesta ja huonosta itsetunnosta kärsivän aloitukseen tuolla kehotuksella. Tarkoitin ja tarkoitan sitä, että eihän siinä ole mitään mieltä vertailla itseään toisiin ja masentua siitä, että näillä on ominaisuuksia ja kykyjä, joita itsellä ei ole tai jotka ovat parempia jossain asiassa. Jos nämä kadehditut asiat tai ominaisuudet ovat juttuja, jotka voisivat olla realistisesti sinunkin saavutettavissasi, niin pyripä niitä kohti sitten. Mutta jos jollekin on vaikka luonto suonut upean ulkonäön ja sinulle vaatimattomammat piirteet tai joku on huippuälykäs ja sinä "vain" normaaliälykkyydellä varustettu, niin eipä se siitä muuksi muutu ja kannattaa vaan oppia hyväksymään. Eli tarkoitan, että keskittyisi ja oppisi näkemään ne positiiviset piirteet ja kyvyt itsessään (kaikilla niitä on) ja hyödyntäisi niitä eikä haikailisi jotain mitä ei tuke ikinä saavuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei halua kehittyä, niin ei oo pakko.
Usein ihminen kuitenkin kehittyy ja kehittää itseään elämänsä aikana ja esim pitkä parisuhde voi hioa särmiä pois luonteesta jne.Osaa toimia aina vaan paremmin erilaisissa tilanteissa ym ja ymmärrys kasvaa, kokemus itsestä myös kasvaa rikkaammaksi.
Mutta mikään pakko ei ole, jos tuntuu ettei kiinnosta.
Tässähän tämä on. Näen itse mainitsemasi asiat monille lähes välttämättömänä kehityksenä, mikäli ei satu kehittymään siihen uppiniskaiempaan suuntaan.
Jos taas käytettään termiä "kehittää itseään" niin eikö se viittaa jonkinlaiseen valintaan?
Esim. Kukaan tuskin haluaa huonoon suhteeseen "kehittymään" vaikka lopputuloksena voisikin olla vähemmän särmikäs "parempi ihminen".Itsensä kehittämistä käytetään myös paljon syynä (osalle pakkopullaltakin tuntuvalle) urheilu suoriukselle. Kehityn tässä, koen tulevani paremmaksi versioksi itsestäni- miksi ja mitä varten?
Ei kai siinä muuta vaikutusta ole, kun että etenkin itsellä on parempi olla ja ympärillä olevilla ihmisillä on helpompi olla lähelläsi.
Ei esim enää ole kuin kävelevä miinakenttä, jos saa avattua tunnelukkonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle itsen kehittäminen hahmottuu pyrkimyksenä kohti omaa ihanneminää eli sitä ihmistä, jollainen toivoisi olevansa. Vaikka ihanne muuttuukin matkan varrella jatkuvasti ja tiedostan, ettei sitä voi ehkä koskaan saavuttaa, tuo sen tavoitteleminen elämään mielekkyyttä.
Stephen Fry mainitsi kerran huomanneensa amerikkalaisessa elämänmenossa juuri tuon itsensä muuttamisen kulttuurin: oli sitten kyseessä rahatilanne, seksitaidot tai ihonhoito, ajatus on että olet oikeastaan vain materiaalia josta voit muokata ihan mitä haluat. Jos et onnistu, vika on sinun koska et osaa noudattaa self help -kirjan ohjeita.
Yritän muokata tai kehittää itseäni siinä mielessä että yritän tulla toimeen mt-ongelmieni kanssa, mutta kyllä, minua ärsyttää usein tuo pakotetun pirteältä kuulostava hehkutus.
Mulle itseni kehittäminen on ennen kaikkea sitä, että haluan kasvattaa sivistystäni. Se ei onnistu ilman tietoista ponnistelua.
Vierailija kirjoitti:
No mä suutun helposti ja olen pitkävihainen.
Jotenkin kummasti välttelen tuollaista käytöstä esim. työelämässä.
No mutta, eikö se ole täysin normaalia käytöstä, että kun havaitaan omaa elämää vaikeuttava käytösmalli se pyritään korjaamaan?
Onko tämä itsensäkehitys-termi vain jokin vaihtoehtoinen ilmaisu itsetuntemukselle tai yläotsake kaikelle mahdolliselle ja mahdottomalle?
Jos haluaa itseään kehittää, niin miksikäs ei? Kyseessähän on vain positiivinen asia. Yleensä parantaa myös palkkaa, uraa, kotia, harrastuksia, ihmissuhteita jne. tms. mihin nyt eniten keskittyy.
Toisaalta, jos kokee kaiken olevan itselleen riittävää, niin entä sitten?
Äkkiseltään ainoa ei-ymmärrettävä tai ärsyttävä piirre tällaisessa on kiihko'uskonnollinen' pauhaaminen suuntaan tai toiseen.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämä nyt kolmas tätä samaa aihetta sivuava aloitus tältä aamulta?