Puolison sanavarasto ja sivistystaso
Eräs asia on noussut pinnalle viime aikoina, joka todella rassaa. Meillä on pitkän parisuhteen jälkeen ollut vakava kriisi noin vuoden ajan, josta viimeinen reilu puoli vuotta on niska limassa tehty raakaa työtä suhteen korjaamiseksi tai ylipäänsä tilanteen ratkaisemiseksi. Kommunikaatio monella tapaa ollut ja on edelleen pulmista suurimpia.
Nyt eniten on alkanut hiertää, että emme puhu oikein samaa kieltä. Puolisoni ei ymmärrä käyttämiäni sanoja, eikä pysy perässä virkkeissäni. Puhun virkkein ja kappalein, puoliso taas ydinlausein. Kovin kummallisista sivistyssanoistakaan ei aina ole kyse. Esimerkiksi tänään riideltiin jostain simppelistä arkisesta asiasta, mutta riidan yhteydessä vetosin siihen, että jokin puolison syyttely minua kohtaan on epäoikeudenmukaista. Tässä kohtaa riita muuttui sen selvittämiseksi, mitä tarkoittaa epäoikeudenmukaisuus. Jouduin selittämään kuin omille lapsilleni, mitä sana tarkoittaa. Luulisi nelikymppiselle jo aiemmin tulleen vastaan. Mutta kyseessä ei ole poikkeus vaan päivittäin toistuva ilmiö.
Me emme saa kriisejämme ratkottua ehkä monistakin syistä, mutta alkaa tuntua, että suurin este on puolison erittäin rajallinen kielellinen kyky ilmaista ja ymmärtää. Viesti ei vain välity, kumpaankaan suuntaan. Kaikeksi lohduttomuudekseni uskon, ettei tätä ole edes helppo korjata kovinkaan nopeasti. En voi alkaa puhua selkokielellä enkä ryhtyä opettamaan äidinkieltä (odotellen itse paikoillani) jotta hän kuroisi ehkä kymmenien vuosien kaulan umpeen taaperosta.
Muilla kokemuksia vastaavasta? Onko tässä toivoakaan enää?
Kommentit (30)
Perheissä joissa mies on akateemikko ja vaimo lähäri käy usein noin.
Näissä tapauksissa hämmentää lähinnä se miten tällainen asia on alkanut häiritä vasta pitkän parisuhteen jälkeen. Itse kiinnitän huomiota jo heti ensitapaamisella siihen miten se toinen kommunikoi. Ja ensiarvoisen tärkeää on se että ymmärrämme toisiamme hyvin.
Ja huomasit tämän miehesi idiotissmin vasta näin pitkän ajan jälkeen? MITEN se on mahdollista? Ettet huomannut jo aluksi ettei hän ymmärrä suomea?
Miten on mahdollista, että tuo nousee akuutiksi ongelmaksi vasta vuosien jälkeen? Oletko varma, ettei mies heittäydy tahallaan tyhmäksi? Tuohan on hyvä keino vältellä varsinaisista asioista puhumista.
Oli niin tai näin, miehesi ei tule enää verbaalivirtuoosiksi muuttumaan. Sinun pitää joko hyväksyä se tai erota.
Eri ihmisille sanat sisältävät erilaisia merkityksiä. Epäoikeudenmukainen on tälläinen sana, ihmiset kokevat epäoikeudenmukaisuuden eri tavala eri asioissa. Mielestäni miehesi tapa osoittaa, että hän yrittää ymmärtää sinua paremmin, ei ympäripyöreästi.
Oudolta tuntuu, että epäoikeudenmukaisuus olisi jollekin ihan vieras termi ja sekin, ettet ole aiemmin huomannut miehen sanavaraston olevan noin alkeellisella tasolla...
Onko sulla antaa muita esimerkkejä sanoista joita ei ymmärrä?
Epäoikeudenmukaisuus on varmaan sanana kaikille ymmärrettävä. Oikea jatkokysymys olisi ollut: "Miten olen mielestäsi ollut epäoikeudenmukainen?" Tätä taas ei aloittaja ymmärtänyt, joten kommunikaatiovaikeudet lienevät molempien syytä.
Se yrittää vaan kääntää huomion johonkin aivan muuhun kuin itse riideltävään asiaan. Ehkä sen aivot seisahtuu ja ei tajua riitatilanteessa enää mitään.
Olen aiemminkin huomannut, mutta olen yrittänyt sietää ja selvitä, aina tilanne kerrallaan. Jotta päästäisiin eteenpäin varsinaiseen asiaan. Olen ajatellut olla kärsivällinen ja luottavainen asioiden paranemiseen.
Syy miksi tämä nyt on noussut pulmaksi on se, että välimme ovat todella tulehtuneet ja käsillä hyvin vakava kriisi. Puhuttavaa on ollut paljon. Paljon sellaista, josta ei ole aiemmin puhuttu. Eikä me ollakaan koskaan paljoa puhuttu mistään syvällisemmistä asioista, hän ei ole moisesta ollut kiinnostunut. Hiljainen jupisijatyyppi ja enemmänkin käytännön tekijä kuin keskustelija.
Ymmärrys kirjoitti:
Epäoikeudenmukaisuus on varmaan sanana kaikille ymmärrettävä. Oikea jatkokysymys olisi ollut: "Miten olen mielestäsi ollut epäoikeudenmukainen?" Tätä taas ei aloittaja ymmärtänyt, joten kommunikaatiovaikeudet lienevät molempien syytä.
Kuinka niin en ymmärtänyt?
Ap
Minä päädyin nuorena avoliittoon miehen kanssa, joka oli kyllä mukava ja kiltti, mutta ei ymmärtänyt ainoatakaan sivistyssanaa ja oli muutenkin hyvin kapea-alaisesti sivistynyt. Hän oli käsillä tekevää tyyppiä, puuseppä jota ei maailman meno oikeastaan kiinnostanut.
Tuon kokemuksen myötä sanoisin että jos tässä asiassa on kovin suuri epätasapaino suhteessa, on koko homma toivoton. Vaikka tuosta suhteesta on vuosia aikaa, olen edelleen suorastaan hämmästyttävän helpottunut siitä että en enää joudu miettimään sanomisiani sen mukaan, mitä mies ymmärtää ja mitä ei. Vielä iloisempi olen siitä etten enää joudu opettamaan ketään. Muistan vääntäneeni rautalangasta ainakin käsitteitä "feminismi", "kommunismi" ja "fotosynteesi". Ei enää ikinä!!
Vierailija kirjoitti:
Perheissä joissa mies on akateemikko ja vaimo lähäri käy usein noin.
Kuinka monella Suomen 9 elossa olevalla (tieteen) akateemikosta on lähihoitaja vaimona?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrys kirjoitti:
Epäoikeudenmukaisuus on varmaan sanana kaikille ymmärrettävä. Oikea jatkokysymys olisi ollut: "Miten olen mielestäsi ollut epäoikeudenmukainen?" Tätä taas ei aloittaja ymmärtänyt, joten kommunikaatiovaikeudet lienevät molempien syytä.
Kuinka niin en ymmärtänyt?
Ap
Kysymykseen: "Mitä on epäoikeudenmukaisuus?" sinun olisi pitänyt antaa esimerkkejä siitä, miten mies on ollut epäoikeudenmukainen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Se on aina viisaamman vastuulla puhua niin, että tyhmempi ymmärtää. Jos ei sitä kestä, niin sukset on perustavanlaatuisesti ristissä.
Vierailija kirjoitti:
Olen aiemminkin huomannut, mutta olen yrittänyt sietää ja selvitä, aina tilanne kerrallaan. Jotta päästäisiin eteenpäin varsinaiseen asiaan. Olen ajatellut olla kärsivällinen ja luottavainen asioiden paranemiseen.
Syy miksi tämä nyt on noussut pulmaksi on se, että välimme ovat todella tulehtuneet ja käsillä hyvin vakava kriisi. Puhuttavaa on ollut paljon. Paljon sellaista, josta ei ole aiemmin puhuttu. Eikä me ollakaan koskaan paljoa puhuttu mistään syvällisemmistä asioista, hän ei ole moisesta ollut kiinnostunut. Hiljainen jupisijatyyppi ja enemmänkin käytännön tekijä kuin keskustelija.
Jos laittaa vähän mutkat suoriksi niin alussa oli se rakkauden huuma ja siinä ei tullut sitten niin kauheasti verbaalisesti kommunikoitua kun oli sitä fyysistä vetoa yllin kyllin. Eli et sinäkään ole silloin ilmeisesti sitä syvällistä puhetta niin kaivannut. Sitten kun eteen tulee asioita jotka pitäisi ratkaista puhumalla, ollaan ongelmissa.
Ei kai tuossa ole mitään muuta kuin että olette aika ratkaisevasti erilaisia kommunikaatiotaidoiltanne ja sinun pitää myös jatkossa joko hyväksyä se tai sitten tehdä johtopäätökset. Ainakin tiedät tämän jälkeen että kannattaa kiinnittää huomiota siihen kommunikaation jo heti alussa.
Ei teidän ongelmanne ole ero sivistystasossa, vaan ero älykkyydessä. Ja valitettavasti näyttää siltä, että ero on ap:n tappioksi.
Jos puoliso kysyy, mitä tarkoitat epäoikeudenmukaisuudella, hän ei kysy sanakirjamääritelmää.
Hän kysyy, mitä SINÄ miellät epäoikeudenmukaiseksi ja miten se sinusta liittyy hänen kommentteihinsa.
Mutta ei, ap vastaa lässyttämällä ja pu-hu-mal-la hi-taas-ti pää-lau-sein....
Et ymmärrä puolisosi kommentteja. Se ei tarkoita, että HÄN olisi välttämättä tyhmä tai sivistymätön, vaan että sinä olet. Fiksu ihminen osaa puhua niin, että puoliso ymmärtää ja viesti välittyy. Tyhmä nakkelee vain niskojaan.
Vierailija kirjoitti:
Perheissä joissa mies on akateemikko ja vaimo lähäri käy usein noin.
Aika huonosti menee jos tarvitsee yliopistoa oppiakseen mitä sana epäoikeudenmukaisuus tarkoittaa...
Muutenkin sanavarasto ja sivistys kumpuaa enempi sieltä varhaiskasvatuksesta ja lapsuudesta. Jos on ihan tuollaiset perusasiat hukassa niin ei sitä mikään koulu pelasta.
Taaperosta = tasoerossa. Hassu autokorrekti.