Missä iässä teillä on ollut teinien kanssa vaikeinta?
Omani ovat nyt 15 ja 14. Vielä ei ole sen ensimmäistä merkkiä teini-iän myrskyistä. No, poika nyt sillon tällöin hikeentyy, mutta asiallisesti. Eivät tappele ja noudattavat sääntöjä sekä kotiintuloaikoja.
Onko tässä vielä riskiä että homma repsahtaa ja alkaa joku ihan hirveä uhma...?
Kommentit (13)
Mun esikoisen kanssa on ollut ihan hirveää sen jälkeen kun se täytti 16.
Ei meillä tullut perinteistä murkkuiän myrskyä. Kaksi poikaa, joista toinen uhmaili vetäytymällä ja puhumattomuudella ja toinen harrasti enemmän sellaista ylimielisesti puhumista. Koulut hoitivat aina kunnolla ja noudattivatkin muuten sääntöjä. Nyt ovat 16 ja 18 ja tasaista on.
Seiskaluokan loppu ja kasiluokan alku oli meidän tytöllä se hankalin vaihe. Alkoholikokeilut, välinpitämättömyys, ylimielisyys. Koulussa kuitenkin pärjäsi hyvin.
Tytöllä kuudennen luokan keväällä itkeskelyä ja tuiskimista. Sen jälkeen ei mitään. Pojalla n. 15v alkaen vetäytymistä ja sotkunen huone. Ei mitään muuta kummallakaan. Nyt 19 ja 17
Nykyään teinien ei tarvitse kapinoida, kun he saavat ymmärrystä
No joo, sotkuinen huone löytyy pojalta :)
Itselläni ei ole vielä lapsia, mutta äiti aina sanoo, että olin hyvin helppo teini. En ole kokeillut päihteitä, en raivonnut ja viihdyin kotona kylillä heilumisen sijaan. Paljon vanhempi isoveljeni oli toista maata. Kerran hän oli kuulemma virittänyt mopon ja ajoi sillä sitten poliisia pakoon.
Normi murrosikä meni ihan hyvin, h*lvetti repesi valloilleen, kun täyttivät 18. Kuviteltiin etteivät mitkään kodin säännöt yhtäkkiä enää pädekään heihin, kun ovat TÄYSI-IKÄISIÄ. Aika hurjat yhteenotot tästä aiheesta tuli.
Vierailija kirjoitti:
Normi murrosikä meni ihan hyvin, h*lvetti repesi valloilleen, kun täyttivät 18. Kuviteltiin etteivät mitkään kodin säännöt yhtäkkiä enää pädekään heihin, kun ovat TÄYSI-IKÄISIÄ. Aika hurjat yhteenotot tästä aiheesta tuli.
No miten luovitte asian suhteen?
Esikoinen syksyllä 18v....
Kaksi poikaa. Pahin vaihe alkoi molemmilla 16 v. Vielä ei näy loppua...
Meillä on kaksi poikaa eikä teini-iässä ollut sen kummempaa mitä muulloinkaan. Pojat ovat aina olleet hirveän helppoja tapauksia. Olen jälkeenpäin miettinyt, oliko se hyvä vai huono asia, mutta ei meillä ole ollut mitään isompia sääntöjä, joiden takia olisi pitänyt kapinoida. Kumpikin hoiti koulun hyvin. Kaveripiirillä on iso vaikutus ja kummallakin kaveritkin oli ihan tolkkuja.
13-14 v oli ärsyttää tiuskimista ja sotkuinen huone. Eipä muuta.
miksi sitä uhmaa pelätään niin paljon? sehän kertoo vain lapsen terveestä kehittymisestä