Miksi naiset synnytti historiassa nuoremmalla iällä kuin nykyään?
Mitä luulet miksi nainen sai ekan lapsen n.18v mutta nykyään vasta n.28v?
Kommentit (30)
Nykyään valtava koulutusputki useimmilla tukkeena nuoressa aikuisiässä.
Ne kuolivatkin nuorempina, joskus jopa alle nelikymppisinä, oli kiire saada lapset jaloilleen ja pärjäämään itse. Ei käyty kouluja, rouvana ja äitinä olo oli ammatti. Ehkäisy puuttui. Heti kun kuukautiset alkoivat oli valmis avioon. Rippikoulu antoi ns. "naimaluvan".
Ei ollut kouluja joten opiskelu ei häirinnyt elämää. Ja elinikä oli lyhyempi, piti senkin takia tehdä lapset nuorena että kerkeää kasvattaa lapsesta kunnon työntekijän ennen kuin itse poistuu kuvioista.
Vierailija kirjoitti:
Koska tytöt naitettiin nuorina.
Kuka naitti?
Teini-ikä ei ole vielä kovin vanha käsite, alkaen vasta n. 50-luvulta. Sitä ennen hypättiin suoraan lapsuudesta aikuisuuteen. 15v alkaen saattoi jo mennä naimisiin, siksi käytiin rippikoulu. Elinikä oli muutenkin lyhyempi. Mentiin naimisiin, pantiin hääyönä ja mitäs siinä sitten, ehkäisyä ei ollut.
Mistähän historian ajankohasta nyt puhut? Esim. 1700-luvulla nainen sai ensimmäisen lapsen keskimäärin kolmekymppisenä.
Joskus vuonna kivi ja keppi elinikä oli niin lyhyt että kolmekymppinen oli jo vanhus.
Ennen ihminen oli valmis aikuisuuteen ammatin oppimisen kannalta erittäin varhain.
Ammatti opittiin jo hyvin nuorena vanhemmiltaan.
Nyky-yhteiskuntaan oppiminen vie pidempään.
Lisäksi kannatti aloittaa varhain, jotta edes osa lapsista ehti täysi-ikäiseksi ennen omaa kuolemaa, kun elinikä oli aika lyhyt.
Munkin esiäiti 1800-luvulla kuoli 42-vuotiaana ja vanhimmat tyttärensä sitten hoitivat perheen pikkulapset eli sisaruksensa.
Vierailija kirjoitti:
Mistähän historian ajankohasta nyt puhut? Esim. 1700-luvulla nainen sai ensimmäisen lapsen keskimäärin kolmekymppisenä.
Ei kai nyt srntään
Siksi koska ennen se oli naisen elämäntehtävä. Onneksi ei enää.
Niinhän tuo menee edelleen noissa maissa, joissa tyttöjen koulut jäävät kesken kun he alkavat saada muksuja - kovin nuorinakin. Nyt pidetään tärkeämpänä käydä koulut ensin ja perustaa perhe vasta sitten. Eipähän äiti jää aivan yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä korostuu noissa maissa, joissa kaikki eivät hanki edes lukutaitoa.
Suomessakin taisivat koulut ennen olla nopeammin käytyjä mitä nykyään. Ei opettajaksi pääse enää pelkällä valkolakilla, kuten aikanaan. Eikä enää kävellä töihin ilman koulutusta - harvinaiseksi on mennyt. Joskus oli pikkasen eri meininki.
Mun äitini sai minut, esikoisensa ollessaan 19-vuotias. On sen jälkeen täydentänyt koulutustaan työn ohessa nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tytöt naitettiin nuorina.
Kuka naitti?
Entisaikaan vanhemmat naitti, tai ainakin niiltä piti saada lupa ottaa sellainen puoliso jonka nämä hyväksyivät.
Sata vuotta sitten ensisynnyttäjät oli noin 24-25-vuotiaita. Lapsia saatiin nelikymppiseksi saakka.
Oletko aloittaja käynyt peruskoulun? Mielestäni kyllä peruskoulun historianopetuksen perusteella tämän pitäisi olla aika selvää.
Vierailija kirjoitti:
Ne kuolivatkin nuorempina, joskus jopa alle nelikymppisinä, oli kiire saada lapset jaloilleen ja pärjäämään itse. Ei käyty kouluja, rouvana ja äitinä olo oli ammatti. Ehkäisy puuttui. Heti kun kuukautiset alkoivat oli valmis avioon. Rippikoulu antoi ns. "naimaluvan".
Ei ihmiset yleensä alle 40-vuotiaana kuolleet jos aikuisiksi selvisivät. Lapsikuolleisuus oli korkea, joten keskiverto ihminen kuoli neljäkymppisenä, mutta keskiarvoa vei alas alle 5-vuotiaana kuolevat.
Nykyään kouluttaudutaan, rymytään, halutaan nauttia omasta ajasta ja sitten vasta aletaan tekemään lapsia. Valitettavasti vain se ei monillakaan onnistu enää vanhempana yhtä hyvin kuin nuoremmilla ja sitten joudutaan hoitoihin tai adoptoimaan. Adoptio ei tosin ole huono juttu lapsen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Sata vuotta sitten ensisynnyttäjät oli noin 24-25-vuotiaita. Lapsia saatiin nelikymppiseksi saakka.
Jopa viisikymppiseksi asti. Oma isomummoni sai kuopuksensa 55-vuotiaana.
Keskimääräinen synnytysikä on vaihdellut aikojen ja alueidin mukaan. Muistaakseni uuden ajan Suomessa (1500-1600-luvuilla) ensisynnyttäjän keski-ikä oli yllättävänkin korkea, naimisiinkin nuoret miehet ja naiset menivät vasta lähemmäs kaksvitosina. Selityksinä oli mm. köyhyys ja vähäinen elanto. Lapsia ei kannattanut tehdä liutaa kun ei ollut mitään millä elättää niitä. Sitten taas jossain muinaisessa frankkien valtakunnassa samoilla syillä avioiduttiin heti kun karvat alkoivat kasvaa ja lapset saatiin viimeistään 15-vuotiaina.
Tiesittekö muuten, että luonnonkansojen keskuudessa tyttöjen ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä noin 16-vuotiaina, ensimmäinen lapsi saadaan keskimäärin 18-vuotiaana ja synnytysväli on keskimäärin 4 vuotta ja lasten määrä 4? Selityksenä se, että metsästäjä-keräilijä-elämäntavalla naisten rasvaprosentti pysyy niin alhaisena, ettei hedelmöittyminen tapahdu kovin helposti. Vasta maatalouden ja runsaan hiilihydraatin saannin myötä on tullut tämä "häiriötila", jossa kuukautiset alkavat koko ajan aikaisemmin ja lapsia tulee ipana per vuosi, vaikka naisen kroppa ei meinaa sitä kestää.
Ehkaisya oli vaikeammin saatavilla ja tietoa raskautumisesta vahemman tarjolla? :)