Miksi naiset synnytti historiassa nuoremmalla iällä kuin nykyään?

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö muuten, että luonnonkansojen keskuudessa tyttöjen ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä noin 16-vuotiaina, ensimmäinen lapsi saadaan keskimäärin 18-vuotiaana ja synnytysväli on keskimäärin 4 vuotta ja lasten määrä 4? Selityksenä se, että metsästäjä-keräilijä-elämäntavalla naisten rasvaprosentti pysyy niin alhaisena, ettei hedelmöittyminen tapahdu kovin helposti. Vasta maatalouden ja runsaan hiilihydraatin saannin myötä on tullut tämä "häiriötila", jossa kuukautiset alkavat koko ajan aikaisemmin ja lapsia tulee ipana per vuosi, vaikka naisen kroppa ei meinaa sitä kestää.

Jep, ja myös viljelyn myötä pienille lapsille oli paljon ruokaa, eikä niitä imetetty niin pitkään, mikä taas teki raskauksien väleistä lyhyempiä.

Vierailija kirjoitti:

Joskus vuonna kivi ja keppi elinikä oli niin lyhyt että kolmekymppinen oli jo vanhus.

Höpö höpö! Ei pidä paikkaansa. Entisaikojen lyhyt keskimääräinen elinajanodote johtui suuresta lapsikuolleisuudesta. Kun huomattavan suuri osa ihmisistä kuolee pikkulapsena, se vetää keskimääräisen elinajanodotteen alas.

Koska sillon ei ollut kittareita, mistä ostaa ruokaa eikä tytöille koulutusmahdollisuuksia. Tyttö oli miehen omaisuutta, ensin isän ja sitten aviopuolison. Suurissa perheissä varmastikin yksi syy naittaa lapsi nuorena, oli se, että ruokaa ja rahaa oli vähän verrattuna ruokittaviin suihin. Perhesuunnittelua ei tunnettu, ehkäisy oli epäluotettavaa, eikä sitä usein edes käytetty Jumalan pelossa.

Oma isomummuni sai ensimmäisen lapsensa vasta 28-vuotiaana, mutta jatkoikin sitten synnyttelyä reilusti yli nelikymppiseksi.

Hassua että nykyään ollaan jotenkin kauhuissaan, jos nainen saa lapsia lähemmäs nelikymppisenä, kun agraari-Suomessa oli ihan normimeininki, että vanha emäntä pyöräytti vielä nelivitosena viimeisensä.

Vaan toki siihenkin aikaan vanhojen vanhempien perimä oli heikompaa. Tämän samaisen isomummoni lapsista vanhimmat elivät pitkän ja terveen elämän, nuorimmat kuolivat tiettyihin sairauksiin 40-50-vuotiaina.

Vierailija kirjoitti:

Oma isomummuni sai ensimmäisen lapsensa vasta 28-vuotiaana, mutta jatkoikin sitten synnyttelyä reilusti yli nelikymppiseksi.

Hassua että nykyään ollaan jotenkin kauhuissaan, jos nainen saa lapsia lähemmäs nelikymppisenä, kun agraari-Suomessa oli ihan normimeininki, että vanha emäntä pyöräytti vielä nelivitosena viimeisensä.

Vaan toki siihenkin aikaan vanhojen vanhempien perimä oli heikompaa. Tämän samaisen isomummoni lapsista vanhimmat elivät pitkän ja terveen elämän, nuorimmat kuolivat tiettyihin sairauksiin 40-50-vuotiaina.

Toistuvat raskaudet pitävät yllä hedelmällisyyttä, joten nuorena aloittaneen vanhana saamat lapset ovat terveempiä kuin vanhana aloittaneet. Nytkin lestadiolaisten nelikymppisenä saatu kuudes lapsi on lähes aina terve, mutta uranaisen nelikymppisenä saama esikoinen on usein kehitysvammainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö muuten, että luonnonkansojen keskuudessa tyttöjen ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä noin 16-vuotiaina, ensimmäinen lapsi saadaan keskimäärin 18-vuotiaana ja synnytysväli on keskimäärin 4 vuotta ja lasten määrä 4? Selityksenä se, että metsästäjä-keräilijä-elämäntavalla naisten rasvaprosentti pysyy niin alhaisena, ettei hedelmöittyminen tapahdu kovin helposti. Vasta maatalouden ja runsaan hiilihydraatin saannin myötä on tullut tämä "häiriötila", jossa kuukautiset alkavat koko ajan aikaisemmin ja lapsia tulee ipana per vuosi, vaikka naisen kroppa ei meinaa sitä kestää.

Jep, ja myös viljelyn myötä pienille lapsille oli paljon ruokaa, eikä niitä imetetty niin pitkään, mikä taas teki raskauksien väleistä lyhyempiä.

Juuri näin. Lapsia saattoi ruokkia kotieläinten maidolla ja vellillä ja usein äitiä tarvittiin pelto- ja muihin töihin heti kun pääsi lapsivuoteesta ylös, ei ollut aikaakaan istua imettelemässä. Noihin aikoihin naisten keski-ikä oli usein miehiä matalampi, johtuen juuri jatkuvan raskaanaolon ja synnyttämisen yhdistämisestä raskaaseen fyysiseen työhön ja huonoon hygieniaan. Ja lapsikuolleisuus oli samoista syistä niin korkeaa, että vaikka olisit synnyttänyt elämässäsi 12 lasta, saattoi niistä jokainen kuolla ennen vanhempiaan. Karmeaa aikaa maailmanhistoriassa :P

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma isomummuni sai ensimmäisen lapsensa vasta 28-vuotiaana, mutta jatkoikin sitten synnyttelyä reilusti yli nelikymppiseksi.

Hassua että nykyään ollaan jotenkin kauhuissaan, jos nainen saa lapsia lähemmäs nelikymppisenä, kun agraari-Suomessa oli ihan normimeininki, että vanha emäntä pyöräytti vielä nelivitosena viimeisensä.

Vaan toki siihenkin aikaan vanhojen vanhempien perimä oli heikompaa. Tämän samaisen isomummoni lapsista vanhimmat elivät pitkän ja terveen elämän, nuorimmat kuolivat tiettyihin sairauksiin 40-50-vuotiaina.

Toistuvat raskaudet pitävät yllä hedelmällisyyttä, joten nuorena aloittaneen vanhana saamat lapset ovat terveempiä kuin vanhana aloittaneet. Nytkin lestadiolaisten nelikymppisenä saatu kuudes lapsi on lähes aina terve, mutta uranaisen nelikymppisenä saama esikoinen on usein kehitysvammainen.

Jaa-a. Meilläpäin on lestadiolaisia kuin itikoita ja olen kyllä huomannut, että perheen nuorimmat on aina niitä, jotka täyttävät erityisluokat, istuvat pyörätuolissa, piikittävät insuliinia, käyttävät sydämentahdistinta ja jopa kuolevat joihinkin harvinaisiin synnynnäisiin sairauksiin. Hedelmällisyyttä eli hedelmöittymisen todennäköisyyttä toistuvat raskaudet kyllä ylläpitävät, mutta ei se vaikuta mitenkään siittiöiden ja munasolujen laatuun. Yhtä paljon niihin ehtii tulla mutaatioita kuin lapsettomillakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma isomummuni sai ensimmäisen lapsensa vasta 28-vuotiaana, mutta jatkoikin sitten synnyttelyä reilusti yli nelikymppiseksi.

Hassua että nykyään ollaan jotenkin kauhuissaan, jos nainen saa lapsia lähemmäs nelikymppisenä, kun agraari-Suomessa oli ihan normimeininki, että vanha emäntä pyöräytti vielä nelivitosena viimeisensä.

Vaan toki siihenkin aikaan vanhojen vanhempien perimä oli heikompaa. Tämän samaisen isomummoni lapsista vanhimmat elivät pitkän ja terveen elämän, nuorimmat kuolivat tiettyihin sairauksiin 40-50-vuotiaina.

Toistuvat raskaudet pitävät yllä hedelmällisyyttä, joten nuorena aloittaneen vanhana saamat lapset ovat terveempiä kuin vanhana aloittaneet. Nytkin lestadiolaisten nelikymppisenä saatu kuudes lapsi on lähes aina terve, mutta uranaisen nelikymppisenä saama esikoinen on usein kehitysvammainen.

Hedelmällisyys ja perimän laatu ovat kaksi eri asiaa. Miten vaimon raskaudet muka estäisivät miehen siittiöiden vanhenemisen? 35-vuoden jälkeenhän miehen perimän laatu alkaa huonota ja ongelmien todennäköisyys kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma isomummuni sai ensimmäisen lapsensa vasta 28-vuotiaana, mutta jatkoikin sitten synnyttelyä reilusti yli nelikymppiseksi.

Hassua että nykyään ollaan jotenkin kauhuissaan, jos nainen saa lapsia lähemmäs nelikymppisenä, kun agraari-Suomessa oli ihan normimeininki, että vanha emäntä pyöräytti vielä nelivitosena viimeisensä.

Vaan toki siihenkin aikaan vanhojen vanhempien perimä oli heikompaa. Tämän samaisen isomummoni lapsista vanhimmat elivät pitkän ja terveen elämän, nuorimmat kuolivat tiettyihin sairauksiin 40-50-vuotiaina.

Toistuvat raskaudet pitävät yllä hedelmällisyyttä, joten nuorena aloittaneen vanhana saamat lapset ovat terveempiä kuin vanhana aloittaneet. Nytkin lestadiolaisten nelikymppisenä saatu kuudes lapsi on lähes aina terve, mutta uranaisen nelikymppisenä saama esikoinen on usein kehitysvammainen.

Hedelmällisyys ja perimän laatu ovat kaksi eri asiaa. Miten vaimon raskaudet muka estäisivät miehen siittiöiden vanhenemisen? 35-vuoden jälkeenhän miehen perimän laatu alkaa huonota ja ongelmien todennäköisyys kasvaa.

Toki ne ovat eri asioita, mutta ovat yhteydessä. Siittiöt vaikuttavat munasoluja vähemmän, koska siittiöitä tulee päivässä miljoonia lisää, mutta munasolut tulevat naiselle syntymässä ja määrä vain laskee iän kanssa.

Meidän suvussa on mennyt muuten just päinvastoin, kun jostain 1500-luvun lopusta saakka (sinne asti löytyy tiedot, sitä aiempi ei siis tiedossa) naiset (ja miehet) menivät naimisiin 25+ ja saivat esikoisensa lähempänä kolmeakymppiä, mutta sitten äitini (ja isäni) sai esikoisensa 19-vuotiaana ja samoin minä.

Isoäidit edustivat vielä tuota suvun ikiaikaista vanhaa linjaa, ja saivat esikoisensa 27- ja 29-vuotiaana.