Lue keskustelun säännöt.
Puoliso testamentin ulkopuolelle ja veljen lapset perii.
Vaimoksi, mutta ei perheeksi
18.04.2019 |
Olemme miehen kanssa seurustelleet puolitoista vuotta. Ajatuksena, että ajan vielä kuluessa voisi ajatella häitäkin jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Mies nosti esiin avioehto ja testamentti asiat jotka pitää miettiä ennen häitä.
Tällä hetkellä minulla on enemmän omaisuutta koska olen hyvänmatkaa maksellut talolainaani, omistan pari autoa ja moottoripyörän. Mies ei ole kerennyt vielä kartuttaa omaisuutta kuin pienen kimppamökin verran sisarustensa kanssa.
Hän haluaa avioehdon jotta kumpikin pitää oman omaisuutensa mikäli joskus ero tulisi. Tämä mielestäni on ihan hyvä juttu niin ei voi tulla riitaa siitä. Täytyy vaan huolehtia, että avioliiton aikanakin miettii omaisuuden omistajuudet.
Hän nosti esiin myös testamentti asiat. Minulla on lapsia ja hänellä ei, hän on vapaaehtoisesti lapseton. Minulta perintö menisi ensi olettaman mukaan osittain lapsille ja osittain puolisolle mikäli kuolisin ennen häntä.
Mies ei halua, että minä perin häneltä tulevaisuudessa yhdessä hankkimastamme omaisuudesta hänen osuutensa mikäli hän kuolisi ennen minua koska silloin lapseni lopulta perivät minulta kaiken, kun aika minusta jättää. Hän on miettinyt vaihtoehtoja kenelle testamenttaisi koko omaisuutensa. Kertomansa mukaan oli ajatellut testamentata omaisuuden veljensä lapsille koska he ovat sukulaisia.
Toisaalta ymmärrän häntä ja toisaalta en. Vaikka hän ei ole halunnut lapsia hän ei voi asettaa veljen lapsia samalla tavalla perillisen asemaan, he eivät ole perhettä kuitenkaan ja silloin ulkopuolinen olisi osingolla meidän hankkimasta omaisuudesta. Mielestäni veljen lapsien kuuluisi periä se kolmannes jonka mies suvussa kulkeneesta mökistä omistaa, mutta ei yhdessä hankittua omaisuutta.
Minulle tämä tarkoittaa sitä, että me emme voi koskaan omistaa kotia yhdessä sillä on olemassa riski, että menettäisin puolet kodistani hänen sukulaisilleen ja joutuisin joko maksamaan heille jotta saan puolison menettämisen jälkeen pitää kotini tai joudun muuttamaan. Hän ei ymmärtänyt ajatustani ollenkaan. Mielestäni tälläisessä tilanteessa ainoa vaihtoehto on se, että minä edelleen yksin omistan talon ja mitä nyt haluankaan omistaa ja hän voi hankkia muuta omaisuutta sekä minut testamentista ulos jättäen antaa omaisuutensa veljensä lapsille tai kenelle nyt kokeekaan sen oikeaksi jättää. Näin turvaan oman pärjäämiseni ja minunkin lapseni joskus jotain perintöä saavat, heidän sitä on turha muilta odottaa kuin minulta.
Mies ei ymmärrä miksi näen asiat näin enkä halua hankkia mitään yhteistä omaisuutta, edes taloa mikäli tilanne on testamentin osalta tuo. Mitenhän tätäkin lähtisi työstämään eteenpäin jotta saadaan joku ratkaisu.
Kommentit (212)
Ei sinunkaan tarvitse testamentata miehellesi yhtään mitään. Leskellä toki on oikeus lähtökohtaisesti tasinkoon ja yhteisessä kodissa asumiseen, mutta jos olet tyytymätön miehesi ratkaisuun, niin voit sulkea hänet pois omista perillisistäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen perhetaidot taitavat olla aika lailla nollan luokkaa. Selvitäpä miten muuten hän aikoo kohdella sinun lapsiasi, jos tuo sama syrjintä jatkuu ihan arjessakin. En lähtisi itse rakentamaan tulevaisuutta tuollaisen miehen kanssa. Itse arvostan perhettä yksikkönä, jossa hankitaan yhteistä omaisuutta, vaurastutaan yhdessä ja jätetään lähtiessämme kaikki yhteisille perillisille.
Ne on vissiin jotain arvoautoja kun erikseen mainitset ne?
Avioehto myös. Se ei saa unohtua.
Ei teidän kuulu olla yhdessä.
Jos rakastaisitte toisianne noita juttuja ei mietittäs. Tuntu ihan koomiselta että ensimmäisenä mielessä on testamentit ja avioehdot.
Voi, voi. Etsi joku muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Minulta perintö menisi ensi olettaman mukaan osittain lapsille ja osittain puolisolle mikäli kuolisin ennen häntä."
Ei. Vain lapset perivät
Vierailija kirjoitti:
Miehen perhetaidot taitavat olla aika lailla nollan luokkaa. Selvitäpä miten muuten hän aikoo kohdella sinun lapsiasi, jos tuo sama syrjintä jatkuu ihan arjessakin. En lähtisi itse rakentamaan tulevaisuutta tuollaisen miehen kanssa. Itse arvostan perhettä yksikkönä, jossa hankitaan yhteistä omaisuutta, vaurastutaan yhdessä ja jätetään lähtiessämme kaikki yhteisille perillisille.
Tässä ei ole yhteisiä perillisiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi teidän pitäisi mennä naimisiin? En ymmärrä ollenkaan naimisiin menemisen "pakkoa" joillakin ihmisillä.
En oikein näe suhteellanne tulevaisuutta muutenkaan.
Jos perit lapsettoman miehesi, lapsesi eivät peri tuota omaisuutta sinun kuoltuasi vaan miehen vanhemmat tai sisarukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti perivät mutta onhan nyt aivan kohtuutonta joutua tekemään tiliä asumisestaan ventovieraille, jos nämä kerran sitten aikanaan sen miehen osuuden talosta saavat. Minusta asuminen on ehdottomasti sellainen, jossa täytyy perijöiden olla läheisiä tai muuten ollaan jokaisesta remontista tukkanuottasilla. Esim. anopin täytyy kysyä lupaa lapsiltaan jopa siihen, että miesystävä voi muuttaa asuntoon, vaikka periaatteessa hallitsee taloa mutta perijöillä on yllättävän paljon sanomista talon kunnossapitoon, asukaslukuun ja myymiseen.
Eli siis talo jää ilman muuta vain sinulle. Ei tarvitse miehenkään tapella lastesi kanssa sen kunnostamisesta. Muista vain rajata lesken asumisoikeus pois, toisin sanoen miehelläsi pitää olla jokin paikka, mihin muuttaa, jos kuolet tai lapsesi joutuvat samaan tilanteeseen , mihin sinä et halua joutua eli tappelemaan omaisuudesta.
Mielestäni teidän ei kannattaisi puhua testamenteistanne. Hoitakaa avioehto ja jättäkää ns viimeinen tahti henkilökohtaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni teidän ei kannattaisi puhua testamenteistanne. Hoitakaa avioehto ja jättäkää ns viimeinen tahti henkilökohtaiseksi.
...tahtO... ;)
Minusta sinun kannattaa pitää puolensa. Väärältähän tuo kuulostaa että sinun kuollessa sinun lapset ja tämä nykyinen mies perisi sinut mutta miehen kuoltua puolet menis muille sukulaisille. Sehän tarkottaisi sitä että mies perisi puolet ja sinun lapset toisen puolikkaan eli lapsetkin menettäs. Ja vastaavasti hänen kuoltua sinä menettäisit puolet yhteisestä omaisuudesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos perit lapsettoman miehesi, lapsesi eivät peri tuota omaisuutta sinun kuoltuasi vaan miehen vanhemmat tai sisarukset.
Tämän voi keskinäisellä testamentilla muuttaa. Oma äitipuoleni vaati tätä muutosta, jolla hänen isältäni perimänsä omaisuus siirtyy hänen kuoltuaan yhdelle hänen sukulaiselleen, eikä minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen perhetaidot taitavat olla aika lailla nollan luokkaa. Selvitäpä miten muuten hän aikoo kohdella sinun lapsiasi, jos tuo sama syrjintä jatkuu ihan arjessakin. En lähtisi itse rakentamaan tulevaisuutta tuollaisen miehen kanssa. Itse arvostan perhettä yksikkönä, jossa hankitaan yhteistä omaisuutta, vaurastutaan yhdessä ja jätetään lähtiessämme kaikki yhteisille perillisille.
Tässä ei ole yhteisiä perillisiä
Vielä, jos ei omaa lasta, niin yhdessä päätetyt perilliset. Tosin veikkaan, että tuo mies ei ajattele kasaavansa omaisuutta ollenkaan, koska ajattelee jotain veljen lapsia perillisinään.
Vierailija kirjoitti:
Miehen perhetaidot taitavat olla aika lailla nollan luokkaa. Selvitäpä miten muuten hän aikoo kohdella sinun lapsiasi, jos tuo sama syrjintä jatkuu ihan arjessakin. En lähtisi itse rakentamaan tulevaisuutta tuollaisen miehen kanssa. Itse arvostan perhettä yksikkönä, jossa hankitaan yhteistä omaisuutta, vaurastutaan yhdessä ja jätetään lähtiessämme kaikki yhteisille perillisille.
Se ei ole syrjintää, jos haluaa omaisuutensa päätyvän omalle suvulleen eilä puolison lapsille, jotka jo perii isänsä ja äitinsä.
Vierailija kirjoitti:
Jos perit lapsettoman miehesi, lapsesi eivät peri tuota omaisuutta sinun kuoltuasi vaan miehen vanhemmat tai sisarukset.
Höpsistä.
Ei se peritty omaisuus enää sieltä toiseen sukuun hyppää vaan on yksiselitteisesti jo mennyt. Se mitä äidiltä jää on hänen perintönsä, jonka hänen lapsensa saavat (kokonaan, jos ei ole testamenttia ja testamentillakin lakiosansa eli vähintään 50%)
Miksi sinun lastesi pitäisi saada sinun, exäsi (ja exäsi suvun) ja sinun miehesi perinnöt? Mielestäni on aivan selvää, että miehesi haluaa testamentata veljen lapsille, koska tietää heidän rahatilanteensa.
Jos mies ei halua sinun perivän (mikä on varsin järkevää, koska miksi hän haluaisi omaisuutensa lapsillesi?), niin teette avioehdon, jonka mukaan teillä ei ole avio-oikeutta toistenne omaisuuteen erossa tai kuollessa. Sen jälkeen miehen omaisuus menee hänen suvulleen, joskin on järkevää testamentilla täsmentää, että kenelle.
Yhteinen omaisuus ei oikeastaan ole yhteistä, se on kahden omistamaa. Jos et suo miehelle oikeutta päättää omaisuutensa kohtalosta kuolemansa jälkeen, niin todennäköisesti et salli hänelle sananvaltaa siihen eläissäänkään.
Otapa nyt ensin selvää käsitteistä ositus ja puolison perintö. Huomioitava asia on myös lesken asumisoikeus.
Eiköhän ne sun lapset peri ihan tarpeeksi sinulta ja isältään.