muiden "kautta" eläminen - etenkin sinkut?
Ihmettelen vähän yhden kaverini meininkiä: hän on sinkku ja lapseton (kuten minäkin), mutta minusta on tuntunut että hän on aina elänyt todella vahvasti tiettyjen ystäviensä "kautta", joilla on perhe ja lapset.
Omasta mielestäni ei ole todellakaan sama onko omat vai kaverin lapset. Ystävillä on omat perhekuvionsa ja vaikka lastenhoitoapu kelpaa yms. niin kyllä se yksikkö nyky-Suomessa on ydinperhe, siihen ei oo paljon nokan koputtamista ulkopuolisilla.
Tai ehkä itse olen jäänyt paitsi jostain erityisemmästä ystävyydestä, enkä ymmärrä muiden lapsista vouhkaamista ja muiden perheiden kanssa lomilla käymistä yms. Eläisi omaa elämäänsä ja tekisi omia juttujaan.
Vai onko tämä joku ihmistyyppi joka elää vain muiden kautta, eikä tee omia juttujaan, vaikka ei sitten olisikaan sitä omaa perhettä lapsineen? Aina kun kyselen jotain kuulumisia, niin eiköhän vastaus sisällä jonkun tekemisen tuon ystäväperheen kanssa, ei juurikaan muiden kanssa. Sääliksi käy. Etenkin kun tässä alkaa olla aika loppu hiljalleen sen oman perheen perustamiseen myös tuolla kaverillani. Tuntuu myös että hän on asettanut tuon perheen jalustalle ja ihailee heitä hillittömästi, ovat kuitenkin tavallinen lapsiperhe.
Onko mielipiteitä jakaa tälläisessä asiassa?
Kiitos kun sain avautua täällä.
Kommentit (4)
No mulla on kokemusta asiasta niin päin että vietin lapsettomana sinkkuna noin 10 v aikuisuudestani, ja sinä aikana kaikki lapsiperheelliset ystävät ja sukulaiset oletti että elän heidän perhe-elämäänsä. Onhan se kätevää kun on yksi silmä ja käsipari lisää hoitamassa ja viihdyttämässä naperoita. Kenellekään ei tullut mieleenkään että mulla voisi olla myös oma elämä vaan aina olisi pitänyt roikkua jossain kylässä. Joskus olisi ollut mulle ok, mutta kun kieltäytymisestä tai passiivisuudesta seurasi syyllistämistä ja mun elämäntyylin kritisointia niin eipä paljoa napannut. Nyt mulla on 2 lasta, enkä todellakaan oleta että joku sinkku jatkuvasti pyörii meidän nurkissa leikittämässä lapsia.
Höpöhöpö. Enempi ne vanhemmat elävät lastensa kautta. Ottaa päähän kysellä kuulumisia, kun vastaukset liittyvät ainoastaan lapsiin.
Ehkä ystäväsi tekeekin tuon tarkoituksella, koska ei pidä todennäköisenä, että saisi itse perheen, joten haluaa kokea sen edes jollain tavalla. Miksi se on heti negatiivinen asia, jos joku ei " tee omaa juttuaan" ja elä villiä sinkkuelämää?
Itse en ole kiinnostunut paljon mistään muusta kuin omista asioistani, olen vähän kuin tuon vastakohta.