Ketju niille jotka eivät usko rakkauteen
Itse en usko. Minulle se on puhtaasti pelkkää biologiaa.
Tähän ketjuun voivat samoin ajattelevat kirjoittaa mitä haluavat.
Muilta pääsy kielletty. Yksityisalue.
Kommentit (125)
Uskon rakkauteen kun ensin koen sen. Olen nainen 39 v.
Tälläkin hetkellä minuun on kuulemma rakastunut mies, jota en valitettavasti osaa rakastaa. Ainoastaan välitän. Hän haluaisi minun sanovan rakastavani häntä mutten halua valehdella.
uskon että naiset eivät kykene rakkauteen
Jos uskot että rakkaus on pelkkää biologiaa, niin uskot rakkauteen.
Mitä muuta se olisi kuin biologiaa?
Uskon kyllä rakkauteen, muilla ihmisillä. Ja siihen että kyllähän minä voin rakastaa, mutta vaikeampi onkin uskoa, että joskus saisin vastarakkautta.
Mutta leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Jollei yritä, mitään ei ainakaan saa.
Vierailija kirjoitti:
Surkea aloitus 0/5
Aloitus voi olla mielestäsi huono, mutta tein sen kyllä vilpittömällä mielellä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos uskot että rakkaus on pelkkää biologiaa, niin uskot rakkauteen.
Mitä muuta se olisi kuin biologiaa?
Onko biologia ja rakkaus sama asia?
Ap
Yritin uskoa rakkauteen. Niinhän meille uskotellaan.
Kunnes tulin järkiini huomatessani, ettei ole edes lähimmäisenrakkautta. Pohdin asiaa ilman tunnekuohuja, en ottanut kantaa mihinkään. Totesin että se oli ollut kusetusta.
Rakkaus on pelkkää biologiaa.
Vierailija kirjoitti:
uskon että naiset eivät kykene rakkauteen
Miehet kykenevät vielä vähemmän.
Selvennys: eivät vaivaudu edes teeskentelemään mitään hyvyyttä tai rakkautta. Naiset teeskentelevät.
T. Nainen
Rakkauteen on vaikea uskoa, kun ei ole koskaan saanut kokea rakastumista. Tähän mennessä olen kelvannut ihastuksilleni seuraksi paremman puutteessa, mutta en todellakaan kumppaniksi. Ja ne muutamat ihmiset jotka ovat minuun ihastuneet, ovat olleet kaikkea muuta kuin omaa tyyppiäni, tyylillä arvomaailmat ovat aivan päinvastaiset.
Tuntuu vaan niin absurdilta ajatus että kaksi ihmistä voisivat ihastua toisiinsa samaan aikaan, ja että tämä ihastus voisi vielä kasvaa aidoksi rakkaudeksi.
N24
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uskot että rakkaus on pelkkää biologiaa, niin uskot rakkauteen.
Mitä muuta se olisi kuin biologiaa?
Onko biologia ja rakkaus sama asia?
Ap
Eivät ne synonyymeja ole, kuten eivät myöskään biologia ja geenit. Geenit ovat kuitenkin biologiaa.
Meinaatko, että rakkaus olisikin kulttuurin tuote? Ehkä rakkauteen liitetään myös sellaisia käsityksiä, joita todelliseen (biologiseen) rakkauteen ei kuulu. Esim. jotkut uskovat sielunkumppanuuteen tai yhteen Siihen Oikeaan. Rakkaus on jotain mikä lujittaa ihmisiä toisiinsa. Sen takia esi-isämme lisääntyivät, pitivät huolta toistensa selviytymisestä ja me olemme nyt tässä.
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteen on vaikea uskoa, kun ei ole koskaan saanut kokea rakastumista. Tähän mennessä olen kelvannut ihastuksilleni seuraksi paremman puutteessa, mutta en todellakaan kumppaniksi. Ja ne muutamat ihmiset jotka ovat minuun ihastuneet, ovat olleet kaikkea muuta kuin omaa tyyppiäni, tyylillä arvomaailmat ovat aivan päinvastaiset.
Tuntuu vaan niin absurdilta ajatus että kaksi ihmistä voisivat ihastua toisiinsa samaan aikaan, ja että tämä ihastus voisi vielä kasvaa aidoksi rakkaudeksi.
N24
Ehkä toisiinsa todennäköisimmin rakastuvat ihmiset, jotka sopivat biologisesti yhteen. Ja tässä tapahtumassa edesauttavat feromonit.
En ole ollut koskaan rakastunut. Ehkä se olisi kohdallani turha tunne, koska en jaksa lisääntyä enkä myöskään hoitaa sukulaisteni lapsia. Sillä että juuri minä rakastuisin, ei tunnu olevan mitään biologista tarkoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uskot että rakkaus on pelkkää biologiaa, niin uskot rakkauteen.
Mitä muuta se olisi kuin biologiaa?
Onko biologia ja rakkaus sama asia?
ApEivät ne synonyymeja ole, kuten eivät myöskään biologia ja geenit. Geenit ovat kuitenkin biologiaa.
Meinaatko, että rakkaus olisikin kulttuurin tuote? Ehkä rakkauteen liitetään myös sellaisia käsityksiä, joita todelliseen (biologiseen) rakkauteen ei kuulu. Esim. jotkut uskovat sielunkumppanuuteen tai yhteen Siihen Oikeaan. Rakkaus on jotain mikä lujittaa ihmisiä toisiinsa. Sen takia esi-isämme lisääntyivät, pitivät huolta toistensa selviytymisestä ja me olemme nyt tässä.
Kerron oman käsitykseni.
Ihmiskunta olisi kuolllut sukupuuttoon jos biologisia viettejä ei olisi. Kukaan ei olisi mennyt koskaan naimisiin ( paitsi järkiavioliitot) lapsia ei olisi tullut. Biologia& suojelun tarve.
Miksi ihminen idealiosoi rakkauden?
En usko sielunkumppanuuteen.
En usko siihen oikeaan.
Ei rakkaus lujita ihmisiä toisiinsa. Tottumus lujittaa ihmiset toisiinsa.
Niin, voin sanoa että rakkaus on kulttuurin tuote.
Mistä syntyi rakkauden kulttuuri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uskot että rakkaus on pelkkää biologiaa, niin uskot rakkauteen.
Mitä muuta se olisi kuin biologiaa?
Onko biologia ja rakkaus sama asia?
ApEivät ne synonyymeja ole, kuten eivät myöskään biologia ja geenit. Geenit ovat kuitenkin biologiaa.
Meinaatko, että rakkaus olisikin kulttuurin tuote? Ehkä rakkauteen liitetään myös sellaisia käsityksiä, joita todelliseen (biologiseen) rakkauteen ei kuulu. Esim. jotkut uskovat sielunkumppanuuteen tai yhteen Siihen Oikeaan. Rakkaus on jotain mikä lujittaa ihmisiä toisiinsa. Sen takia esi-isämme lisääntyivät, pitivät huolta toistensa selviytymisestä ja me olemme nyt tässä.
Kerron oman käsitykseni.
Ihmiskunta olisi kuolllut sukupuuttoon jos biologisia viettejä ei olisi. Kukaan ei olisi mennyt koskaan naimisiin ( paitsi järkiavioliitot) lapsia ei olisi tullut. Biologia& suojelun tarve.
Miksi ihminen idealiosoi rakkauden?
En usko sielunkumppanuuteen.
En usko siihen oikeaan.
Ei rakkaus lujita ihmisiä toisiinsa. Tottumus lujittaa ihmiset toisiinsa.
Niin, voin sanoa että rakkaus on kulttuurin tuote.
Mistä syntyi rakkauden kulttuuri?
Väitän, että ihmiset eivät kestäisi päivääkään toisiaan elleivät valehtelisi itselleen.
Rakkautta ei ole. Ihmiset valehtelevat itselleen ja toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkauteen on vaikea uskoa, kun ei ole koskaan saanut kokea rakastumista. Tähän mennessä olen kelvannut ihastuksilleni seuraksi paremman puutteessa, mutta en todellakaan kumppaniksi. Ja ne muutamat ihmiset jotka ovat minuun ihastuneet, ovat olleet kaikkea muuta kuin omaa tyyppiäni, tyylillä arvomaailmat ovat aivan päinvastaiset.
Tuntuu vaan niin absurdilta ajatus että kaksi ihmistä voisivat ihastua toisiinsa samaan aikaan, ja että tämä ihastus voisi vielä kasvaa aidoksi rakkaudeksi.
N24
Ehkä toisiinsa todennäköisimmin rakastuvat ihmiset, jotka sopivat biologisesti yhteen. Ja tässä tapahtumassa edesauttavat feromonit.
En ole ollut koskaan rakastunut. Ehkä se olisi kohdallani turha tunne, koska en jaksa lisääntyä enkä myöskään hoitaa sukulaisteni lapsia. Sillä että juuri minä rakastuisin, ei tunnu olevan mitään biologista tarkoitusta.
Feromonit edesauttavat ja biologiset tekijät. Tarkoitus lienee tuottaa terveitä yksilöitä. Luontoäiti yrittää turvata sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uskot että rakkaus on pelkkää biologiaa, niin uskot rakkauteen.
Mitä muuta se olisi kuin biologiaa?
Onko biologia ja rakkaus sama asia?
ApEivät ne synonyymeja ole, kuten eivät myöskään biologia ja geenit. Geenit ovat kuitenkin biologiaa.
Meinaatko, että rakkaus olisikin kulttuurin tuote? Ehkä rakkauteen liitetään myös sellaisia käsityksiä, joita todelliseen (biologiseen) rakkauteen ei kuulu. Esim. jotkut uskovat sielunkumppanuuteen tai yhteen Siihen Oikeaan. Rakkaus on jotain mikä lujittaa ihmisiä toisiinsa. Sen takia esi-isämme lisääntyivät, pitivät huolta toistensa selviytymisestä ja me olemme nyt tässä.
Kerron oman käsitykseni.
Ihmiskunta olisi kuolllut sukupuuttoon jos biologisia viettejä ei olisi. Kukaan ei olisi mennyt koskaan naimisiin ( paitsi järkiavioliitot) lapsia ei olisi tullut. Biologia& suojelun tarve.
Miksi ihminen idealiosoi rakkauden?
En usko sielunkumppanuuteen.
En usko siihen oikeaan.
Ei rakkaus lujita ihmisiä toisiinsa. Tottumus lujittaa ihmiset toisiinsa.Niin, voin sanoa että rakkaus on kulttuurin tuote.
Mistä syntyi rakkauden kulttuuri?
Kirjallisuus tai elokuvat ovat varmaan vaikuttaneet rakkauskäsitykseen, mutta kuinka paljon? Ilman rakkauttakin ihmiset haaveilisivat parittelusta sekä syvästä kiintymyksestä, joka toisi turvaa. Fiktio on toiminut tuon haaveilun jatkeena ja ehkä luonut rakkaudesta suuremman idean.
Kun elokuvassa lumoavan kaunis ja täydellinen naispäähahmo saa komean ja aikaansaavan miehen suojelemaan itseään, katsoja ajattelee että hänkin tahtoo löytää noin suuren rakkauden. Nainen odottaa pelastavaa prinssiä ja mies viettelevää prinsessaa. Lopputulos: pettymyksiä. Vika ei välttämättä ole rakkaudessa vaan liian suurissa odotuksissa sen suhteen.
Romanttiseen rakkauteen en pysty ja siten en oikein usko. Lapsiani kohtaan tunnen pyyteetöntä rakkautta.
Surkea aloitus 0/5