Huono parisuhde ja ihastus toiseen mieheen

Ei 35v aikuinen mies halua elämäänsä jotain teiniä. Se on vailla tasan sitä yhtä asiaa. Ei se oikeasti välitä.

Egon boostausta mieheltä ja on kiva kertoa kavereille kun on nuorempi nainen jne. Ei näe asioita sinun silmisi ollenkaan eli luultavasti pitää tuntemuksiasi ja niistä kertomista vain turhana narinana

Up

Vierailija kirjoitti:

Ollaan seurusteltu poikaystäväni kanssa vähän reilu vuosi, itse 20-vuotias ja poikaystävä vuoden vanhempi. Jo pitkään tässä suhteessa on häirinnyt se, että en koe saavani tarpeeksi huomiota.

Nykyään tuntuu, että poikaystävä on mieluummin kavereidensa kuin mun kanssa. Inhoan sitä kun joka viikonloppu melkein joka viikonloppu pitää päästä ryyppäämään ja sitten tullaan kännissä kotiin. Pahimmassa tapauksessa vielä useampi kaveri mukana.

Ei hellyyttä, ei kehuja. Tai no, hellyyttä saan ehkä silloin kun herra haluaa seksiä. Muuten se on ns. välttämätön paha.

Ilmeisesti pitää minua itsestään selvyytenä. Jos yritän ehdottaa jotain yhteistä tekemistä ja kertoa kokevani yksinäisyyttä, poikaystävä vain suuttuu. Vielä vähemmän hän sietää sitä jos itken tai kerron pahasta olosta. Mielestäni parisuhteeseen kuuluu vastavuoroisuus ja toisen kohtaaminen. Nyt ne eivät toteudu.

Omat seksihalutkin ovat alkaneet hiipiä enkä tunne itseäni haluttavaksi, kun minkäänlaista arvostusta ja henkistä yhteyttä ei sängyn ulkopuolella ole. Sitten olen poikaystävän mielestä frigidi, pihtari ja ties mitä. Pahimmassa tapauksessa haukutaan jopa lutkaksi tai huoraksi.

Sitten asiat mutkistuivat entisestään kun tutustuin jokin aika sitten erääseen ihanaan mieheen. Mies on 35-vuotias ja tapasin hänet erään yhteisen tuttumme kautta. Tiedän että kuulostaa hullulta, mutta ihastuin välittömästi. Meistä tuli nopeasti hyviä ystäviä.

En saa tuota miestä enää mielestäni. Hänen kanssaan on todella helppo ja turvallinen olla, olemme jutelleet paljon syvällisiä asioita ja ensimmäistä kertaa koen että joku oikeasti ymmärtää. Kotona poikaystävän kanssa ollessakin ajatukset karkaavat tähän mieheen ja huomaan haaveilevani hänestä.

Mieskin on selvästi kiinnostunut (soittelee usein ja haluaa viettää paljon aikaa kanssani) mutta ei ole tehnyt asialle sen enempää koska tietää että olen parisuhteessa.

Mitä ihmettä teen? En haluaisi satuttaa poikaystävääni, mutta ei tämä voi jatkua näinkään.

Miksi et eroa poikaystävästäsi jos suhde on huono? Vai pelkäätkö olla yksin

Eroa siitä poikaystävästä, ihan sama tuleeko tuon 35v miehen kanssa mitään vai ei. Et todellakaan halua olla tuon tyypin kanssa kymmenen vuoden päästä kun sinulla on pari pientä lasta.

Olet niin nuori vielä, että lopeta nyt alkuunsa huonot suhteet ja älä etsiydy sen fabun pöksyihin. Elät nuoruuttasi nyt, bailaat, matkustelet, harrastat irtosuhteita ja elät. Sen fabun kanssa huomaat olevasi pian mamma ja eläväsi liki neljäkymppisten elämää ja nuoruus meni sitten siinä. Älä ole tyhmä vaan elä kun sinulla on nyt siihen todella hyvä sauma.

Olennaista on lopettaa huono suhde. Mietipä vähän, haluatko perustaa perheen tuollaisen ryyppyreiskan kanssa?? Ei, ei ja vielä kerran ei!

Vaihtoon vaan. Varmaan parasta sun ois olla jonkin aikaa ihan itsekseen, eikä ottaa siihen mitään gubbea tilalle heti.

Ei ole mahdotonta että huono parisuhde on saanut sinut alitajuisesti etsimään poispääsyä tukalasta tilanteesta ja olet siksi ihastunut päätäpahkaa mieheen joka ei ehkä ole sinulle paras mahdollinen.

Olisi varmaankin paras pitää pää kylmänä ja olla aloittamatta suoraan lennosta uutta suhdetta. Hoida ensin tyylikkäästi ero nykyisen miehesi kanssa ja suosittelen myös että olet eron jälkeen jonkin aikaa ilman parisuhdetta ja tutustut itseesi ja mietit mitä haluat elämältäsi.

Täällä taas mammat ja vanhat ukot vauhdissa. On olemassa monia parikymppisiä, joilla yli 10v vanhempi kumppani, eikä ongelmia iän puolesta ole. Se, että olette itse olleet ryyppääviä irtosuhteita harrastavia reikäpäitä parikymppisenä ei tarkoita, että kaikki muut olisivat.

Ja se, että omat suhteenne ovat päättyneet 30 kieppeillä eroon ei tarkoita, että voitte astua suuren elämänviisautenne avulla nuorempien yläpuolelle, kuin kaikki parikymppisten suhteet olisivat teinidraamaa ja jollain tavalla vähemmän vakavia kuin myöhemmin elämässä. Teini-ikäisten suhteet (yläkoulu ja osittain lukio) vielä ymmärrän, että niihin saa suhtautua varauksella, mutta mitä ihmettä kun aletaan aikuisten ihmisten motiiveja ruotimaan :D suuri osa 20-27v opiskelukavereistani on useampien vuosien suhteessa ja osa jo naimisissa, musta on ilkeää alkaa väittää että pelkkä biletys ja seksi vieraiden kanssa olisi jotain, mitä tuossa iässä kaikki enää toivoisivat.

Mutta itse asiaan, ota ihmeessä ero nykyisestäsi, et varmasti halua katsella huonoa miestä lopun elämääsi. Jossei alkuhuumassakaan osaa kohdella tyttöystäväänsä kuten tyttöystävää kuuluu, ei asia tule ainakaan muuttumaan parempaan suuntaan. Lievä alkoholismi vain korostaa eron kannattavuutta. Sitten eron jälkeen voit miettiä uutta ihastustasi uudelleen.