Huono omatunto kun olen poissa perheen luota, miehellä ei --> konflikti

Meillä on vähän sama kuvio, minulle tulee huono omatunto omista harrastuksista/pitkistä työpäivistä, mutta miehelle ei. Mutta miksi harmistuisin tästä? Muuttaako se mtn, jos miehellä olisi huono omatunto? Kuuluisi hänelläkin olla paha mieli, koska sinulla on?

Jokaisen omatunto on hänen oma asiansa, sinä et sitä hänen puolesta voi muuttaa. Varsin turha asia kaivaa riitaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vähän sama kuvio, minulle tulee huono omatunto omista harrastuksista/pitkistä työpäivistä, mutta miehelle ei. Mutta miksi harmistuisin tästä? Muuttaako se mtn, jos miehellä olisi huono omatunto? Kuuluisi hänelläkin olla paha mieli, koska sinulla on?

Jokaisen omatunto on hänen oma asiansa, sinä et sitä hänen puolesta voi muuttaa. Varsin turha asia kaivaa riitaa.

Ai saamari että rasauttaa lukea, kun aikuiset ihmiset kirjoittaa mtn.

Suosittelen rentoutumaan kuten miehesi. Olet marttyyri.

Haluaisit että miehellä olisi huono omatunto jostain mistä ei oikeastikaan kuuluisi olla? Ratkaisu: yritä itse päästä eroon marttyyrimaisesta ajattelumallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vähän sama kuvio, minulle tulee huono omatunto omista harrastuksista/pitkistä työpäivistä, mutta miehelle ei. Mutta miksi harmistuisin tästä? Muuttaako se mtn, jos miehellä olisi huono omatunto? Kuuluisi hänelläkin olla paha mieli, koska sinulla on?

Jokaisen omatunto on hänen oma asiansa, sinä et sitä hänen puolesta voi muuttaa. Varsin turha asia kaivaa riitaa.

Ai saamari että rasauttaa lukea, kun aikuiset ihmiset kirjoittaa mtn.

Se on kyllä varmasti suuri epäkohta tässä maailmassa :D Pahoittelut, aion jatkossakin käyttää :D

Kyllä se on kolmas maailmansota tulossa teidän perheessä. Ei muuta kuin asemiin ja tästä ei peräännytä.

Ei minusta toista saa syyllistää tunteista. Teoista voitte keskustella. Onko miehen kaikki menot pakollisia, ja voisiko hän olla kotona enemmän. Mutta kun hän on työmatkalla, et voi vaatia häntä tuntemaan samoin kuin sinä. Se ei ole tervettä.

Ymmärrän sua. Arvojen erilaisuus kaihertaa. Jotenkin sitä toivoisi, että oltaisiin "samalla puolella" ja pyrittäisiin samoihin asioihin. Meilläkin on miehen kanssa erilaisia näkemyksiä monista tärkeistä asioista. Ennen ne ei vaivanneet, mutta nykyään vaivaavat, koska heijastuvat välillä käytännössä ikävällä tavalla. En tiedä teidän tilannetta, mutta meillä tuntuu, ettei miestä edes kiinnosta mun tuntemukset tai näkemykset. En siis osaa neuvoa, meillä tuo aiheuttanut suurta erimielisyyttä. Tästä taas satelee alapeukkuja, mutta tämä on rehellinen näkemykseni.

Olet sitoutunut lapsiin, ja mies on tottunut siihen. Huono omatunto on tilanteessasi ihan normaali, mutta tietysti ahdistava asia.

Tilannetta voisi helpottaa, jos osat olisivat tasan. Voitko joskus tulevaisuudessa matkustaa itse enemmän?

Jos tämä toteutuu, voit ainakin tehdä sen hyvin omintunnoin. Mikäli mies siitä urputtaisi, niin siinäpä maistaisi omaa lääkettään.

Minulla ei ole huonoa omaatuntoa, sillä olen laittanut lapset etusijalle. Olen jättänyt harrastamatta aivan niin kauan kuin on täytynyt.

Lapset ovat jo sen verran isompia, että saan tarpeeksi omaa aikaa, mutta lasten isä vain ei saakaan luotua sellaista syvällistä, luottamuksellista ja läheistä  suhdetta lapsiin, kuin minulla on!

Lapset tarvitsevat vähintään yhden läsnäolevan aikuisen. Kannustan miestä olemaan isä lapsilleen. Hän on ollut hyvä kukkaro, mutta muuten itsekkäämpi niin työssään kuin harrastuksissaan. Aikaa ei ole liiennyt lapsille, paitsi sitä kellotettua "laatuaikaa". Hän onkin usein ärtyisä, kuin muu perhe olisi enimmän osan ajasta vaivana hänelle. Onneksi  sentään rahasta ei ole jouduttu riitelemään.

Kylläpä on törkeä mies kun haluaa työllään varmistaa lapsilleen hyvän elintason, jätä se sika

Ei se muuta mitään, jos miehellä on huono omatunto, mutta mielestäni hän voisi joskus ajatella perhettä myös reissuilla tai lounastauolla. Lapset souttelevat minullekin keskellä päivää ja joudun myös työaikanani miettimään lasten iltapäiviä, mitä tekevät, missä ovat, kuka kuljettaa jne.

Mies elää joskus niin kuin perhettä ei työaikana olisi tai kuin istuisimme hyllyllä odottamassa hänen työmatkansa ajan. Hän ei ajattele, että meillä muillakin elämä rullaa koko ajan eteenpäin, sattuu ja tapahtuu vaikka hän onkin töissä. Hän ei ns. pysy kartalla perheen tapahtumista sillä laittaa työn perheen edelle.

Ap

Niin siis miten mies pistää työn edelle ja sinä lapset, jos molemmat kuitenkin käyvät työmatkoilla? Ei se morkkiksen tunteminen niitä lapsia hyödytä pätkääkään. Kyllä se on teot jotka puhuu, ja kertomasi perusteella niissä ei ole juuri eroa.

Vierailija kirjoitti:

Ei se muuta mitään, jos miehellä on huono omatunto, mutta mielestäni hän voisi joskus ajatella perhettä myös reissuilla tai lounastauolla. Lapset souttelevat minullekin keskellä päivää ja joudun myös työaikanani miettimään lasten iltapäiviä, mitä tekevät, missä ovat, kuka kuljettaa jne.

Mies elää joskus niin kuin perhettä ei työaikana olisi tai kuin istuisimme hyllyllä odottamassa hänen työmatkansa ajan. Hän ei ajattele, että meillä muillakin elämä rullaa koko ajan eteenpäin, sattuu ja tapahtuu vaikka hän onkin töissä. Hän ei ns. pysy kartalla perheen tapahtumista sillä laittaa työn perheen edelle.

Ap

Miehen pitäisi ajatella teitä lounastauoilla? Siis mitä ihmettä, mikä ajatuspoliisi sinä olet. Kauheaa. Tuolla menolla petaat lapsillenne eroperhettä, ja siinä on kyllä lasten etu kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Ei se muuta mitään, jos miehellä on huono omatunto, mutta mielestäni hän voisi joskus ajatella perhettä myös reissuilla tai lounastauolla. Lapset souttelevat minullekin keskellä päivää ja joudun myös työaikanani miettimään lasten iltapäiviä, mitä tekevät, missä ovat, kuka kuljettaa jne.

Mies elää joskus niin kuin perhettä ei työaikana olisi tai kuin istuisimme hyllyllä odottamassa hänen työmatkansa ajan. Hän ei ajattele, että meillä muillakin elämä rullaa koko ajan eteenpäin, sattuu ja tapahtuu vaikka hän onkin töissä. Hän ei ns. pysy kartalla perheen tapahtumista sillä laittaa työn perheen edelle.

Ap

Eli sinua ärsyttää, että hän osallistuu perheen arkeen, järjestelyyn ym. liian vähän? Ymmärrän tämän kyllä, jos itse käyt myös töissä ja olet kaikesta päävastuussa.

Toisaalta esim. minulla on sellainen työ, etten kertakaikkiaan pysty vastaamaan puhelimeen missä välissä vaan tai minulla ei ole aikaa työn ohessa järjestellä kyytejä ym. Tämä toki tarkottaa, että kaikki järjestellään mahdollisimman hyvin etukäteen. Jos lapsille tulee jtn asiaa, he voivat soittaa ja minä vastaan, jos pystyn. Hyvin harvoin pystyn juuti sillä hetkellä vastaamaan. Siksi he soittavat usein miehelleni eli isäpuolelleen, koska tämä taas pystyy töiden ohella vastaamaan tai esim. käydä vaikka kuskaamassa hammaslääkäriin.

Miksi pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa töissä ollessa tai työmatkojen vuoksi. Onhan se rankkaa molemmille, mutta syyllistämällä tilanne muuttuu vain pahemmaksi. Kun olet töissä, niin unohda kotiasiat, koska et voi niille mitään vaikka kuinka murehtisit. Kun olet kotona, niin unohda työasiat. Siten voit pysyä täysjärkisenä. Miehesi toimii juuri niinkuin pitääkin.

Se vaan johtuu siitä olet nainen! ja sun mies on mies. 

Niin meidät vaan on evoluutio muovannut.

Huomioiko mies teitä riittävästi silloin, kun hän on paikalla? Onko hän riittävästi paikalla ja jos ei ole, voisiko aikaa lisätä?

Älä yritä kontrolloida toisen ajatuksia tai tunteita käskemällä. 

Joskus mietin lapsiamne ja tunnen, että minun on ajateltava heitä ja heidän päiviensä kulkua, sillä "kukaan muu ei heitä ajattele".

Ehkä marttyyri ehkä ei, mutta tiedän ettei mieheni työaikana uhraa ajatustakaan perheelle. Sen vuoksi tietyt asiat tulevat hyvinkin yllätyksinä hänelle, vaikka minä ja lapset näistä asioista on juteltu ja sovittu, viestitelty päivän aikana jne.

Ap

Mitä kireämpää teillä on kotona, sitä varmemmin hän ei ajattele teitä poissaollessaan.