Mitä kouluissa ei mielestäsi opeteta tarpeeksi?

Käytöstapoja. Kun on aivan ilmeistä ettei niitä kotona osata enää opettaa niin olisi suotavaa että niitä koitettaisiin edes koulussa opettaa.

Liikuntaa. Siis oikeasti henkilökohtaista kehonhallintaa kaikille. 

Toinen on se , että opetettaisiin ettei sen ekan rakkauden vuoksi tarvitse tehdä mitä vain.

Robotiikkaa , fysiikkaa , kemiaa ja matematiikkaa enemmän.

Ottamaan ruokalassa vain sallittu määrä suklaamoussea (yksi kupillinen per oppilas). Itsehillintää toisin sanoen.

Itsepuolustusta.

Minä kyllä aina mietin enemmän sitä, mitä pitäisi kotona opettaa enemmän. Esimerkiksi ihan voisi vaikka opettaa lapsensa juttelemaan ja olemaan ihmisten kanssa.

T. Opettaja

- Hakemusten ja kaavakkeiden täyttämistä

- Perustuslakia (yksilön oikeudet ja velvollisuudet)

- Ilmaisutaitoa ja luontevaa esiintymistä 

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

- Liikuntaa. Jokaisen tulisi löytää mielekkäät tavat liikkua.

- Musiikkia. Musiikki tekee tutkitusti hyvää aivoille. Järkyttävää, että musiikinopetusta silti vähennetään.

- Kotitaloutta. Opetus pitäisi aloittaa jo alaluokilta ja opettaa lapset myös siivoamaan.

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Tähän on pakko vastata historian ja yhteiskuntaopin opettajana, kun molemmat kuuluvat oppiaineeseeni, siis sekä ne, joita pitäisi olla enemmän ja ne, joita kirjoittajan mukaan koulussa vain on.

Historiaa on yläkoulussa neljä kurssia eli siis 2h/vko seiskalla ja kasilla. Historiassa ei opetella pelkkiä vuosilukuja, toki Suomen itsenäistyminen on hyvä muistaa ja ymmärtää suunnilleen, milloin käytiin eka maailmansota ja milloin taas toka. Nuorten aikakäsitys on erittäin puutteellinen nykyään, johtuu varmaan siitä, ettei enää ole noita isovanhempia arjessa mukana kertomassa, miten asiat hoidettiin ennen. Niinpä jokin talvisota tuntuu monelta siltä, että se tapahtui satoja vuosia sitten ja silloin on pakko vähän päntätä niitä vuosilukuja, jotta pysyy edes jotenkuten kartalla asioista. Historian tarkoitus ei ole päntätä vuosilukuja vaan enemmänkin ymmärtää, miten olemme tähän tulleet ja mikä ehkä on järkevää tulevaisuuden kannalta, kun tiedetään, mitä menneisyydessä on asioiden eteen tehty. Tärkeää on siis ymmärtää asioiden syyt ja seuraukset, ei vuosiluvut.

Mitä taas tulee elämän hallintaan ja rahan käyttöön, niin ollaan yhteiskuntaopin sisällöissä. Yhteiskuntaoppia on yleensä ysillä 3 kurssia eli 3h/vko ja siellä opitaan hyvin konkreettisesti, minkälainen on suomalainen yhteiskunta. Käymme Kelan sivuilla ja laskemme, mitä tukia erilaisissa elämäntilanteissa voi saada, tutustumme te-sivustoon, harjoittelemme työnhakua, vertailemme pankkeja, pohdimme lainojen korkoja ja teemme budjetin eli mietimme, miten selvitä tietyllä summalla kuukaudessa. Jos vähääkään tutustuu yhteiskuntaopin oppisisältöön, niin tajuaa, että juuri noita asioita tässä opiskellaan koko ajan. Lisäksi samaa asiaa opiskellaan ysiluokalla myös terveystiedossa, kotitaloudessa ja opossa. Jopa matematiikassa lasketaan veroprosentteja ja mietitään lainojen korkoja.

Monesti mietin, mitä te, jotka vaaditte näitä asioita yläkouluun, olette näillä tunneila tehneet. Joka luokassa on aina ne muutamat, jotka eivät vain kykene ymmärtämään, miten konreettisista asioista puhun joka yhteiskuntaopin tunti.

Empatiaa, omien tunteiden säätelyä, ihmissuhdetaitoja.... Kaikkea sellaista mistä on hyötyä oikeassa elämässä.

Laskentoa, ei siis matematiikan alkeita.

Asumista, kodin korjauksia ja remppaa.

Ompelua.

Ruuanlaittoa.

Ennen opittiin vanhemmilta, mutta eihän ne nykyään mitään osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Tähän on pakko vastata historian ja yhteiskuntaopin opettajana, kun molemmat kuuluvat oppiaineeseeni, siis sekä ne, joita pitäisi olla enemmän ja ne, joita kirjoittajan mukaan koulussa vain on.

Historiaa on yläkoulussa neljä kurssia eli siis 2h/vko seiskalla ja kasilla. Historiassa ei opetella pelkkiä vuosilukuja, toki Suomen itsenäistyminen on hyvä muistaa ja ymmärtää suunnilleen, milloin käytiin eka maailmansota ja milloin taas toka. Nuorten aikakäsitys on erittäin puutteellinen nykyään, johtuu varmaan siitä, ettei enää ole noita isovanhempia arjessa mukana kertomassa, miten asiat hoidettiin ennen. Niinpä jokin talvisota tuntuu monelta siltä, että se tapahtui satoja vuosia sitten ja silloin on pakko vähän päntätä niitä vuosilukuja, jotta pysyy edes jotenkuten kartalla asioista. Historian tarkoitus ei ole päntätä vuosilukuja vaan enemmänkin ymmärtää, miten olemme tähän tulleet ja mikä ehkä on järkevää tulevaisuuden kannalta, kun tiedetään, mitä menneisyydessä on asioiden eteen tehty. Tärkeää on siis ymmärtää asioiden syyt ja seuraukset, ei vuosiluvut.

Mitä taas tulee elämän hallintaan ja rahan käyttöön, niin ollaan yhteiskuntaopin sisällöissä. Yhteiskuntaoppia on yleensä ysillä 3 kurssia eli 3h/vko ja siellä opitaan hyvin konkreettisesti, minkälainen on suomalainen yhteiskunta. Käymme Kelan sivuilla ja laskemme, mitä tukia erilaisissa elämäntilanteissa voi saada, tutustumme te-sivustoon, harjoittelemme työnhakua, vertailemme pankkeja, pohdimme lainojen korkoja ja teemme budjetin eli mietimme, miten selvitä tietyllä summalla kuukaudessa. Jos vähääkään tutustuu yhteiskuntaopin oppisisältöön, niin tajuaa, että juuri noita asioita tässä opiskellaan koko ajan. Lisäksi samaa asiaa opiskellaan ysiluokalla myös terveystiedossa, kotitaloudessa ja opossa. Jopa matematiikassa lasketaan veroprosentteja ja mietitään lainojen korkoja.

Monesti mietin, mitä te, jotka vaaditte näitä asioita yläkouluun, olette näillä tunneila tehneet. Joka luokassa on aina ne muutamat, jotka eivät vain kykene ymmärtämään, miten konreettisista asioista puhun joka yhteiskuntaopin tunti.

Asioiden referoimista.

Ihan turha nykypäivänä kirjoittaa suunnattoman pitkiä postauksia, kukaan niitä lue.

Vierailija kirjoitti:

Käytöstapoja. Kun on aivan ilmeistä ettei niitä kotona osata enää opettaa niin olisi suotavaa että niitä koitettaisiin edes koulussa opettaa.

Tuossa on ongelma siinä, että suomessa hyvin harva sitten toteuttaa hyvää käytöstä  näitä lapsia kohtaan. 

Jos 15 vuotias tulisi kättelemään ja esittelemään itsensä ja ystävänsä niin yleensä aikuinen vain hymisee jotain ja nuori turhautuu ja sitten lopettaa käytöksensä ja palaa kenkien tuijotteluun.  

Työelämän kannalta jos ajattelee niin neuvottelutaidot ja esiintymistaidot tai yleisesti ottaen ilmaisutaidot eivät ole kovin korkealla prioriteeteissa.

Tunteidenhallintaa ja oman mielensä kehittämistä. Siis mielenterveystaitoja. Näitä jos jokainen osaisi, olisi vähemmän syrjäytyneitä.

T. Mielenterveysongelmainen ex-syrjäytynyt

Vierailija kirjoitti:

Empatiaa, omien tunteiden säätelyä, ihmissuhdetaitoja.... Kaikkea sellaista mistä on hyötyä oikeassa elämässä.

Tämä varsinkin poikien kohdalla. Tästä seuraa suoraan syrjäytyminen ja miesten aseman heikkeneminen kun miehillä ei ole elämän peruspalikoita eli ihmissuhdetaitoja hyppysissään. Ja tämän takia myös itse olen elänyt sosiaalisesti valtaosan elämästäni komerossa mutta viimeisen (puolen) vuoden aikana vasta alkanut hiffata asian.

M23

Sosiaalisia taitoja kuten miten saada ystäviä ja parisuhde

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä aina mietin enemmän sitä, mitä pitäisi kotona opettaa enemmän. Esimerkiksi ihan voisi vaikka opettaa lapsensa juttelemaan ja olemaan ihmisten kanssa.

T. Opettaja

Kun kuitenkin luokassa on 30% perheistä joissa on tosi outoja tapoja niin olisi hyvä, että puhuttaisiin koulussa enemmän miten jokapäiväinen elämä tulisi hoitaa jne.  Ei ne vanhemmat jotka on aina pois tai kännissä paljon auta.  

Muiden ihmisten huomioimista.

Voisi myös kiusaaminen sen myötä vähentyä.

Se on vähän hassua, että monista kaikkein tärkeimmistä asioista oletetaan, että oppilaat oppivat ne asiat automaattisesti tai että kotona opetetaan ne, kuten esim. sosiaaliset taidot.