Mitä kouluissa ei mielestäsi opeteta tarpeeksi?

Sitä ettei toisten kiusaaminen ole ok ja sitä että siitä myös joutuisi vastuuteen edes jotenkin. 

Taitoaineita. Lapsellani oli yläkoulussa valinnaisena musiikki ja käsityö. Musiikissa ei ollut ekan yläkoulu vuoden jälkeen opetusta, kun se ope vaihtui. Kuuntelivat levyjä tai soittelivat pianoa ja soittimia, jos huvitti ja joku osasi. Ope vietti aikaa tietokoneella itsekseen

Käsityössä ei tehty mitään vaikeampaa. Tehtiin tyyliin tyyny ja huppari. (Mun aikanani tehtiin esim kauluspaita ja tyköistuvat shortsit. Nuo tekivät löysät shortsit vyötärökuminauhalla. Lapseni sai arvosanaksi 9.

On jo lukion kolmannella. Tänään ompeli käsin revennern taskunsa. Siitä tuli aivan rypistynyt, kun lanka on liian kireällä. Lisäksi ei osannut tehdä sitä langan pään palloa eikä osannut päättää. Teki langan pään pallon usealla pikku solmulla ja päätteli työn samalla tavalla pikkusolmuilla. ( Jäi tietty pitkä häntä molempiin päihin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esiintymistä, itseluottamusta, kohteliaisuutta ja käytöstapoja.

Omalle pojalle päiväkodissa opetettiin että kun kätellään, katsotaan silmiin, ja pihakonsertin ulkomaalainen kapellimestari oli haltioissaan viisivuotiaan käytöstavoista. Olin ylpeä vaikken itse ollut möllinä tajunnut opettaa...

samaa mieltä. tosin esiintymiskammoisena toivoisin , että lapset jotka eivät halua esiintyä voisivat olla koulussa jossa opettaja vain luennoisi ja numero perustuisi vaan kokeeseen.

Itse toivoisin samaa, mutta tiedätkö sinä, että jatko-opinnoista ovat täynnä esiintymistä.

Opiskelin diplomi-insinööriksi ja koko ajan oli harjoitustyö esitettävänä. Ai että se harmitti.

Luontotaitoja, esimerkiks villiyrttien, marjojen ja sienten tunnistusta. Ekologista, ravitsevaa ja ilmaista lähiruokaa, joista saa valmistettua ihania aterioita ja jälkiruokia. 

Kelan järjestelmään tutustumista, työnhakua ja muita yhteiskunnan byrokratiajärjestelmiä. Nämä joutuu oppimaan kantapään kautta ja ihmettelemään hankalia kaavakkeita ja selvityspyyntöjä, kun joutuu vaikeaan elämäntilanteeseen. 

Yhteiskuntaoppia saisi olla paljon enemmän koulussa ja opettaa tervettä yhteiskunnan kriittistä tarkastelua. Moni on aika pihalla monista yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista, vaikka ne vaikuttavat päivittäin meidän arkeen. 

Ilmaisutaitoa ja esiintymistä. On tosi outoa, että jo lapset laitetaan luokan eteen esittelemään kylmiltään itse kyhäilemiä esitelmiään ilman minkäänlaista harjoittelua. Ilmaisutaidosta on myös valtavasti hyötyä muussa arjessa, esimerkiksi työhaastatteluissa. 

Mielenterveystaitoja, empatiaa ja sosiaalisia taitoja. Masennus on kansantauti, ryhmätyöt ovat lisääntyneet ja monilla on kylmä asenne ns. heikompia kohtaan. Toki nämä ovat asioita, joita myös opitaan elämän varrella koko ajan, mutta jonkinlaiset työkalut voisi koulusta antaa, joka helpottaisi näiden työstämistä. 

Naistenvaivoista ja käsitys siitä, mitä on seksi. Mä ihmettelin pitkään, mikä mua vaivaa ja sain vastauksen vasta aikuisiällä. Kuulin, ettei gynekologiset vaivat ole mitään aivan harvinaisia, joten on outoa, ettei näistä puhuta juuri koulussa, koska ne vaikuttavat paljon naisen itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja seksielämään. Aseksuaalisuudesta pitäisi myös puhua enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Tähän on pakko vastata historian ja yhteiskuntaopin opettajana, kun molemmat kuuluvat oppiaineeseeni, siis sekä ne, joita pitäisi olla enemmän ja ne, joita kirjoittajan mukaan koulussa vain on.

Historiaa on yläkoulussa neljä kurssia eli siis 2h/vko seiskalla ja kasilla. Historiassa ei opetella pelkkiä vuosilukuja, toki Suomen itsenäistyminen on hyvä muistaa ja ymmärtää suunnilleen, milloin käytiin eka maailmansota ja milloin taas toka. Nuorten aikakäsitys on erittäin puutteellinen nykyään, johtuu varmaan siitä, ettei enää ole noita isovanhempia arjessa mukana kertomassa, miten asiat hoidettiin ennen. Niinpä jokin talvisota tuntuu monelta siltä, että se tapahtui satoja vuosia sitten ja silloin on pakko vähän päntätä niitä vuosilukuja, jotta pysyy edes jotenkuten kartalla asioista. Historian tarkoitus ei ole päntätä vuosilukuja vaan enemmänkin ymmärtää, miten olemme tähän tulleet ja mikä ehkä on järkevää tulevaisuuden kannalta, kun tiedetään, mitä menneisyydessä on asioiden eteen tehty. Tärkeää on siis ymmärtää asioiden syyt ja seuraukset, ei vuosiluvut.

Mitä taas tulee elämän hallintaan ja rahan käyttöön, niin ollaan yhteiskuntaopin sisällöissä. Yhteiskuntaoppia on yleensä ysillä 3 kurssia eli 3h/vko ja siellä opitaan hyvin konkreettisesti, minkälainen on suomalainen yhteiskunta. Käymme Kelan sivuilla ja laskemme, mitä tukia erilaisissa elämäntilanteissa voi saada, tutustumme te-sivustoon, harjoittelemme työnhakua, vertailemme pankkeja, pohdimme lainojen korkoja ja teemme budjetin eli mietimme, miten selvitä tietyllä summalla kuukaudessa. Jos vähääkään tutustuu yhteiskuntaopin oppisisältöön, niin tajuaa, että juuri noita asioita tässä opiskellaan koko ajan. Lisäksi samaa asiaa opiskellaan ysiluokalla myös terveystiedossa, kotitaloudessa ja opossa. Jopa matematiikassa lasketaan veroprosentteja ja mietitään lainojen korkoja.

Monesti mietin, mitä te, jotka vaaditte näitä asioita yläkouluun, olette näillä tunneila tehneet. Joka luokassa on aina ne muutamat, jotka eivät vain kykene ymmärtämään, miten konreettisista asioista puhun joka yhteiskuntaopin tunti.

Mä olin kympin oppilas kyseisissä aineissa. Silti en muista, että peruskoulussa olisi opeteltu noita hakemusten täyttämistä, selailtu Kelan sivuja ja vastaavia. Lainojen korkoja ja veroprosentteja kyllä laskettiin. Toki tämä on voinut muuttua siitä, kun mä olin peruskoulussa ja se on hieno juttu. Yhteiskuntaoppi voisi silti alkaa jo vähän aikaisemmin kuin vasta ysiluokalla. 

Yhteiskuntaoppi aikaistettiin alakoulun puolelle eli sitä opiskellaan kuudennella ja ehkä viidennelläkin luokalla. En tiedä oppisisältöjä, yrittäjyyttä kuitenkin ainakin, mikä ehkä on turhan varhain. Politiikkaa ei tietääkseni eikä ainakaan työttömyydestä tai työnhausta mitään.

Minusta yhteiskuntaoppi voisi mainiosti alkaa yläkoulun puolella, mutta niin, että seiskalla on yksi kurssi, kasilla on yksi kurssi ja ysillä sitten nuo kolme. Erittäin tärkeä aihe kyseessä mutta mihinkään ei ehdi keskittyä, kun niin valtava määrä asioita käytävänä läpi. Ei ole kiva kilpajuosta asiasta toiseen, kun jokaiseen aiheeseen voi käyttää sen yhden oppitunnin, jos sitäkään. Esim. ulkomaankauppa, EKP ja globalisaatio on ämpätty yhdessä kirjassa samaan oppituntiin ja kappaleeseen, ja asiat ovat sen verran monimutkaisia ja tärkeitä, etten tajua, miksi niitä pitäisi tuolla tavalla pikaopiskella.

Vierailija kirjoitti:

Työelämän kannalta jos ajattelee niin neuvottelutaidot ja esiintymistaidot tai yleisesti ottaen ilmaisutaidot eivät ole kovin korkealla prioriteeteissa.

Näitä siis pitäisi harjoitella.

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä aina mietin enemmän sitä, mitä pitäisi kotona opettaa enemmän. Esimerkiksi ihan voisi vaikka opettaa lapsensa juttelemaan ja olemaan ihmisten kanssa.

T. Opettaja

Et voi olla oikea opettaja, jos et tiedä, että lapsi voi olla neuropsykologisesta syystä puhumatta.

OIKEA opettaja tietää.

Aineissa matematiikkaa ja luonnontieteitä.

Oppimistekniikoita.

Ja sitä, että  laskurutiinia saa vain laskemalla,  paljon.

Oppilaan ohjaus on ala-arvoista.

Käytöstapoja. Kun on aivan ilmeistä ettei niitä kotona osata enää opettaa niin olisi suotavaa että niitä koitettaisiin edes koulussa opettaa.

Tämä.

Niin TÄMÄ!!

Lapset käyttäytyvät koulussa huonosti jo ensimmäisiltä luokilta asti.

Jostain oppivat sen että hellä on oikeuksia, ja saavat perseillä koulussa eikä heitä voi komentaa.

Kuka heille opettaisi sen, että heillä on myös VELVOLLISUUKSIA?

Kotona tätä ei näköjään lapsille juuri opeteta, joten koulussa voitaisiin tämä asia käydä läpi ihan huolella.

Lapsilla on oppivelvollisuus. Koulupakkoa ei ole, mutta oppivelvollisuus on.

Lapsilla on velvollisuus käyttäytyä koulssa hyvin.

Heillä on velvollisuus antaa muille oppilaille opiskelurauha ja opettajalle työrauha.

Opettajilla on oikeus tehdä työnsä hyvin ja rauhassa.

Opettajilla on myös velvollisuus puuttua asioihin, ja tarvittaessa jopa voimaa käyttäen, jos puhe ei mene perille.

Oppilailla ei ole oikeutta käyttäytyä huonosti, häiritä tunnilla, h*oritellatai homotella opettajaa, rikkoa tavaroita, kiusata, syrjiä ja pahoinpidellä muita.

Kaikista ei tarvitse pitää, mutta KAIKKIEN KANSSA PITÄÄ TULLA TOIMEEN. Koulussa voitaisiin opettaa myös tämä. Eli vaikka jostakin ei pidä, häntä ei silti syrjitä vaan KÄYTTÄYDYTÄÄN ASIALLISESTI.

Ja tämä koskee kaikkia. Kun kaikki käyttäytyvät asiallisesti, niin ketään ei syrjitä sen vuoksi, että hän käyttäytyy huonosti.

Koulussa voitaisiin opetella myös lukemaan ja kirjoittamaan. Luetunymmärtäminen on monilla teineillä ja aikuisilla todella pahasti hukassa, ja kirjoitustaitokin niin huono, ettei tekstistä saa selvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Saattaiskohan yllämainitut olla sellaisia taitoja, joita soisi kotona opetettavan?

Kyllä mutta monet vanhemmat on ihan uusavuttomia, velkaloukussa olevia einesten mussuttajia niin ei lapsilla ole mitään toivoa saada omaa elämäänsä yhtään paremmaksi.

Kaksi asiaa: itsenäinen työskentely ja ilmaisutaito. Kouluissa tehdään tuon tuosta kaikenlaisia pari- ja ryhmätöitä jolloin tekeminen menee höpöttelyksi ja epämääräiseksi säheltämiseksi. Tästä seuraa se etteivät oppilaat itsenäisesti saa juuri mitään aikaan. Itsenäiset tehtävät opettaisivat myös vastuullisuutta, aikataulussa pysymistä ja monen asian yhtäaikaista hallintaa. 

Ilmaisutaitoa on myös kouluissa ihan liian vähän. Ilmaisutaito on nimittäin paljon muutakin kuin näytelmien tekemistä. Se on sosiaalista kanssakäymistä, tiimityötä (jolloin oppitunneilla voisi olla enemmän itsenäista työtä) mutta ennen muuta siellä opittaisiin esiintymistä ja itsensä ilmaisemista vakuuttavasti. Nykynuorista melko harva osaa olla tai ilmaista asiansa vakuuttavasti. 

Myös tietotekniikkaa sekä kädentaitoja (tekninen ja tekstiilityö sekä kotitalous) tulisi olla enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Tähän on pakko vastata historian ja yhteiskuntaopin opettajana, kun molemmat kuuluvat oppiaineeseeni, siis sekä ne, joita pitäisi olla enemmän ja ne, joita kirjoittajan mukaan koulussa vain on.

Historiaa on yläkoulussa neljä kurssia eli siis 2h/vko seiskalla ja kasilla. Historiassa ei opetella pelkkiä vuosilukuja, toki Suomen itsenäistyminen on hyvä muistaa ja ymmärtää suunnilleen, milloin käytiin eka maailmansota ja milloin taas toka. Nuorten aikakäsitys on erittäin puutteellinen nykyään, johtuu varmaan siitä, ettei enää ole noita isovanhempia arjessa mukana kertomassa, miten asiat hoidettiin ennen. Niinpä jokin talvisota tuntuu monelta siltä, että se tapahtui satoja vuosia sitten ja silloin on pakko vähän päntätä niitä vuosilukuja, jotta pysyy edes jotenkuten kartalla asioista. Historian tarkoitus ei ole päntätä vuosilukuja vaan enemmänkin ymmärtää, miten olemme tähän tulleet ja mikä ehkä on järkevää tulevaisuuden kannalta, kun tiedetään, mitä menneisyydessä on asioiden eteen tehty. Tärkeää on siis ymmärtää asioiden syyt ja seuraukset, ei vuosiluvut.

Mitä taas tulee elämän hallintaan ja rahan käyttöön, niin ollaan yhteiskuntaopin sisällöissä. Yhteiskuntaoppia on yleensä ysillä 3 kurssia eli 3h/vko ja siellä opitaan hyvin konkreettisesti, minkälainen on suomalainen yhteiskunta. Käymme Kelan sivuilla ja laskemme, mitä tukia erilaisissa elämäntilanteissa voi saada, tutustumme te-sivustoon, harjoittelemme työnhakua, vertailemme pankkeja, pohdimme lainojen korkoja ja teemme budjetin eli mietimme, miten selvitä tietyllä summalla kuukaudessa. Jos vähääkään tutustuu yhteiskuntaopin oppisisältöön, niin tajuaa, että juuri noita asioita tässä opiskellaan koko ajan. Lisäksi samaa asiaa opiskellaan ysiluokalla myös terveystiedossa, kotitaloudessa ja opossa. Jopa matematiikassa lasketaan veroprosentteja ja mietitään lainojen korkoja.

Monesti mietin, mitä te, jotka vaaditte näitä asioita yläkouluun, olette näillä tunneila tehneet. Joka luokassa on aina ne muutamat, jotka eivät vain kykene ymmärtämään, miten konreettisista asioista puhun joka yhteiskuntaopin tunti.

Sinä teet työtäsi toisella puolella maata, kun en ole koskaan yhtään oppilastasti tavannut. Tai sitten ovat olleet niitä, joista kerrot viimeisessä lauseessa. Oikeasti todella harvat opettajat opettavat noita yhteiskuntataitoja tuolla tavalla. En tiedä, millainen on yhteiskuntaoppikirjan sisältö, mutta meillä nuoret ovat opiskelleet enemmän politiikkaa ja hallintoa kuin 15-vuotiaan elämään olennaisesti kuuluvia asioita. Sellaisia olisivat esimerkiksi kaikki ne vastuut ja velvollisuudet, jotka muuttuvat 15-vuotiaana.

Pitäisi olla oma koulutuslinja niille, joilla on jo käytöstavat ym. kunnossa. Heille pitäisi opettaa enemmän ja syvemmin kaikkia aineita, erityisesti matematiikkaa ja äidinkieltä.

Pitäisi olla oma koulutuslinja niille, joilla on jo käytöstavat ym. kunnossa. Heille pitäisi opettaa enemmän ja syvemmin kaikkia aineita, erityisesti matematiikkaa ja äidinkieltä.

Niin no... Ainakin joskus on ollut tukiopetusta ja erityisluokkia niille, jotka eivät normaalissa ryhmäopetuksessa pärjää.

Mutta kun nykyään säästetään, ja halutaan että kaikki ovat samalla viivalla ja samanlaisia, niin erityisopetusta ja pienryhmiä ei ole, ja ne jotka eivät normaalissa opetuksessa pysy kärryillä, putoavat kelkasta ja mitä pidemmälle peruskoulua etenevät, niin sitä pahemmiksi ongelmat kasvavat.

Opetus etenee hitaiden tahtiin, eli ne jotka osaavat, kyllästyvät. Ja ne jotka tarvitsisivat vielä hitaampaa tahtia ja pienryhmiä, eivät pysy mukana ja luovuttavat.

Ja nykyisin moni opettaa lapsensa lukemaan ja kirjoittamaan jo ennen esikoulua, ja sitten halutaan lapsi ekalle luokalle jo kuusivuotiaana, vaikka sosiaaliset taidot ja lapsen kehitystaso eivät siihen riitä, ja ensimmäinen luokka pitäisi aloittaa vasta kahdeksanvuotiaana... Sosiaaliset taidot merkitsevät todella paljon, ja koulussa vaaditaan paljon muitakin taitoja kuin lukemis- ja kirjoittamistaitoja. Esim. käytöstapoja, ja keskittymistä.

Pitäisi siis pienentää ryhmäkokoja, lisätä tukiopetusta, tarjota erityisopetusta ja pienryhmiä niille jotka sitä tarvitsevat.

Joo, se maksaa, mutta siihen käytetyt rahat säästyvät moninkertaisesti tulevaisuudessa, kun nuokin lapset ovat selviytyneet perusopetuksesta kunnialla, ovat kykeneviä ja motivoituneita opiskelemaan peruskoulun jälkeen, eivätkä syrjäydy.

Esiintymistä, esitysten tekoa, keskustelua.