Mitä kouluissa ei mielestäsi opeteta tarpeeksi?

Matemaattisia aineita. Uskomatonta miten matalalla rima on Suomessa verrattuna moneen muuhun maahan. 

Ehdottomasti kotitaloutta pitäisi olla enemmän, ja enemmän opetusta rahankäyttöön, siivoukseen, pyykinpesuun ym. Meillä ne käytiin vain hutaisemalla teoriassa läpi ja sitten äkkiä kokkailemaan. Aina vaan sitä kokkailua.

Yhteiskuntaopista oltaisiin voitu yrittää tehdä edes etäisesti kiinnostavaa. Hemmetin tärkeä aine. Kaduttaa, etten paneutunut siihen enemmän.

Äidinkieleenkin pitäis satsata, jos kerran se on totta, että järkyttävä määrä 16-vuotiaistakaan ei osaa kunnolla edes kirjoittaa.

Talousasioita (säästämistä) ettei sitten heti olla luottotiedottomia kun äidin helmoista päästään omilleen. Toinen mitä pitäisi opettaa on työnteko ja se miten työpaikoilla käyttäydytään vaikkei oliskaan se unelma-ammatti.

Tervettä järkeä ja oman itsesi kunnioittamista yksilönä.

Ai niin ja sosiaaliset-/tunnetaidot; empatia, oikean ja väärän opettaminen ja sen semmoiset. Ihmisiä vaivaa kyvyttömyys asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää toisten tai edes omia tunteita.

22

Perusopetukseen voisi koulussa keskittyä enemmän. Kasvatustehtävät puolestaan kuuluisi enemmän vanhemmille kuin opettajalle.

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Mutta tarkistaako? Kyllä historian aikajana on oltava päässä. Edes alkeellinen taju mitä milläkin vuosisadalla ja -kymmenellä on tapahtunut, edes länsimaissa.

Ohjelmointikieliä ruotsin sijasta/vaihtoehtona

Vierailija kirjoitti:

Perusopetukseen voisi koulussa keskittyä enemmän. Kasvatustehtävät puolestaan kuuluisi enemmän vanhemmille kuin opettajalle.

Joo, mutta koulukin on sosiaalinen ympäristö. Eihän se ole pelkkä tiedon opettamispaikka. Ja miksi koko kouluaika pitäisi käyttää pelkän tiedon opettamiseen? Sosiaaliset suhteet tulevat joka paikassa ihmistä vastaan, niin koulussa, opiskelussa kuin työelämässäkin. Ja ihan yksityiselämässäkin monin eri tavoin. Ja sillä miten käsittelee ihmissuhteita ja omia tunteitaan voi olla merkittävä yhteys ihan mielenterveyteenkin.

Pidä se hissipuhe kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Tähän on pakko vastata historian ja yhteiskuntaopin opettajana, kun molemmat kuuluvat oppiaineeseeni, siis sekä ne, joita pitäisi olla enemmän ja ne, joita kirjoittajan mukaan koulussa vain on.

Historiaa on yläkoulussa neljä kurssia eli siis 2h/vko seiskalla ja kasilla. Historiassa ei opetella pelkkiä vuosilukuja, toki Suomen itsenäistyminen on hyvä muistaa ja ymmärtää suunnilleen, milloin käytiin eka maailmansota ja milloin taas toka. Nuorten aikakäsitys on erittäin puutteellinen nykyään, johtuu varmaan siitä, ettei enää ole noita isovanhempia arjessa mukana kertomassa, miten asiat hoidettiin ennen. Niinpä jokin talvisota tuntuu monelta siltä, että se tapahtui satoja vuosia sitten ja silloin on pakko vähän päntätä niitä vuosilukuja, jotta pysyy edes jotenkuten kartalla asioista. Historian tarkoitus ei ole päntätä vuosilukuja vaan enemmänkin ymmärtää, miten olemme tähän tulleet ja mikä ehkä on järkevää tulevaisuuden kannalta, kun tiedetään, mitä menneisyydessä on asioiden eteen tehty. Tärkeää on siis ymmärtää asioiden syyt ja seuraukset, ei vuosiluvut.

Mitä taas tulee elämän hallintaan ja rahan käyttöön, niin ollaan yhteiskuntaopin sisällöissä. Yhteiskuntaoppia on yleensä ysillä 3 kurssia eli 3h/vko ja siellä opitaan hyvin konkreettisesti, minkälainen on suomalainen yhteiskunta. Käymme Kelan sivuilla ja laskemme, mitä tukia erilaisissa elämäntilanteissa voi saada, tutustumme te-sivustoon, harjoittelemme työnhakua, vertailemme pankkeja, pohdimme lainojen korkoja ja teemme budjetin eli mietimme, miten selvitä tietyllä summalla kuukaudessa. Jos vähääkään tutustuu yhteiskuntaopin oppisisältöön, niin tajuaa, että juuri noita asioita tässä opiskellaan koko ajan. Lisäksi samaa asiaa opiskellaan ysiluokalla myös terveystiedossa, kotitaloudessa ja opossa. Jopa matematiikassa lasketaan veroprosentteja ja mietitään lainojen korkoja.

Monesti mietin, mitä te, jotka vaaditte näitä asioita yläkouluun, olette näillä tunneila tehneet. Joka luokassa on aina ne muutamat, jotka eivät vain kykene ymmärtämään, miten konreettisista asioista puhun joka yhteiskuntaopin tunti.

Asioiden referoimista.

Ihan turha nykypäivänä kirjoittaa suunnattoman pitkiä postauksia, kukaan niitä lue.

Luin suurella mielenkiinnolla. Pitäisi opettaa pitkiin kokonaisuuksiin syventymistä ja keskittymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Tähän on pakko vastata historian ja yhteiskuntaopin opettajana, kun molemmat kuuluvat oppiaineeseeni, siis sekä ne, joita pitäisi olla enemmän ja ne, joita kirjoittajan mukaan koulussa vain on.

Historiaa on yläkoulussa neljä kurssia eli siis 2h/vko seiskalla ja kasilla. Historiassa ei opetella pelkkiä vuosilukuja, toki Suomen itsenäistyminen on hyvä muistaa ja ymmärtää suunnilleen, milloin käytiin eka maailmansota ja milloin taas toka. Nuorten aikakäsitys on erittäin puutteellinen nykyään, johtuu varmaan siitä, ettei enää ole noita isovanhempia arjessa mukana kertomassa, miten asiat hoidettiin ennen. Niinpä jokin talvisota tuntuu monelta siltä, että se tapahtui satoja vuosia sitten ja silloin on pakko vähän päntätä niitä vuosilukuja, jotta pysyy edes jotenkuten kartalla asioista. Historian tarkoitus ei ole päntätä vuosilukuja vaan enemmänkin ymmärtää, miten olemme tähän tulleet ja mikä ehkä on järkevää tulevaisuuden kannalta, kun tiedetään, mitä menneisyydessä on asioiden eteen tehty. Tärkeää on siis ymmärtää asioiden syyt ja seuraukset, ei vuosiluvut.

Mitä taas tulee elämän hallintaan ja rahan käyttöön, niin ollaan yhteiskuntaopin sisällöissä. Yhteiskuntaoppia on yleensä ysillä 3 kurssia eli 3h/vko ja siellä opitaan hyvin konkreettisesti, minkälainen on suomalainen yhteiskunta. Käymme Kelan sivuilla ja laskemme, mitä tukia erilaisissa elämäntilanteissa voi saada, tutustumme te-sivustoon, harjoittelemme työnhakua, vertailemme pankkeja, pohdimme lainojen korkoja ja teemme budjetin eli mietimme, miten selvitä tietyllä summalla kuukaudessa. Jos vähääkään tutustuu yhteiskuntaopin oppisisältöön, niin tajuaa, että juuri noita asioita tässä opiskellaan koko ajan. Lisäksi samaa asiaa opiskellaan ysiluokalla myös terveystiedossa, kotitaloudessa ja opossa. Jopa matematiikassa lasketaan veroprosentteja ja mietitään lainojen korkoja.

Monesti mietin, mitä te, jotka vaaditte näitä asioita yläkouluun, olette näillä tunneila tehneet. Joka luokassa on aina ne muutamat, jotka eivät vain kykene ymmärtämään, miten konreettisista asioista puhun joka yhteiskuntaopin tunti.

Jos nyt muistan mitään 90-luvun alun kouluopetuksesta, niin meillä oli hyvin vähän yhteiskuntaoppia ja siitäkään ei jäänyt oikein mitään hyödyllistä käteen. Hyvä jos tukijärjestelmästäkin opetetaan nykyään, luulin että se halutaan pitää nuorilta salassa etteivät ne alkaisi pummeiksi. Vähän päälle kaksikymppisenä kun olin aloittanut amk-opinnot ja opintoviikkoja ei kertynyt tarpeeksi, niin pelkäsin ihan oikeasti joutuvani katuojaan täysin rahattomaksi ja asunnottomaksi. Luulin etten saisi mitään tukia, eikä minun oikeastaan ollut mahdollistakaan tietää siinä tilanteessa että niitä olisi saanut jos opintotuki olisi loppunut.

Parisuhteista, rahasta ja elämästä yleensäkkin.

Seksuaaliterveyttä.

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Saattaiskohan yllämainitut olla sellaisia taitoja, joita soisi kotona opetettavan?

Esiintymistä, itseluottamusta, kohteliaisuutta ja käytöstapoja.

Omalle pojalle päiväkodissa opetettiin että kun kätellään, katsotaan silmiin, ja pihakonsertin ulkomaalainen kapellimestari oli haltioissaan viisivuotiaan käytöstavoista. Olin ylpeä vaikken itse ollut möllinä tajunnut opettaa...

Vierailija kirjoitti:

Esiintymistä, itseluottamusta, kohteliaisuutta ja käytöstapoja.

Omalle pojalle päiväkodissa opetettiin että kun kätellään, katsotaan silmiin, ja pihakonsertin ulkomaalainen kapellimestari oli haltioissaan viisivuotiaan käytöstavoista. Olin ylpeä vaikken itse ollut möllinä tajunnut opettaa...

samaa mieltä. tosin esiintymiskammoisena toivoisin , että lapset jotka eivät halua esiintyä voisivat olla koulussa jossa opettaja vain luennoisi ja numero perustuisi vaan kokeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä aina mietin enemmän sitä, mitä pitäisi kotona opettaa enemmän. Esimerkiksi ihan voisi vaikka opettaa lapsensa juttelemaan ja olemaan ihmisten kanssa.

T. Opettaja

Anna kun arvaan... olet ekstrovertti?

Itse yläkoulun opettajana hieman hymyilen monen tänne listaamille perus käytöstavoille. Vaikka se onkin tämän hetken kuuminta muotia yrittää meille sinne kouluun vierittää kaikki vastuu kasvatuksesta, niin jospa kuitenkin kasvattaisitte lapsenne, minä voin sitten heille opettaa kouluaineita. 

On tässä ollut hyviäkin pointteja noista säästämisistä ja tuista yms, ja ainakin omassa työpaikassani juuri noita asioita opetaan yhteiskuntaopin tunneilla. 

Pidä se hissipuhe kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaliin elämään kuuluvia taitoja, rahan käyttöä, kodinhoitoa, elämän hallintaa yms. Sen sijaan kauheasti päntätään ulkoa turhia vuosilukuja ja muuta sellaista, jonka saa nykyään tarvittaessa hetkessä netistä tarkistettua.

Tähän on pakko vastata historian ja yhteiskuntaopin opettajana, kun molemmat kuuluvat oppiaineeseeni, siis sekä ne, joita pitäisi olla enemmän ja ne, joita kirjoittajan mukaan koulussa vain on.

Historiaa on yläkoulussa neljä kurssia eli siis 2h/vko seiskalla ja kasilla. Historiassa ei opetella pelkkiä vuosilukuja, toki Suomen itsenäistyminen on hyvä muistaa ja ymmärtää suunnilleen, milloin käytiin eka maailmansota ja milloin taas toka. Nuorten aikakäsitys on erittäin puutteellinen nykyään, johtuu varmaan siitä, ettei enää ole noita isovanhempia arjessa mukana kertomassa, miten asiat hoidettiin ennen. Niinpä jokin talvisota tuntuu monelta siltä, että se tapahtui satoja vuosia sitten ja silloin on pakko vähän päntätä niitä vuosilukuja, jotta pysyy edes jotenkuten kartalla asioista. Historian tarkoitus ei ole päntätä vuosilukuja vaan enemmänkin ymmärtää, miten olemme tähän tulleet ja mikä ehkä on järkevää tulevaisuuden kannalta, kun tiedetään, mitä menneisyydessä on asioiden eteen tehty. Tärkeää on siis ymmärtää asioiden syyt ja seuraukset, ei vuosiluvut.

Mitä taas tulee elämän hallintaan ja rahan käyttöön, niin ollaan yhteiskuntaopin sisällöissä. Yhteiskuntaoppia on yleensä ysillä 3 kurssia eli 3h/vko ja siellä opitaan hyvin konkreettisesti, minkälainen on suomalainen yhteiskunta. Käymme Kelan sivuilla ja laskemme, mitä tukia erilaisissa elämäntilanteissa voi saada, tutustumme te-sivustoon, harjoittelemme työnhakua, vertailemme pankkeja, pohdimme lainojen korkoja ja teemme budjetin eli mietimme, miten selvitä tietyllä summalla kuukaudessa. Jos vähääkään tutustuu yhteiskuntaopin oppisisältöön, niin tajuaa, että juuri noita asioita tässä opiskellaan koko ajan. Lisäksi samaa asiaa opiskellaan ysiluokalla myös terveystiedossa, kotitaloudessa ja opossa. Jopa matematiikassa lasketaan veroprosentteja ja mietitään lainojen korkoja.

Monesti mietin, mitä te, jotka vaaditte näitä asioita yläkouluun, olette näillä tunneila tehneet. Joka luokassa on aina ne muutamat, jotka eivät vain kykene ymmärtämään, miten konreettisista asioista puhun joka yhteiskuntaopin tunti.

Asioiden referoimista.

Ihan turha nykypäivänä kirjoittaa suunnattoman pitkiä postauksia, kukaan niitä lue.

Tätä kommenttia pidempien tekstien lukemista.

Vierailija kirjoitti:

Itse yläkoulun opettajana hieman hymyilen monen tänne listaamille perus käytöstavoille. Vaikka se onkin tämän hetken kuuminta muotia yrittää meille sinne kouluun vierittää kaikki vastuu kasvatuksesta, niin jospa kuitenkin kasvattaisitte lapsenne, minä voin sitten heille opettaa kouluaineita. 

On tässä ollut hyviäkin pointteja noista säästämisistä ja tuista yms, ja ainakin omassa työpaikassani juuri noita asioita opetaan yhteiskuntaopin tunneilla. 

kai ymmärrät, että jos vanhemmat huutaa vain vittua kotona niin sinun olisi hyvä opettaa ettei heidän lapsi voi huutaa vittua koko tunnin, jolloin muut lapset ei kuule mitään.  ottaahan se monia päähän kun sitten joutuu opettamaan kaiken lapselleen kotona kun tunnilla ei kuulo mitään ja mikko kuristaa minuutin välein jne.