Moniko teistä on mennyt naimisiin aikomatta olla yhdessä loppuelämänne?
Menitkö naimisiin koska jee häät ja muutkin menee? Vai oletko oikeasti sitoutunut liittoon joka laitetaan toimimaan? En tunne yhtään jälkimmäisen tyyppistä paria. Kaikki vain marisee puolisoistaan ja haaveilee toisenlaisesta elämästä.
Kommentit (4)
Kyllä minä menin tosissani naimisiin. Ehdottomasti. Viimeiseen asti yritettiin kyllä, käytiin pariterapiat jne. 12 avioliiton ja 17 yhteisen vuoden jälkeen erottiin. Toisaalta oli itselle äärettömän vapauttavaa tajuta jossain vaiheessa (noin vuosi ennen eroa), että avioero on mahdollinen! Että ihan oikeasti mun ei ole pakko yrittää ja yrittää, jos mikään ei toimi. Sillä sai ehkä vielä vähän buustia siihen yritykseen.
Tunnen paljon aviopareja ja kyllä ovat tosissaan asiaansa kanssa.
Miksi olisin edes mennyt naimisiin, jos en ajattelisi olevani yhdessä puolisoni kanssa hamaan loppuun saakka. Ei mitään järkeä pikaisesti poiketa avioliitossa.
Ihan loppuiäksemme mentiin naimisiin ja kohta on oltukin jo 30 vuotta avioliitossa. Häät olivat lähinnä pakkopullaa, jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt vaan mennä salaa vihille, mutta silloin nuorena sitä vain ajatteli että kuuluu järjestää häät. Vähän typerää mutta ei mahda enää mitään :)
Mun sinkkukaveri kerran sanoi, että kaikki muut hänen kaverinsa valittavat aina miehistään, paitsi minä en koskaan. Jäi mieleen. Minusta aika outoa narista jatkuvasti kavereille puolisostaan. Itse en jaksaisi edes kuunnella.
En ole mennyt nimisiin, mutta en ajatellut olevani lasteni isän kanssa loppuelämääni. Kymmenen vuotta jaksoin miestä, sitten rupesi ärsyttämään liikaa. Ollaan edelleen ihn hyvissä väleissä, asutaan erillään nyt, eikä kummllkn ole muita. Saa nähdä, mikä se loppuelämä on. Lapset ovat vielä pieniä.