Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Musiikkiopisto, alkuvaiheet?
27.03.2026 |
Katsotaan jos lapsi pääsisi musiikkiopistoon soittoharrastusta aloittamaan. Mitään kummempaa pohjaa ei ole.
Niin mitä siellä olisi ensimmäisenä vuonna odotettavissa? Kuinka nopeasti jossain pianossa tai kitarassa edetään? Tuleeko heti alussa myös muita kuin sen soittimen tunteja? Entä kuinka tavallista on, että homma ei toimikaan tai kiinnosta, ja lapsi lopettaa jo alkeistasolla?
Tai voiko jopa niin käydä, että lapsi tykkää harrastaa mutta ei edisty tarpeeksi ja ohjataan ulos?
Kommentit (18)
Jotkut ovat lahjakkaampia, jotkut lahjattomampia. Sinnikkyydellä ja kodin tuella (alussa läksyt yhdessä) kuitenkin pääsee perussoittoon, vaikka ei olisikaan erityisen lahjakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekoäly korvaa muusikotkin. Tiiliskiviin ja muoviputkiin kannattaa tutustua jo pienestä pitäen.
Useimmissa musiikkiopistoissa on alkuun vain yksi oman soittimen tunti viikossa eikä muuta, mutta tässä on vaihteluaveri musiikkiopistojen välillä. Joissakin on heti aluksi myös ryhmätunti tai sitten oma soittotunti jaettu kahteen viikottaiseen puolikkaaseen.
Edistymisen kannalta olennaisinta on säännöllinen harjoittelu. Meillä oli sellainen sääntö, että joka päivä pitää harjoitella, mutta 10 minuuttia päivässä riittää. Tämä selvästi tuotti tulosta. Lapseni edistyivät selvästi nopeammin kuin monet muut ja aika nopeasti ohittivat useimmat vuotta tai kahta aikaisemmin aikaisemmin aloittaneet. (Edistymistä oli aika helppo verrata, koska saman opettajan oppilaat esiintyivät säännöllisesti samoissa konserteissa.)
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly korvaa muusikotkin. Tiiliskiviin ja muoviputkiin kannattaa tutustua jo pienestä pitäen.
Miten tekoäly korvaa sen että on mukavaa soittaa ja mukavaa kuunnella elävää musiikkia?
Myös monella tavalla antoisaa säveltää ja sovittaa.
Musiikki on inhimillisen yhteyden muoto. Kone voi olla monissa jutuissa väline, mutta se ei ole ihminen eikä sellaiseksi tule.
Meillä oli puoli tuntia kerran viikossa. Ihan pienet oppilaat ei osallistu muuhun. Ehkä 8-9 v aloittaa teorian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä kotona soitin jolla voi harjoitella? Se auttaa oppimiseen.
Musiikki on iloinen ja ihana harrastus, jos se ei tapahdu pakosta. On ryhmiä, joissa voi olla mukana vaikka oppisi vain alkeet.
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly korvaa muusikotkin. Tiiliskiviin ja muoviputkiin kannattaa tutustua jo pienestä pitäen.
Soittaminen on kehittävä harrastus, vaikkei koskaan esiintyisi kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etenemisen nopeus riippuu ihan lapsesta. Esim. oma lapseni ylitti minut soittokyvyssä muutamassa vuodessa, olin itse opiskellut pianon soittoa 8 vuotta. Sama lapsi myös oppi 30 minuutissa soittamaan kitaraa paremmin, kuin veljensä 2 v harjoittelun jälkeen.
Ihan ekana vuonna ei tarvinnut osallistua orkesteriin ja teoriaan, mutta taisi tokana vuonna nämä jo alkaa.
En ole kuullut, että ketään sisään päässyttä heitettäisiin pihalle, vaikka edistyminen olisi hidasta, jos vaan käy kuitenkin kaikilla tunneilla (siis orkka, teoria ja soitto). Vuoden saa meillä olla ilman orkkaa tai teoriaa, mutta sen jälkeen pitää jatkaa tai joutuu lähtemään.
En tiedä, kuinka moni lopettaa alkuunsa. Varmaan viimeistään teininä iso osa lähtee pois.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat lahjakkaampia, jotkut lahjattomampia. Sinnikkyydellä ja kodin tuella (alussa läksyt yhdessä) kuitenkin pääsee perussoittoon, vaikka ei olisikaan erityisen lahjakas.
Varsinkin kun aloittaa aikaisin, ja harjoittelee tehokkaasti, ei vain taito vaan myös lahjakkuus kehittyy harjoittelemalla (neuroplastisiteetti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä kotona soitin jolla voi harjoitella? Se auttaa oppimiseen.
Musiikki on iloinen ja ihana harrastus, jos se ei tapahdu pakosta. On ryhmiä, joissa voi olla mukana vaikka oppisi vain alkeet.
Oma soitin on välttämätön harjoittelua ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä kotona soitin jolla voi harjoitella? Se auttaa oppimiseen.
Musiikki on iloinen ja ihana harrastus, jos se ei tapahdu pakosta. On ryhmiä, joissa voi olla mukana vaikka oppisi vain alkeet.
Oma soitin on välttämätön harjoittelua ajatellen.
Ei välttämättä. Asun itse pienellä paikkakunnalla, jonka kirjastossa on soittohuone. Siellä on sähköpiano ja tunnin soittoajan pystyy varaamaan melkein joka arkipäivälle, jos on lyhyet koulupäivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etenemisen nopeus riippuu ihan lapsesta. Esim. oma lapseni ylitti minut soittokyvyssä muutamassa vuodessa, olin itse opiskellut pianon soittoa 8 vuotta. Sama lapsi myös oppi 30 minuutissa soittamaan kitaraa paremmin, kuin veljensä 2 v harjoittelun jälkeen.
Ihan ekana vuonna ei tarvinnut osallistua orkesteriin ja teoriaan, mutta taisi tokana vuonna nämä jo alkaa.
En ole kuullut, että ketään sisään päässyttä heitettäisiin pihalle, vaikka edistyminen olisi hidasta, jos vaan käy kuitenkin kaikilla tunneilla (siis orkka, teoria ja soitto). Vuoden saa meillä olla ilman orkkaa tai teoriaa, mutta sen jälkeen pitää jatkaa tai joutuu lähtemään.
En tiedä, kuinka moni lopettaa alkuunsa. Varmaan viimeistään teininä iso osa lähtee pois.
Aikamoista, hienoa siis. Mutta miten isoveli ottaa tuon nuoremman lapsen lahjakkuuden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat lahjakkaampia, jotkut lahjattomampia. Sinnikkyydellä ja kodin tuella (alussa läksyt yhdessä) kuitenkin pääsee perussoittoon, vaikka ei olisikaan erityisen lahjakas.
Varsinkin kun aloittaa aikaisin, ja harjoittelee tehokkaasti, ei vain taito vaan myös lahjakkuus kehittyy harjoittelemalla (neuroplastisiteetti).
Missä iässä on tuossa mielessä myöhäistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muusikoista löytyy kaikenlaista googlettamalla. Pitäiskö muusikon ammatti kieltää?
Ainakin oma lapseni oppi uskomattoman nopeasti soittamaan pianoa. Hän suoritti musiikkiopistossa perustason 1-3 kurssit, sitten lopahti into pianon soittamiseen. Tai soittaa kyllä, mutta se mitä seuraavat tasot olisivat musiikkiopistossa vaatineet, eivät enää häntä kiinnostaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenemisen nopeus riippuu ihan lapsesta. Esim. oma lapseni ylitti minut soittokyvyssä muutamassa vuodessa, olin itse opiskellut pianon soittoa 8 vuotta. Sama lapsi myös oppi 30 minuutissa soittamaan kitaraa paremmin, kuin veljensä 2 v harjoittelun jälkeen.
Ihan ekana vuonna ei tarvinnut osallistua orkesteriin ja teoriaan, mutta taisi tokana vuonna nämä jo alkaa.
En ole kuullut, että ketään sisään päässyttä heitettäisiin pihalle, vaikka edistyminen olisi hidasta, jos vaan käy kuitenkin kaikilla tunneilla (siis orkka, teoria ja soitto). Vuoden saa meillä olla ilman orkkaa tai teoriaa, mutta sen jälkeen pitää jatkaa tai joutuu lähtemään.
En tiedä, kuinka moni lopettaa alkuunsa. Varmaan viimeistään teininä iso osa lähtee pois.Aikamoista, hienoa siis. Mutta miten isoveli ottaa tuon nuoremman lapsen lahjakkuuden?
No olihan se tilanne hieman ikävä, kun toinen on kovalla vaivalla harjoitellut ja käynyt tunneilla ja toinen ottaa vaan soittimen ekaa kertaa käteensä ja hetken hakemisen jälkeen osaa soittaa sitä korvakuulolta ja nuoteista tai sointumerkeistä.
Perheemme muusikko on niin toista luokkaa taitojensa suhteen kuin kukaan muu hyvin tuntemamme ihminen, ettei tuosta taidosta edes osaa olla kateellinen.
Pianoon on hankala päästä. Siihen pääsevät vain musikaalisimmat.
Alue: Aihe vapaa
Eikö tätä kukaan enää harrasta?