Mies pitää riitelynä kun kerron tunteistani...
Tai kerron että hänen pitkään tekemä epäreilu asia alkaa harmittamaan...
Hänellä ei ole ikinä velvollisuutta ymmärtää miltä minusta tuntuu... Miettii vain että häntä syytellään.. Vaikka pakkohan mun on sanoa niin kun asia on, tai hän ei ymmärrä mistä puhun...
Tai juttelen hänen, myös minuun vaikuttavista epävarmuuksista/peloista asioita kohtaan, ystävällisesti tuumaillen, mietin mistä ne voi johtua, pohdin miten niitä voi yrittää korjata, mietin "syvemmin" kuin mies...
Sitten hän raivoaa ja uhkailee erolla kun hänen mielestään "riitelen" ja syyttelen, vaikkei se ole minulta muuta kuin omista tunteista kertomista tai normaali juttelua/tuumailua...
Kommentit (151)
Maailma on miehiä täynnä. Vaihda tuollainen ihan surutta pois, parempiakin on tarjolla.
Jos ei kommunikointi onnistu, niin eri teille, eikai siinä muu auta.
Tuollainen syö ihmistä.
Surkea itsetunto tekee sen, että mies ottaa kaiken itseensä. Mulla on kanssa sellainen kaveri, jolle ei voi mitään sanoa. Jos sanon, että kohteleepa isäsi sinua epäreilusti, niin takaisin kimmahtaa syyttely ja parku, että minä en hyväksy häntä ja vaadin häneltä täydellisyyttä.
Ehkäpä se ero sotten olisi hyvä ratkaisu. En usko että suhteessanne on loppupeleissä kummankaan hyvä olla, jos keskusteluyhteys on noin huonona. Toki sen voisi korjata mutta vaikuttaa ainakin kertomasi perusteella, että asiasta ei voitaisi edes keskustella rakentavasti. Parasta olisi varmaan mennä parisuhdeterapiaan, mikäli mies siihen suostuu. Toinen vaihtoehto voisi olla että kirjoitat hänelle kirjeen jossa selität tilanteen. Näin pystyt ilmaisemaan tunteesi jäsennellysti ja ehkä miehelle kävisi selväksi ettet ole tarkoittanut aiheuttaa riitaa vaan keskustelua. Ehkäpä jos mies saa sulatella asiaa hetken itsekseen hän ei ole niin herkkä syyllistymään. En tiedä auttaako, mutta mikäli ero tuntuu nyt liian radikaalilta ratkaisulta, kannattaa ainakin yrittää. Tiedät itsekin, ettei tuollaisessa suhteessa ole hyvä olla joten korjaa asia ja jos ei onnistu, eroa.
Miksi et voi vaan pitää suutasi kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi vaan pitää suutasi kiinni?
Joo kiitti neuvosta, pitää varmaan yrittää...
:'(
Niin, miehellä on huono itsetunto, on myöntänyt sen itsekin...
Ei osaa pyytää anteeksi... Voi kohdella vaikka kuinka kylmästi eikä pahoittele.
Keskustelu on hänen mielestään riitelyä...
Mun tunteista kertominen on riitelyä..
Hän on myöntänyt että pelkää vastaanottaa toisten tunteita...hänen on hankalaa käsitellä niitä. Odottaa kuitenkin että hänen tunteitaan ymmärretään, ja oikeuttaa itselleen vihantunteiden näyttämisen monella kyseenalaisella tavalla.
Kun kerron miltä joku hänen epäreilu toiminta mua kohtaan tuntuu niin se on hänelle syyttelyä ja riitelyä.
Hänen on tosi hankalaa asettua toisen asemaan, ymmärtää toista ja ulos anti on sen mukaista...
Joku sanoi että tämän voi korjata... Miten?
Kuulostat aika rasittavalta tapaukselta.
Hyökkäys on paras puolustus. Niin tuttua menneisyydestä. Suositus erolle.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat aika rasittavalta tapaukselta.
Ok. Millä tavalla mä olenkin nyt rasittava...?
Huono itsetunto on harhaanjohtava perustelu miehen käytökselle. Siinä on todennäköisemmin kyse henkisestä väkivallasta eli alistamisesta. Mies ottaa pois sinulta oikeuden puolustaa itseäsi tai tuoda esiin mitään näkemyksiäsi. Se on ihan klassista ja ikävän yleistä parisuhdeväkivaltaa, googlaa aihetta.
Toisen syyttäminen ja vanhojen asioiden kaivelu ei minusta ihan ole sama asia kuin tunteistaan puhuminen.
Ironisesti tilanteen ratkaisisi jos oikeasti pystyisitte keskustelemaan tunteistanne.
Tied kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat aika rasittavalta tapaukselta.
Ok. Millä tavalla mä olenkin nyt rasittava...?
Käännä asia toisinpäin, niin ymmärrät. Miehesi tuumailisi päivät pitkät sinun epävarmuuksia ja vikoja, toki aivan ystävälliseen sävyyn, mutta kuitenkin. Kun sanottavahan hänen on ääneen jokainen vika ja vajavaisuus, joka sinusta löytyy. Ja sinun pitkään tekemä epäreilu asia, joka häntä harmittaa. Päivästä toiseen.
Ei kuulosta kovin kivalta vai mitä?
Kyse on todellakin henkisestä väkivallasta ja tuo on epäreilua vallankäyttöä. Miehesi ei osaa käsitellä tunteitaan ja reagoi kaikkeen hänestä uhkaavaan ja negatiiviseen keskusteluun panemalla sinut ahtaalle. Sehän selkeästi toimii.. tosin vaan hänelle. Suosittelisin hänellä terapiaa, jota hän tuskin suostuu kokeilemaankaan. Mutta totuus on kuitenkin se, että emme voi muuttaa toisen ihmisen käytöstä. Voimme vaikuttaa vain omaan reaktioomme. Lopulta voi olla, että miehesi muuttuu todella, mutta on ehkä hyvä hyväksyä se mahdollisuus, että se ei tule tapahdu. Siinä tapauksessa voit kävellä tai tyytyä paskaan suhteeseen, päätä itse.
Vierailija kirjoitti:
Toisen syyttäminen ja vanhojen asioiden kaivelu ei minusta ihan ole sama asia kuin tunteistaan puhuminen.
Ironisesti tilanteen ratkaisisi jos oikeasti pystyisitte keskustelemaan tunteistanne.
Tämä.
Miksi sen elämisen pitää olla niin älyttömän hankalaa, että pitää puhua ja ruotia koko ajan jotain?
Varsinkin jos se ruotiminen koskee just sen toisen ihmisen tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, niin alkaahan se ahdistamaan ja tuntumaan siitä että syyllistetään.
Minulla samanlainen mies. Ensimmäinen kerta kun yritin puhua, kysyin häneltä onko hän onnellinen suhteessa. On kuulemma. Kun kerroin että olisi mukavaa jos minunkin tarpeita otettaisiin huomioon, tehtäisi esim asioita,jotka tuntuvat minusta hyvälle, mutta hänelle ehkä ei. Esim kotityöt, lasten asioiden hoitaminen, olisi kiva kuulla olevansa tärkeä ja ihana, muutenkin kuin seksin jälkeen.
Mies lähti huoltamaan koneitaan. Tämä oli joskus kun olimme olleet yhdessä 15v
Samantyylisiä yrityksiä puhua minun tunteista ja avun tarpeesta pitkin liittoa. Mies tekee aina jotain kummaa:suuttuu,lähtee nukkumaan,mököttää niin kauan, että pyydän anteeksi ym ym outoa.
Viimeisin oli kun olin väsynyt ja sanoin että menen mökille. Mies halusi mukaan. Perillä odotti hänen jäljiltä niin sotkuinen mökki että purskahdin itkuun ja sopersin että olisi voinut ajatella minua ja siivota jälkensä.
Mies avasi television ja alkoi katsomaan....ja mitä minä tein......siivosin.
Tänään kun tulin töistä hän antoi minulle 500e setelin. Olin sanaton.
28 vuotta olen rakastunut tuota miestä, hänessä on myös hyviä puolia, mutta nyt kun vanhenen,en vaan enää jaksa...
Syytteletkö häntä vai kerrotko omista tunteista. Se on kaksi eri asiaa, ja niihin varmasti vastaa eri tavalla.
Omista tunteista kerrotaan syyttelemättä toista.
kuulostaa aika helvetin ikävältä tilanteelta