Kertokaa mulle, miten pääsen kuiville exästä
Ex lakkasi rakastamasta, petti ja jätti vuosi sitten. Ei koskaan kertonut, miksi lakkasi rakastamasta tai mikä minussa oli vikana. Olen yrittänyt unohtaa hänet ja luulinkin jo, etten enää kaipaa häntä, mutta kun näin häntä sattumalta tänään, vanhat tunteet hyökyivät pintaan. Kotona itkin sitten monta tuntia. Hänellä on jo uusi nainen enkä merkitse hänelle mitään. Miten, oi miten saan tunteeni häntä kohtaan lopullisesti loppumaan? Kaikki vinkit kehiin!
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Vuosi on lyhyt aika.
Kuinka kauan saan vielä todennäköisesti kärvistellä ikävässäni? Suhteemme kesti melkein 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi itket tuollaisen perään?
En tiedä! Kunpa sen voisi järjellä päättää.
Toipumisaika vaihtelee. Yksi nyrkkisääntö on neljännes suhteen kestosta. 10v suhteesta toipuu 2,5 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Uutta kehiin
Tuntuu että olen vielä sulki uudelle suhteelle. Itsetuntoni on myös maassa. Mutta tilaisuuden tullen kyllä tartun siihen. Se varmaankin auttaisi kyllä. Yksillä treffeillä kävin kesällä, mutta ahdisti liikaa ja ehkä treffikumppani ei ollut sopiva. Treffailu on raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Toipumisaika vaihtelee. Yksi nyrkkisääntö on neljännes suhteen kestosta. 10v suhteesta toipuu 2,5 vuodessa.
Viitisen vuotta siis menisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi on lyhyt aika.
Kuinka kauan saan vielä todennäköisesti kärvistellä ikävässäni? Suhteemme kesti melkein 20 vuotta.
Minulle tapahtui samoin 20 vuoden jälkeen. Kahden vuoden jälkeen aloin olemaan kuivilla, mutta vielä viiden vuoden jälkeenkin joskus suru iski tilapäisesti.
Ja minä tein kaiken, ihan kaiken toipumisen eteen. Kävin fisherin eroseminaarin, luin ”kaikki” toipumista edistävät kirjat, kirjoitin päiväkirjaa.,,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi on lyhyt aika.
Kuinka kauan saan vielä todennäköisesti kärvistellä ikävässäni? Suhteemme kesti melkein 20 vuotta.
Minulle tapahtui samoin 20 vuoden jälkeen. Kahden vuoden jälkeen aloin olemaan kuivilla, mutta vielä viiden vuoden jälkeenkin joskus suru iski tilapäisesti.
Ja minä tein kaiken, ihan kaiken toipumisen eteen. Kävin fisherin eroseminaarin, luin ”kaikki” toipumista edistävät kirjat, kirjoitin päiväkirjaa.,,
Luopuminen ei ole helppoa. Kaipa sille ei voi mitään. Mitenköhän se pettävä ja jättävä osapuoli pääsee niin helpolla. Tai eihän sitä tiedä, mutta kun uudessa suhteessa hehkuu.
Olisko kukaan kokenut, että terapeutista olisi ollut apua? Kannattaako tuhlata rahojaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi on lyhyt aika.
Kuinka kauan saan vielä todennäköisesti kärvistellä ikävässäni? Suhteemme kesti melkein 20 vuotta.
Minulle tapahtui samoin 20 vuoden jälkeen. Kahden vuoden jälkeen aloin olemaan kuivilla, mutta vielä viiden vuoden jälkeenkin joskus suru iski tilapäisesti.
Ja minä tein kaiken, ihan kaiken toipumisen eteen. Kävin fisherin eroseminaarin, luin ”kaikki” toipumista edistävät kirjat, kirjoitin päiväkirjaa.,,
Luopuminen ei ole helppoa. Kaipa sille ei voi mitään. Mitenköhän se pettävä ja jättävä osapuoli pääsee niin helpolla. Tai eihän sitä tiedä, mutta kun uudessa suhteessa hehkuu.
Ei minun pettävä eksäni niin helpolla ole päässyt. Ei onnellinen ihminen olisi kohdellut minua niin kuin hän kohteli... hehku kesti sen ekan vuoden, mutta ei hänenkään elämä lasten kertoman mukaan herkkua ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toipumisaika vaihtelee. Yksi nyrkkisääntö on neljännes suhteen kestosta. 10v suhteesta toipuu 2,5 vuodessa.
Viitisen vuotta siis menisi.
Ensikertalaisena puolet ja hyvällä käytöksellä ehkä 1/3 tuomiosta tai voit hakea avotaloon tai pääset ehdonalaiseen. Täh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi on lyhyt aika.
Kuinka kauan saan vielä todennäköisesti kärvistellä ikävässäni? Suhteemme kesti melkein 20 vuotta.
Minulle tapahtui samoin 20 vuoden jälkeen. Kahden vuoden jälkeen aloin olemaan kuivilla, mutta vielä viiden vuoden jälkeenkin joskus suru iski tilapäisesti.
Ja minä tein kaiken, ihan kaiken toipumisen eteen. Kävin fisherin eroseminaarin, luin ”kaikki” toipumista edistävät kirjat, kirjoitin päiväkirjaa.,,
Luopuminen ei ole helppoa. Kaipa sille ei voi mitään. Mitenköhän se pettävä ja jättävä osapuoli pääsee niin helpolla. Tai eihän sitä tiedä, mutta kun uudessa suhteessa hehkuu.
Ei minun pettävä eksäni niin helpolla ole päässyt. Ei onnellinen ihminen olisi kohdellut minua niin kuin hän kohteli... hehku kesti sen ekan vuoden, mutta ei hänenkään elämä lasten kertoman mukaan herkkua ollut.
Voi olla, että minun exäni ei ole vielä ehtinyt surra. Hänellä näyttäisi olevan hirveä vauhti päällä (lapsen kertoman mukaan sekä fesepäivitysten). Harrastuksia, suhteita jo toinen menossa, yöelämää, reissuja.
Vuosi on lyhyt aika.