Miksi kaikista miehistä ei tule keski-ikäänkään mennessä miehekkäitä?
Monet ovat sellaisia poikasen oloisia vielä keski-iässäkin ja luulevatkin itseään niin nuorukaisiksi. Vähän sellaisia epävarmoja ja eivät oikein naistakaan saa pidettyä. Mistähän johtuu?
Kommentit (42)
En tarkoita miehekkyyden puutteella naisellisuutta vaan sellaista lapsekkaampaa olemusta.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja miksi jotkut naiset eivät ole nuorinakaan naisellisia?
Meille on lapsesta asti opetettu esimerkiksi median esimerkeillä, että naisellisuus on yhtä kuin tyhmyys, heikkous ja avuttomuus. Kuka haluaisi olla tyhmä, heikko ja avuton? Sitä haluaa mieluummin olla vakavasti otettava osa yhteiskuntaa.
Ei se ikä tuo miehekkyyttä tai ainakaan lisää sitä. Joko on miehekäs parikymppisenä tai sitten ei ole sitä koskaan.
Niin ja miksi jotkut naiset eivät ole nuorinakaan naisellisia?
Oliko se näin, että aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti? Tämän jälkeen kaikenlainen edistyminen suuntaan tai toiseen on yksilöllistä.
Eli ap ihailee "toksista maskuliinisuutta", laatikkoleukoja ja alfamiehiä?
Miten tämä sopii palstan asenteeseen tasoteorioita kohtaan?
Siksi koska ihmiset ovat heterogeenisiä ja diversiteetti suurta. Suomennos: yksilöiden erot ovat huomattavan suuria sekä oman sukupuolen sisällä että kokonaisotannan sisällä.
T. Miesmäinen nainen - ihan yhtä nainen kun naisellinenkib
Feministisen teorian mukaan naisilla ei ole kokemuspohjaa miehenä olemisesta ja siksi naisilla on aina väistämisvelvollisuus kun puhutaan miehekkyydestä ja mieheydestä. En saa henkee.
Ihan yhtä lailla moni nainen jää lapsen tasolle. Esim. kotiäidiksi / työttömäksi /ikuiseksi opiskelijaksi kiikkumaan vuosikausiksi miehen trai yhteiskunnan rahoilla. Aika menee kivasti netissä kavereiden kanssa juoruillessa ja lastenvaatteita huuto.netistä shoppaillessa. Ja aina välissä pitää muistaa valittaa, miten rankkaa on ja miten paska mies/yhteiskunta on.
Onhan näitä nähty.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja miksi jotkut naiset eivät ole nuorinakaan naisellisia?
Meille on lapsesta asti opetettu esimerkiksi median esimerkeillä, että naisellisuus on yhtä kuin tyhmyys, heikkous ja avuttomuus. Kuka haluaisi olla tyhmä, heikko ja avuton? Sitä haluaa mieluummin olla vakavasti otettava osa yhteiskuntaa.
Miinustajat eivät ehkä ymmärtäneet että viestini oli kritiikkiä tuota yhteiskunnan asennetta kohtaan, tarkoitus oli vain selittää, mistä tämä länsimainen epänaisellisuus johtuu.
Kaffepulla kirjoitti:
Ihan yhtä lailla moni nainen jää lapsen tasolle. Esim. kotiäidiksi / työttömäksi /ikuiseksi opiskelijaksi kiikkumaan vuosikausiksi miehen trai yhteiskunnan rahoilla. Aika menee kivasti netissä kavereiden kanssa juoruillessa ja lastenvaatteita huuto.netistä shoppaillessa. Ja aina välissä pitää muistaa valittaa, miten rankkaa on ja miten paska mies/yhteiskunta on.
Onhan näitä nähty.
Kotiäidit eivät jää lapsen tasolle. He saattavat olla todella aikaansaavia ja vastuuntuntoisia ja taitavia hoitamaan raha-asiat. Se, että on töissä jossain ei kerro mitään. Ollaan ulosotossa tai rahat aina loppu, ei kyetä kunnon parisuhteisiin, ei huolehdita lapsista, ei saada asuntoa ostettua, eikä edes omia ruokia osata tehdä. Kyllähän tuollaisia töissä kävijöitä on vaikka kuinka paljon, sekä miehissä, että naisissa. Työpaikatkin on suhteilla hankittu.
Noita on kyllä töissä tullut nähtyä.
Joo, en tarkoittanut että työssä käyminen olisi automaattisesti mikään aikuisuuden mittari. Mutta se, että on ylipäänsä pystynyt hankkimaan koulutuksen ja olemaan työelämässä, kertoo sentään jotain. Pahimmat tapaukset kun tuskin pystyvät edes siihen.
🇺🇦🇮🇱
Miehekkyys on sisäistä vahvuutta. Luontaista johtajuutta. Sellaista on vaikea selittää.
Olen ollut pitkissä parisuhteissa miehekkään näköisten miesten kanssa, jotka ovat mutta vasta viitisen vuotta sitten noin 50-vuotiaana kohtasin elämäni miehen, joka on sisäisesti ja persoonaltaan sitä mitä olin sisälläni aina kaivannut.
Hänen rinnallaan voin ja saan olla juuri mitä olen eli nainen, eikä kerrankin minun tarvitsekaan olla muuta. Ei tarvitse huolehtia kun lopultakin talossa on Mies. Ja Nainen. Kaikki toimii.
Myös seksuaalisesti olen täysin hänen naisensa. Haluan häntä valtavasti. Samoin hän minua. Hän on ulkoisesti miehekäs, vahva, isokokoinen ja todella hyvin varustettu mies. Mutta olivat aiemmatkin tällaisia. Henkinen kanttinsa vain oli muuta
Kun rakastelemme, se on sekä hellää ja romanttista, mutta myös täysin luontevasti ikään kuin... eläimellistä. Tarkoitan että hän todellakin ottaa ja antaa. Täysin. En viitsi tarkemmin kertoa mutta kertonee että saan hänen kanssaan lukemattomia orgasmeja yhdynnässä ilman mitään räpläämistä - enkä ikin ennen kenenkään toisen kanssa, sormettaenkaan, yhtäkään.
En ole koskaan ennen voinut todella luottaa ja antautua miehelleni sängyssä enkä sen ulkopuolella - koska he eivät ole kyenneet hoitamaan omaa tonttiaan eri asioissa. Minä olen aina lopulta kokenut olevani nainen ja mieskin parisuhteissa. Ja kärsinyt.
Tässä rakkaussuhteessa ei ole ollut tuota tunnetta. Ei enää mitään epäselvää, epävarmaa, ahdistavaa. Kaikki hoituu ja kotitöistä kiukuttelua ei ole puolin eikä toisin. Oikeasti kaikesta voidaan puhua ja keskinäinen rakkautemme ja kunnioituksemme on valtavaa.
Mies ja Nainen kuuluvat yhteen. Ja se että joku puhuu jostain leuan muodosta katkerana kertoo sen, että miehekkyys henkisenä vahvuutena ja turvana naiselleen todella loistaa poissaolollaan.
nro 15, kiteytit hyvin mitä hain sillä miehekkyydellä ja sen puutteella. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja miksi jotkut naiset eivät ole nuorinakaan naisellisia?
Meille on lapsesta asti opetettu esimerkiksi median esimerkeillä, että naisellisuus on yhtä kuin tyhmyys, heikkous ja avuttomuus. Kuka haluaisi olla tyhmä, heikko ja avuton? Sitä haluaa mieluummin olla vakavasti otettava osa yhteiskuntaa.
Puhu vaan itsestäsi, ei meistä. En tunne yhden yhtä naista, jolle olisi opetettu luettelemasi asioita tai jotka olisivat jonkun median kautta ne tulleet. Jos sinun äidilläsi on ollut tämä ongelma ja hän on sen sinulle siirtänyt, niin se on sinun ongelma, ei meidän muiden.
Pahimpia epämiehekkäistä ovat naistenhakkaajat. Se on se ääripää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja miksi jotkut naiset eivät ole nuorinakaan naisellisia?
Meille on lapsesta asti opetettu esimerkiksi median esimerkeillä, että naisellisuus on yhtä kuin tyhmyys, heikkous ja avuttomuus. Kuka haluaisi olla tyhmä, heikko ja avuton? Sitä haluaa mieluummin olla vakavasti otettava osa yhteiskuntaa.
Puhu vaan itsestäsi, ei meistä. En tunne yhden yhtä naista, jolle olisi opetettu luettelemasi asioita tai jotka olisivat jonkun median kautta ne tulleet. Jos sinun äidilläsi on ollut tämä ongelma ja hän on sen sinulle siirtänyt, niin se on sinun ongelma, ei meidän muiden.
Heh. Katso mitä vaan tv-sarjaa lastenohjelmista lähtien, naiselliset hahmot ovat kynnen katkeamista itkeviä tolloja. Hyvät naishahmot ovat niitä "yksiä jätkistä", varsinkin lastenohjelmissa.
Vierailija kirjoitti:
Miehekkyys on sisäistä vahvuutta. Luontaista johtajuutta. Sellaista on vaikea selittää.
Olen ollut pitkissä parisuhteissa miehekkään näköisten miesten kanssa, jotka ovat mutta vasta viitisen vuotta sitten noin 50-vuotiaana kohtasin elämäni miehen, joka on sisäisesti ja persoonaltaan sitä mitä olin sisälläni aina kaivannut.
Hänen rinnallaan voin ja saan olla juuri mitä olen eli nainen, eikä kerrankin minun tarvitsekaan olla muuta. Ei tarvitse huolehtia kun lopultakin talossa on Mies. Ja Nainen. Kaikki toimii.
Myös seksuaalisesti olen täysin hänen naisensa. Haluan häntä valtavasti. Samoin hän minua. Hän on ulkoisesti miehekäs, vahva, isokokoinen ja todella hyvin varustettu mies. Mutta olivat aiemmatkin tällaisia. Henkinen kanttinsa vain oli muuta
Kun rakastelemme, se on sekä hellää ja romanttista, mutta myös täysin luontevasti ikään kuin... eläimellistä. Tarkoitan että hän todellakin ottaa ja antaa. Täysin. En viitsi tarkemmin kertoa mutta kertonee että saan hänen kanssaan lukemattomia orgasmeja yhdynnässä ilman mitään räpläämistä - enkä ikin ennen kenenkään toisen kanssa, sormettaenkaan, yhtäkään.
En ole koskaan ennen voinut todella luottaa ja antautua miehelleni sängyssä enkä sen ulkopuolella - koska he eivät ole kyenneet hoitamaan omaa tonttiaan eri asioissa. Minä olen aina lopulta kokenut olevani nainen ja mieskin parisuhteissa. Ja kärsinyt.
Tässä rakkaussuhteessa ei ole ollut tuota tunnetta. Ei enää mitään epäselvää, epävarmaa, ahdistavaa. Kaikki hoituu ja kotitöistä kiukuttelua ei ole puolin eikä toisin. Oikeasti kaikesta voidaan puhua ja keskinäinen rakkautemme ja kunnioituksemme on valtavaa.
Mies ja Nainen kuuluvat yhteen. Ja se että joku puhuu jostain leuan muodosta katkerana kertoo sen, että miehekkyys henkisenä vahvuutena ja turvana naiselleen todella loistaa poissaolollaan.
Sellaiset Harlekiinikirjojen tasoiset fantasiat sitten sieltä.
Niin ja miksi jotkut naiset eivät ole nuorinakaan naisellisia?