Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikista miehistä ei tule keski-ikäänkään mennessä miehekkäitä?
24.10.2018 |
Monet ovat sellaisia poikasen oloisia vielä keski-iässäkin ja luulevatkin itseään niin nuorukaisiksi. Vähän sellaisia epävarmoja ja eivät oikein naistakaan saa pidettyä. Mistähän johtuu?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Ihan yhtä lailla moni nainen jää lapsen tasolle. Esim. kotiäidiksi / työttömäksi /ikuiseksi opiskelijaksi kiikkumaan vuosikausiksi miehen trai yhteiskunnan rahoilla. Aika menee kivasti netissä kavereiden kanssa juoruillessa ja lastenvaatteita huuto.netistä shoppaillessa. Ja aina välissä pitää muistaa valittaa, miten rankkaa on ja miten paska mies/yhteiskunta on.
Onhan näitä nähty.
Kotiäidit eivät jää lapsen tasolle. He saattavat olla todella aikaansaavia ja vastuuntuntoisia ja taitavia hoitamaan raha-asiat. Se, että on töissä jossain ei kerro mitään. Ollaan ulosotossa tai rahat aina loppu, ei kyetä kunnon parisuhteisiin, ei huolehdita lapsista, ei saada asuntoa ostettua, eikä edes omia ruokia osata tehdä. Kyllähän tuollaisia töissä kävijöitä on vaikka kuinka paljon, sekä miehissä, että naisissa. Työpaikatkin on suhteilla hankittu.
Noita on kyllä töissä tullut nähtyä.
Lähtökohtaisesti kotiäiti = lapsi, näin vuonna 2018. Ei ole omaa omaisuutta, omaa toimeentuloa. Omaa paikkaa yhteiskunnassa. Kiva kun mies lähtee tai kuolee niin sitten ollaan käsi ojossa vinkumassa toimeentuloa. Mitä helvettiä kotiäiti osaa? "ostaa asunnon, toki miehensä rahoilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhutaanko hetki naisten naisellisuudesta? Ai ei vai?
Ei tietenkään, koska sehän on aivan eri asia. Kouvolatukkaiset siiderivalaat taas pieruverkkareissaan ja tukka rasvaisena valittamassa ja haukkumassa miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja miksi jotkut naiset eivät ole nuorinakaan naisellisia?
Meille on lapsesta asti opetettu esimerkiksi median esimerkeillä, että naisellisuus on yhtä kuin tyhmyys, heikkous ja avuttomuus. Kuka haluaisi olla tyhmä, heikko ja avuton? Sitä haluaa mieluummin olla vakavasti otettava osa yhteiskuntaa.
Puhu vaan itsestäsi, ei meistä. En tunne yhden yhtä naista, jolle olisi opetettu luettelemasi asioita tai jotka olisivat jonkun median kautta ne tulleet. Jos sinun äidilläsi on ollut tämä ongelma ja hän on sen sinulle siirtänyt, niin se on sinun ongelma, ei meidän muiden.
Heh. Katso mitä vaan tv-sarjaa lastenohjelmista lähtien, naiselliset hahmot ovat kynnen katkeamista itkeviä tolloja. Hyvät naishahmot ovat niitä "yksiä jätkistä", varsinkin lastenohjelmissa.
Höpsistä lapsikulta. Yritä nyt hieman elää tässä maailmassa ja lopeta turhuudet. Jos kykenet, periaatteessa se ei ole vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja miksi jotkut naiset eivät ole nuorinakaan naisellisia?
Meille on lapsesta asti opetettu esimerkiksi median esimerkeillä, että naisellisuus on yhtä kuin tyhmyys, heikkous ja avuttomuus. Kuka haluaisi olla tyhmä, heikko ja avuton? Sitä haluaa mieluummin olla vakavasti otettava osa yhteiskuntaa.
Puhu vaan itsestäsi, ei meistä. En tunne yhden yhtä naista, jolle olisi opetettu luettelemasi asioita tai jotka olisivat jonkun median kautta ne tulleet. Jos sinun äidilläsi on ollut tämä ongelma ja hän on sen sinulle siirtänyt, niin se on sinun ongelma, ei meidän muiden.
Heh. Katso mitä vaan tv-sarjaa lastenohjelmista lähtien, naiselliset hahmot ovat kynnen katkeamista itkeviä tolloja. Hyvät naishahmot ovat niitä "yksiä jätkistä", varsinkin lastenohjelmissa.
Höpsistä lapsikulta. Yritä nyt hieman elää tässä maailmassa ja lopeta turhuudet. Jos kykenet, periaatteessa se ei ole vaikeaa.
Kovat ovat rouvan defenssit. Ei se minua haittaa jos haluat elää kuplassasi, jossa kaiken lisäksi jännästi tiedät, mitä kaikki tuntevasi naiset ajattelevat juuri tästä aiheesta.
Kaffepulla kirjoitti:
Joo, en tarkoittanut että työssä käyminen olisi automaattisesti mikään aikuisuuden mittari. Mutta se, että on ylipäänsä pystynyt hankkimaan koulutuksen ja olemaan työelämässä, kertoo sentään jotain. Pahimmat tapaukset kun tuskin pystyvät edes siihen.
Ja nyky Suomessa voit olla varma, että lapsesi otetaan sinulta pois ja kotiäidin ura loppuu aika lyhyeen, jos et kykene toimimaan vastuuntuntoisena aikuisena lapsillesi. Joten voi kyllä sanoa, ettei pahimmat tapaukset kykene toimimaan myös kotiäitinäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Joo, en tarkoittanut että työssä käyminen olisi automaattisesti mikään aikuisuuden mittari. Mutta se, että on ylipäänsä pystynyt hankkimaan koulutuksen ja olemaan työelämässä, kertoo sentään jotain. Pahimmat tapaukset kun tuskin pystyvät edes siihen.
Ja nyky Suomessa voit olla varma, että lapsesi otetaan sinulta pois ja kotiäidin ura loppuu aika lyhyeen, jos et kykene toimimaan vastuuntuntoisena aikuisena lapsillesi. Joten voi kyllä sanoa, ettei pahimmat tapaukset kykene toimimaan myös kotiäitinäkään.
Liian harvoin lapsia otetaan pois huonoilta vanhemmiltaan. Mielestäni siinä pitäisi olla ehdottomasti tiukempi ja pakkosteriloinnit heti vanhemmille, joilta lapset on pois otettu. Niin miehelle kuin naisellekin.
Miksi kaikkien miesten pitäisi olla miehekkäitä, kun kaikki me naisetkaan olla perinteisen naisellisia. Hölmö avaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Joo, en tarkoittanut että työssä käyminen olisi automaattisesti mikään aikuisuuden mittari. Mutta se, että on ylipäänsä pystynyt hankkimaan koulutuksen ja olemaan työelämässä, kertoo sentään jotain. Pahimmat tapaukset kun tuskin pystyvät edes siihen.
Ja nyky Suomessa voit olla varma, että lapsesi otetaan sinulta pois ja kotiäidin ura loppuu aika lyhyeen, jos et kykene toimimaan vastuuntuntoisena aikuisena lapsillesi. Joten voi kyllä sanoa, ettei pahimmat tapaukset kykene toimimaan myös kotiäitinäkään.
Kyllä ne valitettavasti kykenee. Töissä ollut nuorten parissa, joissa moni elänyt koko ikänsä järkyttävissä perheolosuhteissa, missä lapsia hankittu tukien takia.
Kyllä minä ainakin olen riittävän naisellinen. Automaattisesti en jaksa enkä osaa moniakaan fyysisesti raskaampia hommia tehdä. Rasvaa on niissä paikossa, joissa naisella pitää ja kasvot ovat naismaiset. Olen aina se joka laittaa juhlat ja siivoaa jäljet, ikinä en valmiiseen pöytään mene. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehekkyys ja naisellisuus on mielentila. Vrt. vaikka itänaisten ainaisia valituksia, kun suomalaiset naiset eivät ole mielestään naisellisia. Mistä he sen tietävät? Ei semmoista voi korkokengillä tai meikeillä tehdä tai tatuoinneilla, rahapussilla ja kaljulla ja parralla.
Toiset eivät edes halua olla "miehekkäitä" tai "naisellisia". Pitäisikö haluta?
Kaikki eivät halua olla "miehekkäitä". Esimerkiksi minä en ole koskaan kokenut mitään tarvetta olla jotenkin miehekäs, paitsi ehkä teini-iän epävarmuuden aikoina, kun oli tärkeää etsiä jotain mallia noudatettavaksi.
Nykyään minulla ei oikeastaan ole edes kovin tarkkaa käsitystä, mitä "miehekkyys" käytännössä tarkoittaisi, eikä asia kiinnosta minua omalla kohdallani lainkaan. En ole ollenkaan kiinnostunut siitä, pitääkö ap tai joku muu minua miehekkäänä. Luultavasti eri ihmisillä on joka tapauksessa eri kriteerit miehekkyydelle ja naisellisuudelle. Ihan hyvin minulla on mennyt, vaikka en ole miehekkyydestäni huolehtinut.
Sen tiedän, että sukupuoliin liittyvät rooliodotukset ovat hyvin monella tavalla haitallisia yksillöille ja yhteiskunnalle. Esimerkiksi miehekkyyteen usein liitettävät odotukset aggressiivisuudesta ja vahvuudesta johtavat siihen, että jotkut miehet ajautuvat väkivallan tekijöiksi ja uhreiksi ihan tarpeettomasti, eivätkö osaa tai kehtaa tunnistaa esimerkiksi ongelmia mielenterveydessään ja hakea niihin apua. Naisiin usein liitetyt odotukset tunteellisuudesta ja hoivasta johtavat siihen, että sekä miehet että naiset väheksyvät naisten rationaalisuutta ja akateemisia kykyjä sekä odottavat naisten vastaavan esimerkiksi lasten hoidosta, mikä haittaa naisten urakehitystä ja taloudellista toimeentuloa. Kaikki ihmiset voisivat paremmin, jos vahvoja sukupuolirooliodotuksia ei olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehekkyys on sisäistä vahvuutta. Luontaista johtajuutta. Sellaista on vaikea selittää.
Olen ollut pitkissä parisuhteissa miehekkään näköisten miesten kanssa, jotka ovat mutta vasta viitisen vuotta sitten noin 50-vuotiaana kohtasin elämäni miehen, joka on sisäisesti ja persoonaltaan sitä mitä olin sisälläni aina kaivannut.
Hänen rinnallaan voin ja saan olla juuri mitä olen eli nainen, eikä kerrankin minun tarvitsekaan olla muuta. Ei tarvitse huolehtia kun lopultakin talossa on Mies. Ja Nainen. Kaikki toimii.
Myös seksuaalisesti olen täysin hänen naisensa. Haluan häntä valtavasti. Samoin hän minua. Hän on ulkoisesti miehekäs, vahva, isokokoinen ja todella hyvin varustettu mies. Mutta olivat aiemmatkin tällaisia. Henkinen kanttinsa vain oli muuta
Kun rakastelemme, se on sekä hellää ja romanttista, mutta myös täysin luontevasti ikään kuin... eläimellistä. Tarkoitan että hän todellakin ottaa ja antaa. Täysin. En viitsi tarkemmin kertoa mutta kertonee että saan hänen kanssaan lukemattomia orgasmeja yhdynnässä ilman mitään räpläämistä - enkä ikin ennen kenenkään toisen kanssa, sormettaenkaan, yhtäkään.
En ole koskaan ennen voinut todella luottaa ja antautua miehelleni sängyssä enkä sen ulkopuolella - koska he eivät ole kyenneet hoitamaan omaa tonttiaan eri asioissa. Minä olen aina lopulta kokenut olevani nainen ja mieskin parisuhteissa. Ja kärsinyt.
Tässä rakkaussuhteessa ei ole ollut tuota tunnetta. Ei enää mitään epäselvää, epävarmaa, ahdistavaa. Kaikki hoituu ja kotitöistä kiukuttelua ei ole puolin eikä toisin. Oikeasti kaikesta voidaan puhua ja keskinäinen rakkautemme ja kunnioituksemme on valtavaa.
Mies ja Nainen kuuluvat yhteen. Ja se että joku puhuu jostain leuan muodosta katkerana kertoo sen, että miehekkyys henkisenä vahvuutena ja turvana naiselleen todella loistaa poissaolollaan.
"Hän on Mies, eli vahva ja Upea. Itse saan olla vain(????) nainen!"
Suhteenne kuulostaa kamalalta ja jopa häiriintyneeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehekkyys on sisäistä vahvuutta. Luontaista johtajuutta. Sellaista on vaikea selittää.
Olen ollut pitkissä parisuhteissa miehekkään näköisten miesten kanssa, jotka ovat mutta vasta viitisen vuotta sitten noin 50-vuotiaana kohtasin elämäni miehen, joka on sisäisesti ja persoonaltaan sitä mitä olin sisälläni aina kaivannut.
Hänen rinnallaan voin ja saan olla juuri mitä olen eli nainen, eikä kerrankin minun tarvitsekaan olla muuta. Ei tarvitse huolehtia kun lopultakin talossa on Mies. Ja Nainen. Kaikki toimii.
Myös seksuaalisesti olen täysin hänen naisensa. Haluan häntä valtavasti. Samoin hän minua. Hän on ulkoisesti miehekäs, vahva, isokokoinen ja todella hyvin varustettu mies. Mutta olivat aiemmatkin tällaisia. Henkinen kanttinsa vain oli muuta
Kun rakastelemme, se on sekä hellää ja romanttista, mutta myös täysin luontevasti ikään kuin... eläimellistä. Tarkoitan että hän todellakin ottaa ja antaa. Täysin. En viitsi tarkemmin kertoa mutta kertonee että saan hänen kanssaan lukemattomia orgasmeja yhdynnässä ilman mitään räpläämistä - enkä ikin ennen kenenkään toisen kanssa, sormettaenkaan, yhtäkään.
En ole koskaan ennen voinut todella luottaa ja antautua miehelleni sängyssä enkä sen ulkopuolella - koska he eivät ole kyenneet hoitamaan omaa tonttiaan eri asioissa. Minä olen aina lopulta kokenut olevani nainen ja mieskin parisuhteissa. Ja kärsinyt.
Tässä rakkaussuhteessa ei ole ollut tuota tunnetta. Ei enää mitään epäselvää, epävarmaa, ahdistavaa. Kaikki hoituu ja kotitöistä kiukuttelua ei ole puolin eikä toisin. Oikeasti kaikesta voidaan puhua ja keskinäinen rakkautemme ja kunnioituksemme on valtavaa.
Mies ja Nainen kuuluvat yhteen. Ja se että joku puhuu jostain leuan muodosta katkerana kertoo sen, että miehekkyys henkisenä vahvuutena ja turvana naiselleen todella loistaa poissaolollaan.
"Hän on Mies, eli vahva ja Upea. Itse saan olla vain(????) nainen!"
Suhteenne kuulostaa kamalalta ja jopa häiriintyneeltä.
Sinä luit tekstini ja itse tulkitsit sen sairaasti ja häiriintyneesti. Minä en kirjoittanut enkä ikinä ajattele naiseuteni eteen vain-sanaa... Taisi osua ja upota, kun noin kilahdit!
En kehunut naisia tai kertonut naiseuden upeudesta nimenomaan siksi, että otsikossa haluttiin keskustella miehekkyydestä. Minä olen 150% onnellinen ja iloinen naiseudestani ja voin kertoa, että niin on rakkaanikin.
Arvostamme kumpikin toisiamme valtavasti. Nainen ja mies ovat keskimääräisesti melko erilaisia. Se ei tarkoita arvottavaa vertailua eikä kummankaan huonommuutta.
Se että täällä ei kysyttäessäkään siedetä sen kertomista, että minä kerron olevani onnellinen näin, oikeasti sisältäkin miehekkään miehen vaimona, on jotenkin surullista.
Olkaa rauhassa onnellisia vähemmän miehisten miestenne kanssa, hyvät naiset, eihän tämä minun havaintoni ja kokemukseni miehistäni ja itsestäni ole teiltä pois :)
terv. 15
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ps Ei pidä käyttää sitaatteja ja laittaa sinne omia höpinöitä... t. 15
Vierailija kirjoitti:
Eli ap ihailee "toksista maskuliinisuutta", laatikkoleukoja ja alfamiehiä?
Miten tämä sopii palstan asenteeseen tasoteorioita kohtaan?
Luuletko, että ap:n mielipide edustaa palstan yleistä mielipidettä?
Vierailija kirjoitti:
Feministisen teorian mukaan naisilla ei ole kokemuspohjaa miehenä olemisesta ja siksi naisilla on aina väistämisvelvollisuus kun puhutaan miehekkyydestä ja mieheydestä. En saa henkee.
Kenen teoria? Lähde? Eipä ole tällaista teoriaa tullut vielä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehekkyys on sisäistä vahvuutta. Luontaista johtajuutta. Sellaista on vaikea selittää.
Olen ollut pitkissä parisuhteissa miehekkään näköisten miesten kanssa, jotka ovat mutta vasta viitisen vuotta sitten noin 50-vuotiaana kohtasin elämäni miehen, joka on sisäisesti ja persoonaltaan sitä mitä olin sisälläni aina kaivannut.
Hänen rinnallaan voin ja saan olla juuri mitä olen eli nainen, eikä kerrankin minun tarvitsekaan olla muuta. Ei tarvitse huolehtia kun lopultakin talossa on Mies. Ja Nainen. Kaikki toimii.
Myös seksuaalisesti olen täysin hänen naisensa. Haluan häntä valtavasti. Samoin hän minua. Hän on ulkoisesti miehekäs, vahva, isokokoinen ja todella hyvin varustettu mies. Mutta olivat aiemmatkin tällaisia. Henkinen kanttinsa vain oli muuta
Kun rakastelemme, se on sekä hellää ja romanttista, mutta myös täysin luontevasti ikään kuin... eläimellistä. Tarkoitan että hän todellakin ottaa ja antaa. Täysin. En viitsi tarkemmin kertoa mutta kertonee että saan hänen kanssaan lukemattomia orgasmeja yhdynnässä ilman mitään räpläämistä - enkä ikin ennen kenenkään toisen kanssa, sormettaenkaan, yhtäkään.
En ole koskaan ennen voinut todella luottaa ja antautua miehelleni sängyssä enkä sen ulkopuolella - koska he eivät ole kyenneet hoitamaan omaa tonttiaan eri asioissa. Minä olen aina lopulta kokenut olevani nainen ja mieskin parisuhteissa. Ja kärsinyt.
Tässä rakkaussuhteessa ei ole ollut tuota tunnetta. Ei enää mitään epäselvää, epävarmaa, ahdistavaa. Kaikki hoituu ja kotitöistä kiukuttelua ei ole puolin eikä toisin. Oikeasti kaikesta voidaan puhua ja keskinäinen rakkautemme ja kunnioituksemme on valtavaa.
Mies ja Nainen kuuluvat yhteen. Ja se että joku puhuu jostain leuan muodosta katkerana kertoo sen, että miehekkyys henkisenä vahvuutena ja turvana naiselleen todella loistaa poissaolollaan.
Sellaiset Harlekiinikirjojen tasoiset fantasiat sitten sieltä.
Ei Harlekiineissaksaan esitetty, että joka supistelu on orgasmi.
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko hetki naisten naisellisuudesta? Ai ei vai?
Ei tietenkään, koska sehän on aivan eri asia. Kouvolatukkaiset siiderivalaat taas pieruverkkareissaan ja tukka rasvaisena valittamassa ja haukkumassa miehiä.
Ööh, ehkä yksi tai kaksi kirjoittajaa on ollut aloittajan kanssa samaa mieltä. Naisellisuuttakin on jo sivuttu keskustelussa.
Mitäs, jos lukisi sen ketjun, johon vastaa? Vai onko liian kiire päästä kirjoittamaan oma asian vierestä tuleva mielipide?
Voiko nainen olla ns.'vässykkä'? Miehet on kai jollain tavalla ikuisia poikia. Joistakin vain puuttuu 'munaa'.
No ei se kyllä mitään kiteytettyä tekstiä ollut, kun en sitä jaarittelua jaksanut edes loppu asti lukea...
Aihe on kuitenkin turha ja provosoiva.