Lue keskustelun säännöt.
Raskaana, mies lähti viimeyönä lopullisesti
14.09.2018 |
Totesi vaan typerän riidan tuloksena, ettei meistä ole suhteeseen. Eipä tuo kovin väärässä tainnut olla, kamalan pahalta silti tuntuu ja mieli on täynnä pelkoa tulevaisuudesta. Ollaan seurusteltu vuoden alusta, sitä ennen tunnettu eilinen 10 vuotta.
Tai niin ainakin luulin, en tainnut oikeasti tuntea yhtään.
Olen 26 vuotias ja rv-viikkoja nyt takana 9. Lapsen kuitenkin haluaisin pitää, mutta nyt tuntuu ettei musta ole tähän, kaikki tuntuu olevan sekasin.
Löytyykö täältä ketään muuta raskausaikana yksin jäänyttä? Miten tästä selviää eteenpäin?
Kommentit (184)
Löytyykö sulla tukijoukkoja ? Se on yks tärkein asia tuossa tilanteessa. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ollut mies, joka lähti. Sanan varsinaisessa merkityksessä. Se oli väärä sinulle.
On mulla hyviä ystäviä ja oma perhe olemassa, luojan kiitos. Ap
Seurusteltu vuoden alusta ja nyt jo raskaana!?
Vauvan kanssa on raskasta vaikka lapsen isän kanssa olisi yhdessä. Toivottavasti sinulla on siellä tukiverkot kunnossa eli sukulaisia ja ystäviä, jotka voivat auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi oot noin nuorena mennyt lisääntymään? Kannattaa ensin elää elämä ja sitten leikkiä perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi oot noin nuorena mennyt lisääntymään? Kannattaa ensin elää elämä ja sitten leikkiä perhettä.
Ei 26-vuotias ole erityisen nuori. Enemmän ihmetyttää, miksi on puolen vuoden seurustelun jälkeen raskaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on kannata "leikkiä perhettä" missään iässä. Jos perustaa perheen, se pitää sitten perustaa ihan tosimielellä.
Teidän neuvot kuullostavat sukulaiseni neuvoilta. Jos murtuu jalka ja erehtyy kysymään kivunhoitovinkkejä, saa vaan huudahduksia ettei saa murtaa jalkaa!!! Mursit jalan ihan liian nuorena!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortti ei nyt vaan tunnu oikeelta vaihtoehdolta. Ja oli miten oli, raskaana olen ja se asia ei ihmettelemällä muutu, maailmassa on varmaan tapahtunut kummempiakin juttuja. Ap
Mä miettisin ratkaisun järjellä enkä tunteella. 20 vuotta on pitkä aika ja jo lähtötilanne melkoinen kaaos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ilmaisi myös, että jos abortin teen niin en oo sen silmissä enää edes ihminen.. Haluaa sen muksun mutta ei mua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Abortti ei nyt vaan tunnu oikeelta vaihtoehdolta. Ja oli miten oli, raskaana olen ja se asia ei ihmettelemällä muutu, maailmassa on varmaan tapahtunut kummempiakin juttuja. Ap
No hyvänen aika, olet päätöksesi tehnyt pitää vauvan ja aloittaa yksinhuoltajan elämän, niin mitä me lukijat sitten voimme hyväksesi tehdä. Vai mikä aloituksen poitti oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se voi olla yhdestä riidasta poikki jos olette olleet yhdessä 10 vuotta. Ei kun vaan siltoja rakentamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortti ei nyt vaan tunnu oikeelta vaihtoehdolta. Ja oli miten oli, raskaana olen ja se asia ei ihmettelemällä muutu, maailmassa on varmaan tapahtunut kummempiakin juttuja. Ap
Sinun mielestäsi abortti ei tunnu oikealta, mutta sinä et ole lapsen ainoa vanhempi. Mies ilmaisi jo oman näkemyksensä asiaan lähtemällä.
Miehen mielipiteellä ei ole merkitystä, jos aloittaja haluaa pitää lapsen ja pystyy huolehtimaan lapsesta.
Millanen elämäntilanne noin muuten on, ootko töissä onko asunto ?
Pointti oli siis se, että kaipaisin muiden kokemuksia vastaavasta tilanteesta.
Iso osa porukasta on tainnu nousta tänään hieman väärällä jalalla, tai sit valitsin vaan epäauotuisan foorumin 😊ap
Maailman sivu ollut itsellisiä naisia. Kyllä sinä pärjäät. Nykyään on vielä paljon apujakin saatavilla :)
Hyvä, että suhteen todellinen laita paljastui nyt eikä vasta kun vauva-arki olisi suunniteltu jo kahden varaan.
Asunto ja työpaikka löytyy kyllä. Ap
Eilinen=reilu. Heitto tän puhelimen kanssa..