Mikä ihme siinä on että kaikki muut pariutuu loppuelämäksi mutta minä en koskaan kelpaa kuin kuukauden-parin kokeiluksi?
Kommentit (26)
Ei sinussa ole mitään vikaa. On sattumaa että jotkut kohtaa jo aikaisin elämässä. Sitten saattaa olla että ovat vanhempana vuosia yksin, ja sulla taas saattaa olla joku koko loppuelämän.
Vierailija kirjoitti:
Täysin samat fiilikset täälläkin. Kaverit pääsevät treffeille, sitten aletaan seurustelemaan, mennään kihloihin, muutetaan yhteen, lisäännytään, hetken päästä ero ja uus kumppani löytyy kuin taikaiskusta ja taas sama rumba alusta. Mä en ole koskaan käynyt edes treffeillä! N29
Whaaat? Ootko itse ehdottanut kellekään?
Vierailija kirjoitti:
Ei sinussa ole mitään vikaa. On sattumaa että jotkut kohtaa jo aikaisin elämässä. Sitten saattaa olla että ovat vanhempana vuosia yksin, ja sulla taas saattaa olla joku koko loppuelämän.
Eivät ne ole yksin vanhempanakaan, en halua huijata itseäni.
Sama täällä. Muutamista lyhyistät seurusteluista olen kuullut jälkikäteen ajan olleen silloin väärä, ja joutunut totemaan yhdelle, että nyt olisi sitten minulle väärä aika, tunnen sinut liian hyvin jo, enkä jaksa sitä draamaa. Mutta suurin osa oli näitä "voidaanko olla vaan kavereita" - ei vaan enää nähdä ikinä, tai "vika ei oo sussa, vaan minussa."
No ehkä ne kaikki muut on löytänyt elinikäisen kumppanin, jonka kanssa jakaa elämä. Mä ainakin uskon, että jokaiselle löytyy se 'oikea' jossain vaiheessa elämää...älä turhaan murehdi ja mieti vikoja itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä ne kaikki muut on löytänyt elinikäisen kumppanin, jonka kanssa jakaa elämä. Mä ainakin uskon, että jokaiselle löytyy se 'oikea' jossain vaiheessa elämää...älä turhaan murehdi ja mieti vikoja itsestäsi.
Mitä iloa on jostain sen "oikean" löytämisestä jos sen löytää vasta puoliseniilinä vanhainkodissa?
Et ole ollenkaan ainoa. Ei tää hääviä ole. En jaksa uskoa että tilanne muuttuisi mitenkään tulevaisuudessa joten en oikeastaan enää edes tapaa ketään.
Luovuta. Keksi jotain muuta sisältöä elämään. Onni voi löytyä ihan muista asioista.
Miehet eivät tosiaankaan ole kaiken sen paskan arvoisia.
Se on kyllä oikeasti mielenkiintoinen ilmiö, että jotkut saa aina sen uuden kumppanin ja noin viidessä sekunnissa. Ei katso sukupuolta eikä ulkonäköä.
En jaksa enää pettymyksiä ja sydänsuruja. Mieluummin olen yksin.
Vierailija kirjoitti:
Luovuta. Keksi jotain muuta sisältöä elämään. Onni voi löytyä ihan muista asioista.
Miehet eivät tosiaankaan ole kaiken sen paskan arvoisia.
Jotenkin tarpeetonta arvostella juuri miehiä, kun puolet kumppaninpuutteessa kärvistelevistä on heteromiehiä. Eikä kyse muutenkaan ole sukupuolesta. Ihania miehiä ja naisia on pilvin pimein, jostain syystä kaikilla ei vaan natsaa.
Vierailija kirjoitti:
Luovuta. Keksi jotain muuta sisältöä elämään. Onni voi löytyä ihan muista asioista.
Miehet eivät tosiaankaan ole kaiken sen paskan arvoisia.
Riippuu siitä onko toinen "miehet" vai oma rakas.
Vierailija kirjoitti:
Luovuta. Keksi jotain muuta sisältöä elämään. Onni voi löytyä ihan muista asioista.
Miehet eivät tosiaankaan ole kaiken sen paskan arvoisia.
Eikä naiset. Mä olen luovuttanu enkä edes huolisi vaikka kuka tulisi tyrkylle.
Jotakuinkin saman voisin sanoa.
Itse en ole kiltti, lässy, iloinen, tyhjännauraja ja helppo pikku murmeli. Olen kouluttautunut, ja minulla on monia vahvoja mielipiteitä. Tykkään keskustella. Ymmärtääkseni tässä muutama ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä oikeasti mielenkiintoinen ilmiö, että jotkut saa aina sen uuden kumppanin ja noin viidessä sekunnissa. Ei katso sukupuolta eikä ulkonäköä.
Yleensä syy selviää nopeasti, jos on tekemisissä näitten henkilöiden kanssa. Siis niin paljon, että näkee myös ketä he yrittävät.
Nykyään, jos heillä on tinder ja näyttävät keitä vetävät oikealle, "mysteeri" ratkeaa heti.
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin saman voisin sanoa.
Itse en ole kiltti, lässy, iloinen, tyhjännauraja ja helppo pikku murmeli. Olen kouluttautunut, ja minulla on monia vahvoja mielipiteitä. Tykkään keskustella. Ymmärtääkseni tässä muutama ongelma.
On kyllä ongelma koska näillä ei ole deittailussa mitään merkitystä naisen kohdalla.
HSEn adonis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin saman voisin sanoa.
Itse en ole kiltti, lässy, iloinen, tyhjännauraja ja helppo pikku murmeli. Olen kouluttautunut, ja minulla on monia vahvoja mielipiteitä. Tykkään keskustella. Ymmärtääkseni tässä muutama ongelma.
On kyllä ongelma koska näillä ei ole deittailussa mitään merkitystä naisen kohdalla.
Jep, nämä ’kouluttautuneet vahvat naiset’ jotka kertovat sen syyksi miksi miehet pelkäävät heitä, eivät nää miten ärsyttäviä besserwissereitä he ovat. Ei tarvitse esittää tyhmää, mutta jos mistään ei voi keskustella yrittämättä koko ajan nostaa itseään ylemmäksi ja paremmaksi kuin mies niin ei kiitos.
Miksi ihmeessä pitää pariutua, ai siksikö kun kaveritkin tekee niin. Miksi ihmeessä pitää hankkia kakaroita, ai kun naapurillakin on? Voi kissan vi..tu teidän kanssanne. Mitä vikaa yksin olossa on? Siinähän joutuu jopa olemaan omien ajatustensa kanssa yksin, ettekö te idiootit kestä sitä, häh?
Ei ole häpeä olla yksin. Huomasin muutaman lupaavan miehen jälkeen etten vain enää jaksa yrittää lukea rivien läpi tunnistaakseni hyvän näyttelijän (narsku) tai sitoutumiskammoista pelleä. Ukot saa mun puolesta hakea sieltä Aasiasta vaimonsa jonka kanssa leikkiä toimivaa kotia.
Täysin samat fiilikset täälläkin. Kaverit pääsevät treffeille, sitten aletaan seurustelemaan, mennään kihloihin, muutetaan yhteen, lisäännytään, hetken päästä ero ja uus kumppani löytyy kuin taikaiskusta ja taas sama rumba alusta. Mä en ole koskaan käynyt edes treffeillä! N29