Iltatähti 45-vuotiaana. Olenko hullu jos lähden vauvarumbaan mukaan?
Esikoinen täytti kuukausi sitten 19 ja tekee muuttoa pois kotoa, kun pääsi opiskelemaan. Meillä on ollut vaikea sopeutua esikoisen poismuuttoon ja yhteinen koti tuntuu tyhjältä. Johtuen tästä ja omasta kriiseilystä meillä meni huonosti miehen kanssa, mutta saimme erimielisyydet sovittua ja huomasin olevani raskaana, vaikka meidän ei lääkärien mukaan pitäisi saada enää lisää lapsia. Esikoisen ollessa parivuotias yritimme saada toisen lapsen, mutta mikään keino ei auttanut. Kerroin miehelle ja mies ei voinut millään uskoa, joten tein monta raskaustestiä jotta uskoi. Moneen vuoteen en ole nähnyt miestä onnellisena mitä nyt on ja lääkärin mukaan toinen raskaus on ihme. Olemme lapsirakkaita, mutta tietysti huolestuttaa miten jaksamme, koska vauvan synnyttyä olen 45v. ja mies on 47v. Mies on paras isä mitä voin ajatella, on suojeleva, rakastava ja hoiti esikoisenkin yövalvomisia ja ruokkimisia myöten, jotta sain levätä.
Kommentit (98)
No tee jos haluat. Ei kai me sitä voida ratkaista.
Onnea. Et ole hullu. Ystäväni sai kaksoset 50-vuotiaana, luomusti, toivotusti.
Lapset ovat lahja.
Hyvin se menee, onnea vauvasta ja lapsesta!
Sinähän olet jo lähtenyt rumbaan. Et ole hullu. Täällä yksi samassa iässä äidiksi alkanut. Toisen tekemälle lapselle tosin.
Aivan järjetöntä. Kymmenvuotiaalla äitinä hävettävä 55-vuotias mummeli.
No olet. Pähkähullua. Tuo kriiseily vielä tuossa taustalla niin ei kovin hyvältä kuulosta. Vauva ei sitä kriisiä tai teidän suhdetta paranna. Ikävä kyllä päinvastoin yleensä.
Kunhan et tee sitä vain miellyttääksesi miestäsi.
Vierailija kirjoitti:
En tekis mut päätös on sinun.
Voisitko perustella miksi et tekisi?
Eihän tuo kovin järkevää ole ja raskaudessa on myös riskinsä. Mutta kyllä näitä aina ajoittain näkee.
Tämä on kyllä niin vaikea kysymys, etten koe voivani antaa Sinulle suoraa vastausta. Jokaisen pitää päättää näin tärkeä asia itse. Mutta näistä kysymyksistä (jos löydät niihin vastauksen) voisi olla apua:
1. Oletko huomioinut raskauden riskit niin itsellesi kuin lapsellesi? Oletko valmis synnyttämään mahdollisesti kehitysvammaisen lapsen ja elämään asian kanssa? (Omassa lähipiirissäni on keskivaikea Down-lapsi, eikä elämä ole ollut helppoa)
2. Miksi OIKEASTI haluat lapsen? Täyttääkö lapsi jotakin "tyhjyyttä" elämässäsi? Voisitko ehkä hankkia koiran tai kissan ym. lemmikin, joka täyttäisi mahdollisen hoiva-/huolehtimisviettisi?
3. Jaksatko vielä vaippa- ja imetysrumbaa? Jaksaako miehesi? Hänhän on jo 20 vuotta vanhempi kuin esikoisen kanssa.
4. Eihän lapsi vain ole parisuhteesi "pelastaja"?
5. Kumpi sinua kaduttaa enemmän: se, että hankit ihanan lapsen 45-vuotiaana mutta olet sidottu lapseen ainakin seuraavat 18 vuotta eli n. 65-vuotiaaksi asti VAI se, ettet hanki lasta, mutta saat omaa aikaa elää elämääsi.
Tässä oli nyt aika paljon asioita ja kysymykset tuntuvat varmasti tylyiltä, mutta tällaisia asioita olen itsekin pohdiskellut, kun olen viimeisen vuoden aikana miettinyt samantyyppistä asiaa (olen itsekin yli 40v. ja miettinyt tätä "iltatähti"-asiaa enkä ainakaan toistaiseksi ole nähnyt sitä järkevänä itseni tai mahdollisen lapsen kannalta.) Muista kuitenkin, että päätös on yksin Sinun ja miehesi, te tiedätte parhaiten, mitä elämältänne haluatte ja mikä tekee teidät onnelliseksi. =)
En ymmärrä miksi se vauva olisi raskaampi hoitaa yli 40-v kuin nuorempana. Itselläni on kokemusta vain 40+ äitiydestä. Vaikka vauva oli huonouninen koliikkihuutaja, ei ollut jaksamisen kannalta mitään ongelmaa. Ehkä nuorempana en olisi jaksanut. Kukaan ei ole ihmetellyt ikääni, eikä kiinnostakaan. Nyt lapsi 8-v ja kaikki vaiheet menneet hienosti. Eikä häpeä äitiään. Paljon enemmän ollut jaksamisongelmia nuorissa äitikavereissa, joita olen tukenuf parhaani mukaan. Ymmärrän, ettei kaikki jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Aivan järjetöntä. Kymmenvuotiaalla äitinä hävettävä 55-vuotias mummeli.
Hah! Esikoiselle emme ole kertoneet vielä, mutta kerromme pian. Minua luullaan usein lapseni isosiskoksi, vaikka en yritä olla ikinuori, mutta olen pitänyt itsestäni huolta terveellisillä elintavoilla. Mummeli en ole!
Kun olet jo raskaana niin tietenkin teet sen lapsen etkä aborttia. Jos kyseessä olisi vasta raskauden yritys, niin sanoisin että olet pähkähullu.
Helve tin itsekästä tehdä lapsia tuossa iässä.
Ihan normaali ikä iltatähdelle eikä mieskään ole liian vanha.
Olet.