Onko sopivaa mennä uuden puolison sukulaisen hautajaisiin, jos ei ole koskaan tavannut vainajaa?
Muutenkin suuri osa sukulaisista vielä tapaamatta. En haluaisi mennä, mutta mies taas haluaa minut mukaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole niin läheinen sukulainen, että mies tarvitsisi tukea hautajaisissa. Mitä ajattelette? Muuten kyllä haluan tavata miehen sukua, mutta mielestäni hautajaiset ei ole oikea tilanne.
Kommentit (21)
Riippuu ihan teidän suhteestanne, menetkö. Miehesi puolisona olet kyllä itsestään selvästi tervetullut hänen sukulaisensa hautajaisiin.
Mun mies tuli aikanaan mun isoisän hautajaisiin vaikkei ikinä ollut tätä nähnytkään. Mun perhe oli toki tuttu, muttei ollut nähnyt serkkuja ja setiä, koska ei mtn läheisiä olla. Minusta oli kiva, et oli tukena siellä ja ihan "mielellään" lähti, jos nyt voi hatajaisiin menosta ikinä sanoo et mielellään.
En mennyt, vaikka olin kyseisen sukulaisen kerran tavannutkin, koska ko. henkilö ei itse enää siinä vaiheessa ollut tolkuissaan vaan makasi jo sairaalassa.
Itse en mennyr, kun tällainen tilanne tuli eteen.
Tuntui, että en halunnut mennä ventovieraan henkilön hautajaisiin
Siellä hautajaisissahan sen vainajan sitten tapaa...
Off topic: Aika nopeaa toimintaa teillä, jos olet jo avo- tai aviopuoliso, vaikka suurinta osaa sukulaisistakaan et vielä ole tavannut.
Minäkään en menisi tuntemattoman sukulaisen hautajaisiin vaikka yhdessä oltu puolison kanssa yli 3 vuotta. Lähisukulaiset (vanhemmat, sisarukset) olen nähnyt, eli kaikki muut vieraita minulle.
Vierailija kirjoitti:
Off topic: Aika nopeaa toimintaa teillä, jos olet jo avo- tai aviopuoliso, vaikka suurinta osaa sukulaisistakaan et vielä ole tavannut.
Miten suku liittyy parisuhteeseen? Aika vanhanaikaista ajattelua. Sama asia jos ihmettelisit "miksi et vietä joulua lapsuudenperheen luona?" , "miksi et hanki lapsia?"Eiköhän jokaisella ihmisellä ole erilaiset elämät, eivät kaikki tee samoja asioita syystä tai toisesta.
Ihme porukkaa. Eihän noihin tuossa tapauksessa mennä kutsuttuna vieraana vaan puolison seuralaisena.
Ajattelin, että olen itsekäs kun en halua mukaan, mutta ilmeisesti en sentään. Ei tästä mitään riitaa ole syntynyt, mutta selvästi mies on hieman loukkaantunut.
Ja se off-topic: Ollaan oltu yhdessä puoli vuotta, virallisesti avopuolisoita puolet siitä. Tämä miehen toisen puolen suku asuu aika kaukana, ei ole tullut lähdettyä sinne varta vasten esittäytymään.
ap
Oma puoliso tuli aikanaan mummoni hautajaisiin, vaikka olimme asuneet yhdessä vasta vajaa puoli vuotta eikä hän tuntenut muita sukulaisia kuin oman perheeni. Kukaan ei katsonut kieroon tai pitänyt muuten outona puolisoni läsnäoloa.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin, että olen itsekäs kun en halua mukaan, mutta ilmeisesti en sentään. Ei tästä mitään riitaa ole syntynyt, mutta selvästi mies on hieman loukkaantunut.
Ja se off-topic: Ollaan oltu yhdessä puoli vuotta, virallisesti avopuolisoita puolet siitä. Tämä miehen toisen puolen suku asuu aika kaukana, ei ole tullut lähdettyä sinne varta vasten esittäytymään.
ap
Huhhuh. Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin, että olen itsekäs kun en halua mukaan, mutta ilmeisesti en sentään. Ei tästä mitään riitaa ole syntynyt, mutta selvästi mies on hieman loukkaantunut.
Ja se off-topic: Ollaan oltu yhdessä puoli vuotta, virallisesti avopuolisoita puolet siitä. Tämä miehen toisen puolen suku asuu aika kaukana, ei ole tullut lähdettyä sinne varta vasten esittäytymään.
ap
Huhhuh. Ei mulla muuta.
Kuinka kauan mielestäsi pitäisi odottaa?
ohis
Kyllä mun mieheni tuli mukaan, kun vaarini kuoli. Ei tuntenut sukua, ei vaaria. Mutta oli mun tukena :)
Hautajaisiin mennään myös kunnioittamaan omaisten surua. Menisin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mieheni tuli mukaan, kun vaarini kuoli. Ei tuntenut sukua, ei vaaria. Mutta oli mun tukena :)
Kyseessä on miehen isotäti, läheistä sukua siis mutta tädillä on kuitenkin ne omat lapset ja lastenlapset lähiomaisina.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mieheni tuli mukaan, kun vaarini kuoli. Ei tuntenut sukua, ei vaaria. Mutta oli mun tukena :)
Kyseessä on miehen isotäti, läheistä sukua siis mutta tädillä on kuitenkin ne omat lapset ja lastenlapset lähiomaisina.
ap
Mä olin miehen isosedän hautajaisissa. En ollut tavannut myöskään sen puolen sukua aiemmin. Sanoisin, että riippuu ihan siitä, onko susta sen verran luontevaa olla sellaisessa tilanteessa, että laitat puolisosi toiveen oman toiveesi edelle. Jos tuntuu siltä, että se olisi sinulle vaivaannuttavaa, en menisi, jos taas selviät siitä ilman ongelmaa, niin menisin puolison tueksi.
Meni ehkä hankalaksi selostus, mutta siis jos se ei ole ylitsepääsemättömän epämukava ajatus, niin menisin mukaan.
Menisin mukaan, jos puoliso niin haluaisi. Vaikken tuntisi kuollutta sukulaista, niin haluan olla tukena juuri silloin kun sitä pyydetään. Hitot niistä muista sukulaisista.
Ite menisin jos se olisi puolisoni toive. Vaikka ei varsinaisesti tukea tarvitse, niin hautajaisissa voikin iskeä sellainen tunne (esim. tajuaa, että seuraavaksi arkussa voikin olla äiti) , että olisi ihana puristaa oman rakkaan kättä.
en menisi