Ongelmat oli ennen eriluokkaa, 7 henkinen perhe kuoli vuodessa.
Perheen isä Iisak, s.18.10.1837 - k.29.05.1868
Perheen äiti Albertina, s.09.11.1830 - k.21.03.1868
Perheen lapset
Oskar, s.10.05.1860 - k.17.03.1868
Amanda, s.20.10.1861 - k.27.05.1868
Maria, s.06.11.1863 - k.04.03.1868
Albetina, s.21.04.1865 - k.10.06.1867
Greta, s.16.01.1867 - k.21.10.1867
Herättääkö mitään ajatuksia?
Kommentit (27)
Isä on kuollut viimeisenä ja äiti toiseksi viimeisenä. Luultavasti lasten kuolemien takana ovat vanhemmat itse. Lapset syntyneet liian lyhyillä aikaväleillä. Vanhemmat uupuneita ja masentuneita. Köyhyyttä ja näköalattomuutta. Lopuksi mies tappanut vaimonsa ja sitten itsensä.
Nälkävuosista ei lopulta montaa sukupilvea ole. Sato meni useana vuotena peräkkäin ja kun siemenperunatkin oli syöty niin ruoka vain loppui.
Liikaa lapsia. Ei kenenkään pää tommosta kestä.
Isä kuoli 2 päivää viimeisen lapsen kuoleman jälkeen. Sinnittelikö elossa niin kauan kuin lapsi eli?
No noi on nälkävuodet. Kaksi ekaa lasta on kuollut johonkin tavanomaiseen lastentautiepidemiaan ja muu perhe nälän heikentäminä johonkin punatautiin tms.
Oli ajat kovat, mutti ne yleensä ihan noin kovat olleet. 1868 kuoli kolmannes väestöstä.
Ymmärrättehän ettei mikään poikkeusperhe. Käsittämättömän suuri joukko suomalaisia kuoli tuona vuonna. Eli ruoka loppui.
Niin, ihminen kuolee kun ei ole ruokaa, lapset ja imeväiset ensimmäisinä.
Vierailija kirjoitti:
Isä kuoli 2 päivää viimeisen lapsen kuoleman jälkeen. Sinnittelikö elossa niin kauan kuin lapsi eli?
Yleensä siinä tuli loppuvaiheessa joku tauti, joka tappoi nopeasti , ei pelkkä nälkä.
Nälän heikentäminen ihmisiin iski jokin tavallinen tauti, johon ei ollut lääkettä. Nainenhan on nykymittapuun kukaan ollut aina alistettu, mutta kokivatko he tuolloin olevansa sitä? Ykkösvastaaja voi laukoa viisauksiaan tänne pyytämättä tulleille.
Ikävää. Varmaan kulkutauti plus nälkä, se on siinä.
Vierailija kirjoitti:
No noi on nälkävuodet. Kaksi ekaa lasta on kuollut johonkin tavanomaiseen lastentautiepidemiaan ja muu perhe nälän heikentäminä johonkin punatautiin tms.
Oli ajat kovat, mutti ne yleensä ihan noin kovat olleet. 1868 kuoli kolmannes väestöstä.
Nälkävuosina 1866-1868 kuoli 8 prosenttia Suomen väestöstä.
Mä en kyllä tajua. Tuohon nälkävuosien aikaan Suomessa ei muuta olukkaan, kuin metsää. Miksei ne metsästäny ja onhan Suomi tuhansien järvien maa? Vesistöt (varsikin siihen aikaan) täynnä kalaa. Ja kai niissä metsissä marjojakin oli? Ja tosiaan Suomen pinta-ala pelkkää metsää silloin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä tajua. Tuohon nälkävuosien aikaan Suomessa ei muuta olukkaan, kuin metsää. Miksei ne metsästäny ja onhan Suomi tuhansien järvien maa? Vesistöt (varsikin siihen aikaan) täynnä kalaa. Ja kai niissä metsissä marjojakin oli? Ja tosiaan Suomen pinta-ala pelkkää metsää silloin.
Suomessa on näemmä pitkät perinteet sille että kaikki pitää saada valmiina eteen :D
Kun tein isänpuoleisesta suvusta tutkimusta, niin vastaani tuli samantapainen tragedia - koko 9-henkinen perhe kuoli muutamassa vuodessa. Ja tämän perheen isän veljen kuudesta lapsesta selvisi nälkävuosista vain yksi, poika. Joka sitten hukkui 22-vuotiaana. Ihan käsittämätön määrä surua ja kärsimystä, eikä tuosta tosiaan ole niin kauan aikaa.
Kiitän sydämeni pohjasta punakapinaan osallistuneita, sosiaalidemokraatteja (ja muitakin vasemmistolaisia), feministejä ja tiedemiehiä ja insinöörejäkin, että elämme yhteiskunnassa, jos ei ihan helposti kuitenkaan vastaavaa enää tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä tajua. Tuohon nälkävuosien aikaan Suomessa ei muuta olukkaan, kuin metsää. Miksei ne metsästäny ja onhan Suomi tuhansien järvien maa? Vesistöt (varsikin siihen aikaan) täynnä kalaa. Ja kai niissä metsissä marjojakin oli? Ja tosiaan Suomen pinta-ala pelkkää metsää silloin.
Jos perheessä vaikka 9 henkeä, niin kyllä siinä saa jo metsästää... Ja eihän ne ihmiset niinkään nälkään kuolleet, vaan tauteihin, kun puutteen heikentämä ruumis ei jaksanut taistella.
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä tajua. Tuohon nälkävuosien aikaan Suomessa ei muuta olukkaan, kuin metsää. Miksei ne metsästäny ja onhan Suomi tuhansien järvien maa? Vesistöt (varsikin siihen aikaan) täynnä kalaa. Ja kai niissä metsissä marjojakin oli? Ja tosiaan Suomen pinta-ala pelkkää metsää silloin.
Niin juu, eivät varmaan vaan tulleet ajatelleeksi, eiköhän kaikki keinot käytetty, tosin tiedot syötävistä luonnonkasveista voi olla huonot
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä tajua. Tuohon nälkävuosien aikaan Suomessa ei muuta olukkaan, kuin metsää. Miksei ne metsästäny ja onhan Suomi tuhansien järvien maa? Vesistöt (varsikin siihen aikaan) täynnä kalaa. Ja kai niissä metsissä marjojakin oli? Ja tosiaan Suomen pinta-ala pelkkää metsää silloin.
Ei se metsästäminen taida olla ihan niin helppoa kuin ihmiset kuvittelevat, varsinkin kun jollain köyhällä maalaisella ei välttämättä ole ollut edes aseistusta tuohon. Marjat taas ovat lisuke joka ei paljoa auta kun ihminen on kuolemassa nälkään, sienissä sama. Kalastuksesta sen sijaan en tiedä, eikö ollut varusteita vai oliko kalan saaminen yksinkertaisesti vaikeaa, tietääkö joku?
Todella surullista. Kaikki panopuujuttuja ehdottelevat voivat miettiä kuinka kauan itse selviää ilman ruokaa. Tuon nälkävuosien aikana kuoli 1/10 väestöstä, aiemmassa 1/3.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä tajua. Tuohon nälkävuosien aikaan Suomessa ei muuta olukkaan, kuin metsää. Miksei ne metsästäny ja onhan Suomi tuhansien järvien maa? Vesistöt (varsikin siihen aikaan) täynnä kalaa. Ja kai niissä metsissä marjojakin oli? Ja tosiaan Suomen pinta-ala pelkkää metsää silloin.
Ei se metsästäminen taida olla ihan niin helppoa kuin ihmiset kuvittelevat, varsinkin kun jollain köyhällä maalaisella ei välttämättä ole ollut edes aseistusta tuohon. Marjat taas ovat lisuke joka ei paljoa auta kun ihminen on kuolemassa nälkään, sienissä sama. Kalastuksesta sen sijaan en tiedä, eikö ollut varusteita vai oliko kalan saaminen yksinkertaisesti vaikeaa, tietääkö joku?
Muistetaan kuitenkin, että tuolloin myös ihmisiä oli ylipäätään vähemmän. Ja tosiaan metsäpinta-alaa enemmän. Näin ollen metsän antimia ja kaloja olisi pitänyt riittää pienemmälle ihmismäärälle. Siksi tätä ihmettelen. Ja tuo aika oli sitä vanhaa-aikaa, jolloin metsästettiin paljon raudoilla ja muilla ansoilla. Ei siihen metsästämiseen "hienoja" aseita välttämättä tarvita. Senkus kaivaa sopivan kokoisen kuopan metsään ja naamioi sen oikeaoppisesti. Tuhon aikaan oli myös vahvat perimätiedot (siirtyivät isältä pojalle, opetettiin suullisesti ja myös naapuriapu toimi), joten ei myöskään kannata ajatella tässä yhteydessä metsästystä yhtä "vaikeaksi" kuin tänä päivänä. Metsissä kulki paljon pienriistaa, kuten jäniksiä, oravia, kettuja jne...
Naiselle ainakin helpotus kuolla pois kuin olla jonkun ukon panopuuna ja lastentekokoneena.