Ongelmat oli ennen eriluokkaa, 7 henkinen perhe kuoli vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Kun tein isänpuoleisesta suvusta tutkimusta, niin vastaani tuli samantapainen tragedia - koko 9-henkinen perhe kuoli muutamassa vuodessa. Ja tämän perheen isän veljen kuudesta lapsesta selvisi nälkävuosista vain yksi, poika. Joka sitten hukkui 22-vuotiaana. Ihan käsittämätön määrä surua ja kärsimystä, eikä tuosta tosiaan ole niin kauan aikaa.

Kiitän sydämeni pohjasta punakapinaan osallistuneita, sosiaalidemokraatteja (ja muitakin vasemmistolaisia), feministejä ja tiedemiehiä ja insinöörejäkin, että elämme yhteiskunnassa, jos ei ihan helposti kuitenkaan vastaavaa enää tapahdu. 

Millähän logiikalla lasket tuon punakapinaan osallistuneiden ansioksi. Jos tuo porukka olisi onnistunut niin suomi olisi ensinnäkin saanut nauttia stalinin puhdistuksista ja väestönsiirroista ja toiseksi n-liiton elintasosta. 

Olen lukenut muistelmia,jotka kirjoitti tuohon aikaan noin 10v sukulainen (s. 1857). Niissä kerrotaan kerjäläislaumoista ja siitä, miten hänen perheestään ei kuollut kukaan nälkään, kun olivat jo keväällä 1866 varautuneet siihen, että ruoka loppuu. Säilykkeitä oli tehty koko kesä, nokkosia ja koivunlehtiä kuivattu talvea varten jne. , eläimille tehty kerppuja. Tämä sukulainen oli kokenut nälkävuodet kamalana raatamisena, jossa yritettiin ihan kaikki mahdollinen syötävä saada talteen. Kaikki ei toimineet samoin, tällein perheelle oli naurettu. Kerjäläisille ei kelvannut nokkosleipä, talonväelle kelpasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä tajua. Tuohon nälkävuosien aikaan Suomessa ei muuta olukkaan, kuin metsää. Miksei ne metsästäny ja onhan Suomi tuhansien järvien maa? Vesistöt (varsikin siihen aikaan) täynnä kalaa. Ja kai niissä metsissä marjojakin oli? Ja tosiaan Suomen pinta-ala pelkkää metsää silloin.

Ei se metsästäminen taida olla ihan niin helppoa kuin ihmiset kuvittelevat, varsinkin kun jollain köyhällä maalaisella ei välttämättä ole ollut edes aseistusta tuohon. Marjat taas ovat lisuke joka ei paljoa auta kun ihminen on kuolemassa nälkään, sienissä sama. Kalastuksesta sen sijaan en tiedä, eikö ollut varusteita vai oliko kalan saaminen yksinkertaisesti vaikeaa, tietääkö joku?

Muistetaan kuitenkin, että tuolloin myös ihmisiä oli ylipäätään vähemmän. Ja tosiaan metsäpinta-alaa enemmän. Näin ollen metsän antimia ja kaloja olisi pitänyt riittää pienemmälle ihmismäärälle. Siksi tätä ihmettelen. Ja tuo aika oli sitä vanhaa-aikaa, jolloin metsästettiin paljon raudoilla ja muilla ansoilla. Ei siihen metsästämiseen "hienoja" aseita välttämättä tarvita. Senkus kaivaa sopivan kokoisen kuopan metsään ja naamioi sen oikeaoppisesti. Tuhon aikaan oli myös vahvat perimätiedot (siirtyivät isältä pojalle, opetettiin suullisesti ja myös naapuriapu toimi), joten ei myöskään kannata ajatella tässä yhteydessä metsästystä yhtä "vaikeaksi" kuin tänä päivänä. Metsissä kulki paljon pienriistaa, kuten jäniksiä, oravia, kettuja jne...

Muistetaan myös se, että nälkävuosina todennäköisin kuollut oli kaupunkilainen tai maaton eli sellainen henkilö, jolla ei ollut osaamista kalastukseen tai metsästykseen.

Tuohon aikaan kalastus ja metsästys olivat vahvasti vuodenaikoihin sidottuja juttuja - ja ovat ne nykyäänkin. Riistaa ja kalaa ei yksinkertaisesti liiku etenkään sydäntalvella ja kevättalvellakin huonosti ennen kutuaikaa. Saalista ei siksi tullut tarpeeksi - ja jos tuli sen saattoi hyvin varastaa joku vähän parempikuntoinen.

Tieto öuonnon syötävistä oli myös vajavaista. Pettua käytettiin, mutta se on vaivalloista ja hidasta (ja laitonta, jos se tuossa tilanteessa ketään kiinnosti) hankkia. Nälkävuosien aikaan myös jäkäliä suositeltiin jauhettavaksi jauhoon - ja vasta muutaman vuoden päästä selvisi, että ne olivatkin myrkyllisiä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä tajua. Tuohon nälkävuosien aikaan Suomessa ei muuta olukkaan, kuin metsää. Miksei ne metsästäny ja onhan Suomi tuhansien järvien maa? Vesistöt (varsikin siihen aikaan) täynnä kalaa. Ja kai niissä metsissä marjojakin oli? Ja tosiaan Suomen pinta-ala pelkkää metsää silloin.

Kyllä silloin käytettiin kaikki keinot, mitkä oli mahdollisia. Syötiin sieniä ja marjoja sikäli kun niitä oli saatavilla. Mutta ilmat oli epäsuotuisat niillekkin; hallaa, kuivaa, kylmää ja sateita silloin kun ei pitänyt. Eläimet kärsi yhtä lailla kuten kaikki kasvava. Ihmiset söi pettuleipää nälissään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä tajua. Tuohon nälkävuosien aikaan Suomessa ei muuta olukkaan, kuin metsää. Miksei ne metsästäny ja onhan Suomi tuhansien järvien maa? Vesistöt (varsikin siihen aikaan) täynnä kalaa. Ja kai niissä metsissä marjojakin oli? Ja tosiaan Suomen pinta-ala pelkkää metsää silloin.

Kyllä silloin käytettiin kaikki keinot, mitkä oli mahdollisia. Syötiin sieniä ja marjoja sikäli kun niitä oli saatavilla. Mutta ilmat oli epäsuotuisat niillekkin; hallaa, kuivaa, kylmää ja sateita silloin kun ei pitänyt. Eläimet kärsi yhtä lailla kuten kaikki kasvava. Ihmiset söi pettuleipää nälissään.

Miks ne ei menny mäkkäriin?

Vierailija kirjoitti:

Isä on kuollut viimeisenä ja äiti toiseksi viimeisenä. Luultavasti lasten kuolemien takana ovat vanhemmat itse. Lapset syntyneet liian lyhyillä aikaväleillä. Vanhemmat uupuneita ja masentuneita. Köyhyyttä ja näköalattomuutta. Lopuksi mies tappanut vaimonsa ja sitten itsensä. 

😂😂😂😂

Joo, ne on varmaan ollut masentuneita 😂😂😂😂 ja päivähoitokin ollut sillon mitä sattuu. Kai sä vielä mietit että miksi lastensuojelu ei oo tehnyt mitään? 😂😂😂🙈🙈🙈