Ovikello soi etkä ole jostain syystä meikannut mitää teet?
Vajoatko häpeästä sohvan alle, vai menetkö ihan pokkana aukaisemaan oven.
Kommentit (32)
En avaa ovea. Meikkaamattomuus ei tosin vaikuta siihen mitenkään, en avaa ovea koskaan jos en tiedä kuka on tulossa.
En avaa ovea, jos en tiedä kuka siellä on. Meikki ei vaikuta asiaan.
Kiljun paniikissa kuin pikkutyttö.
M 42
Vierailija kirjoitti:
En avaa ovea. Meikkaamattomuus ei tosin vaikuta siihen mitenkään, en avaa ovea koskaan jos en tiedä kuka on tulossa.
Sama täällä.
En tietenkään avaa, apua, kuolen mieluummin häpeään.
En avaa ovea vaan paniikissa pask*n lavuaariin.
Meikkaa, ja mene avaamaan, voi olla ettei siellä ole enää ketään,
sitten voit pestä meikit pois.
Vajoan häpeästä sohvan alle, siitä lattian läpi naapuriin, moikkaan ja valun läpi lattiasta maaperään. Siitä peruskallion kautta maapallon keskipisteeseen. Siellä sitten mietin, että kukakohan soitti.
Lätkin naamalleni nopeasti kenkälankkia ja kurkkaan verhojen välistä kuka kehtaa häiritä kotirauhaani.
Laitan pikanaamion kasvoille, avaan oven ja sanon pöö!
En meikkaa ikinä eikä eikä se haittaa lainkaan oven avaamista.
Hanki ap itsetuntoa jostain ja sitä ennen palaa sinne demille muiden teinien joukkoon.
Toivon ettei taapero kuullut ovikelloa, totean toivon turhaksi.
Lapsi on jo juossut ovelle, ja avannut välioven ja huutelee innoissaan oven läpi "kuka sieltä tulee!!" Kiskon vauvan irti tissistä ja yritän parhaani mukaan saada imetysliivin kuppia takaisin paikoilleen ja kiinni.
Tarkistan onko minulla housuja jalassa jos on niin menen avaamaan oven jos ei taituroin ne jalkaan yhdellä kädellä koska ruokailun keskeytyksestä kiukkuista vauvaa ei voi laskea mihinkään ilman valtaisaa loukkaantumishuutoa ja menen sitten avaamaan oven.
Kiitän todistajia antamistaan esitteistä ja vaihdan muutaman sanan lapsista. Sanon heipat ja menen rakaisin imettämään.
Vierailija kirjoitti:
Toivon ettei taapero kuullut ovikelloa, totean toivon turhaksi.
Lapsi on jo juossut ovelle, ja avannut välioven ja huutelee innoissaan oven läpi "kuka sieltä tulee!!" Kiskon vauvan irti tissistä ja yritän parhaani mukaan saada imetysliivin kuppia takaisin paikoilleen ja kiinni.Tarkistan onko minulla housuja jalassa jos on niin menen avaamaan oven jos ei taituroin ne jalkaan yhdellä kädellä koska ruokailun keskeytyksestä kiukkuista vauvaa ei voi laskea mihinkään ilman valtaisaa loukkaantumishuutoa ja menen sitten avaamaan oven.
Kiitän todistajia antamistaan esitteistä ja vaihdan muutaman sanan lapsista. Sanon heipat ja menen rakaisin imettämään.
Joku kerta siä on sossuntäti onneksi, sit saat rauhassa alkaa taas nauttimaan elämästäsi.
En koskaan avaa ovea. Tätä tapahtuu noin kerran viiteen vuoteen sillä ei mun luona kukaan koskaan käykkään. Miksi avaisin oven tuntemattomalle?
No höh. Huudan oven läpi "hetkinen", menen sutimaan pakkelia lärviin ja 45 minuutin kuluttua menen avaamaan oven.
En avaa koskaan satunnaiselle pimputtelijalle. En katso edes ovisilmästä.
Huudan yhdelle tietylle kämppikselle, että sen pizza tai kebab tuli. Kukaan muu ei soita ovikelloa kun ruokalähetit meillä, kaikki vaan kävelee sisään.
Riisun mahdolliset vaatteet, joten vieras ei ehkä kiinnitä huomiota siihen, että myös meikki puuttuu. (Helpoin ratkaisu tilanteeseen esim. juuri nyt täällä "saunassa".)
Puen sukkahousut naamaan ja avaan oven.