Juokse ja pakene?
Olen ollut pian 7 vuotta parisuhteessa mieheni kanssa. Olemme hieman päälle parikymppisiä, emmekä asu yhdessä, miehen äidin vaatimuksesta.
Kyllä luitte oikein.
Mies oli alusta pitäen hyvinkin äitinsä tossun alla, mutta viimeisinä vuosina tilanne on mennyt huonompaan suuntaan.
Mies muuttaa yhteisiä lomasuunnitelmia äitinsä vaatimuksesta, ilmeisesti pelkää tätä ja samasta asiasta riitelemme lähes päivittäin.
Emme "saa" matkustaa ulkomaille, koska mieheni ei kuulemma pärjäisi.
Minua anoppi on h*uoritellut ja muuta vastaavaa.
Itsetuntoni on laskenut liki nollaan parin vuoden aikana.
Lapsia ei luojan kiitos olla keretty tekemään, eli periaatteessa olisin valmis lähtemään koska vaan, mutta tuntuisi tavallaan väärältä jättää mies anopin takia.
Toisaalta taas mies on osoittanut ettei kykene katkaisemaan napanuoraa.
Tilanne jatkuisi ikuisesti.
Lisäksi tapasin täysin sattumalta työn puolesta erään miehen, jonka kanssa saan perhosia vatsanpohjaan.
Mielessä on liikkunut ajatus uudesta, ehkä helpommasta parisuhteesta jossa muuten EI olisi dominoivaa anoppia.
Mitä itse tekisitte vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (10)
Todellakin juokse ja pakene, ja tee se lujaa!
Ei kannata jäädä suhteeseen, jossa äiti on ykkönen, hän tulee sitä aina olemaan
En suostuisi moiseen. Kuulostaa kaamealta.
Miehesi alkakoon parisuhteeseen mammansa kanssa.
Lähtisin suhteesta jo ihan siksi, että sinua selkeästi houkuttaa olla jonkun muun kanssa ja miehesi ei ole sinulle se erityinen. Tuo äititilanne on kyllä myös aivan kauhea, kun kerran poika ei osaa sanoa hänelle lainkaan vastaan.
Olet vielä nuori.
Mieti kannattaako jäädä tähän suhteeseen vai katsoa vielä vapaatakin elämää.
Aika huonot ennusteet, jos vielä äitikin on sitä mieltä, ettei poikansa pärjää ulkomailla ja poika antaa äidille periksi.
Ilmeisesti uskoo kaikessa äitiään.
Pitäkää ainakin taukoa ja katsot sitten myöhemmin onko tilanne muuttunut mihinkään.
Nauti sillä aikaa nuoruudesta ja tutustu muihinkin miehiin niin saat vertailupohjaa.
Tuo tulee jatkumaan hamaanloppuun asti mikäli jäät.
Ihminen harvemmin katuu asioita joita on tehnyt, vaan asioita joita on jättänyt tekemättä.
Nelikymppisenä miehesi on edelleen äitinsä talutusnuorassa, mikäli saatte lapsia, haluaa anoppi luultavasti hallita heitäkin.
Sitten kadut ja mietit miten asiat olisivat voineet olla jos vain nuorena olisit uskaltanut lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen harvemmin katuu asioita joita on tehnyt, vaan asioita joita on jättänyt tekemättä.
Nelikymppisenä miehesi on edelleen äitinsä talutusnuorassa, mikäli saatte lapsia, haluaa anoppi luultavasti hallita heitäkin.
Sitten kadut ja mietit miten asiat olisivat voineet olla jos vain nuorena olisit uskaltanut lähteä.
Tämä.
Olet vielä nuori, mutta yritä ajatella asiaa tulevaisuuteen.
Jäät paljosta paitsi jos et saa matkustella tai muutakaan vain siksi että anoppi käskee.
Älä hyvä ihminen pilaa elämääsi jäämällä tuollaiseen suhteeseen.
Miehen äiti tulee aina olemaan hänelle se ykkönen, sinä tulet vasta toisena.
Ota ero, nauti nuoruudesta ja tästä uudesta ihastuksesta. Ken tietää, ehkä teillä voi olla yhteinen tulevaisuus.