Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun kaikki lääkikseen pyrkivät aina kertovat motivaatiokseen että "haluavat auttaa ihmisiä", niin...

Vierailija
28.06.2018 |

Ihmettelen vähän sitä, että kun kaikki lääkispyrkyrit aina hehkuttavat hakevansa lääkikseen siksi, että "haluavat auttaa ihmisiä" (tai muuta näennäisen ylevää ja jaloa), niin missä ne kaikki auttamishaluiset lääkiksestä valmistuneet ovat?

Suurin osa lääkäreistä on kokemukseni mukaan tylyjä, ja heille potilas vaikuttaa olevan enemmänkin riesa kuin vilpittömän auttamishalun kohde. Eli miten tämä paradoksi on selitettävissä? Katoaako auttamishalu lääkisopiskelijoilta jossain vaiheessa opintoja? Ja mikä tämän mahdollisesti aiheuttaa?

Kommentit (51)

Vierailija
1/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkkää sanahelinää. Auttamisen halu ei muutenkaan ole kovin hyvä motivaatio hoitoalalle. Lääkärit kyllä järjestään ovat hoitoalan k-päisimpiä ihmisiä.

Vierailija
2/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääketiede ei ole hoitoalaa, yrittäkää ymmärtää. Lääkäri ei ole "hoitoalalla".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulosairaat, terveet sairasloman kerjääjät ja muut vastaavat karistavat idealismin.

Vierailija
4/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietämäni lääkikseen hakeneet ja päässeet kympin tytöt ovat niitä, jotka haluaa hyväpalkkaisen työn ja että talous ja elämä on turvattua.

Ei heitä voisi kuvitella esim. raskaassa lähihoitajan työssä itkemässä huonoa palkkaa tai työn raskaudesta johtuvaa selkäkipua.

Vierailija
5/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen tavannut tosi kivoja, ystävällisiä, taitavia ja päteviä nuoria lääkäreitä.

Vierailija
6/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rahan perässä. Hyppäävät yksityiselle heti kun se vaan on mahdollista, unohtuu nopeasti nuo "haluan auttaa" -höpinät. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosielämä iskee päin kasvoja. Nuorena halutaan parantaa maailmaa ja uskotaan, että pystytään muuttamaan ihmisten elämää. Sitten tavataan niitä oikeita potilaita ja huomataan kuinka moni on oikeasti ärsyttävä kusipää, joilla ei itsellään ole mitään kiinnostusta parantaa terveyttään, eikä niitä muitakaan pysty niin hirveästi auttamaan.

Kyllä siinä ylimääräinen optimismi karisee pois vähitellen.

Vierailija
8/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auttamishalu on joskus myös näköalattomuutta; kaikenlainen hyvä työ auttaa yhteiskuntaa pysymään kasassa. Sen ei tarvitse olla kirjaimellista 'auttamista'.

Jos kaikki vain auttaisivat terveysalalla tai sosiaalialalla, ei kohta olisi enää resursseja auttaa ketään, koska sote-alat pyörivät julkisella rahalla eivätkä tuota mitään. Se ei tee niistä vähemmän tärkeitä, mutta auttamista voi yrittää kanavoida myös omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede ei ole hoitoalaa, yrittäkää ymmärtää. Lääkäri ei ole "hoitoalalla".

Suurin osa lääkäreistä hoitaa potilaita, eli on hoitoalalla. Aika nurinkurista, että mitä enemmän apua potilas tarvitsee, sitä luonnevikaisemman henkilön kanssa on asioitava. Eihän ne edes ymmärrä mitä puhutaan, kirjaukset on aina vähän mitä sattuu, joskus pahastikin pielessä.

Vierailija
10/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuoren polven lääkärit ovat kyllä huomattavasti lämpimämpiä asenteeltaan. Vanhan polven lääkärit pitivät viileää etäisyyttä ja puhuivat ikäänkuin vammalle "kyllä tämä tästä paranee, pitää vain koholla, puhdistaa sitä joka ilta, tulee tänne tikinpoistoon sitten...". Nykylääkärit tohtivat kohdata asiakkaan, ihmisen, ja huomioida kokonaisvaltaisemmin "miten sinä tämän haverin kanssa jakselet? vaikuttaako uneen?" jne.

Nykyään tuo auttamishalu tulee kyllä mielestäni esiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede ei ole hoitoalaa, yrittäkää ymmärtää. Lääkäri ei ole "hoitoalalla".

Suurin osa lääkäreistä hoitaa potilaita, eli on hoitoalalla. Aika nurinkurista, että mitä enemmän apua potilas tarvitsee, sitä luonnevikaisemman henkilön kanssa on asioitava. Eihän ne edes ymmärrä mitä puhutaan, kirjaukset on aina vähän mitä sattuu, joskus pahastikin pielessä.

Lääkäreistä yksikään ei ole hoitoalalla. 

Vierailija
12/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisko teoria olla seuraava: lääkikseen pyrkii auttamishaluisia, mutta sinne pääsee vain se kusipäisin aines. Lääkikseen pääsee se, joka hallitsee matikan, fysiikan ja kemian parhaiten. Nää nörtit ei luonnollisestikaan ole niitä ulospäinsuuntautuneimpia luonteita. Noin niinku karkeasti yleistäen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede ei ole hoitoalaa, yrittäkää ymmärtää. Lääkäri ei ole "hoitoalalla".

Suurin osa lääkäreistä hoitaa potilaita, eli on hoitoalalla. Aika nurinkurista, että mitä enemmän apua potilas tarvitsee, sitä luonnevikaisemman henkilön kanssa on asioitava. Eihän ne edes ymmärrä mitä puhutaan, kirjaukset on aina vähän mitä sattuu, joskus pahastikin pielessä.

Lääkäreistä yksikään ei ole hoitoalalla. 

Mitä ne sitten tekee?

Vierailija
14/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nuoren polven lääkärit ovat kyllä huomattavasti lämpimämpiä asenteeltaan. Vanhan polven lääkärit pitivät viileää etäisyyttä ja puhuivat ikäänkuin vammalle "kyllä tämä tästä paranee, pitää vain koholla, puhdistaa sitä joka ilta, tulee tänne tikinpoistoon sitten...". Nykylääkärit tohtivat kohdata asiakkaan, ihmisen, ja huomioida kokonaisvaltaisemmin "miten sinä tämän haverin kanssa jakselet? vaikuttaako uneen?" jne.

Nykyään tuo auttamishalu tulee kyllä mielestäni esiin.

Samaa mieltä. Nuoret lääkärit ovat potilaslähtöisempiä ja paneutuvat potilaan vaivoihin tunnollisemmin ja täsmällisemmin. Lisäksi heillä on keskimäärin paremmat sosiaaliset taidot ja osaavat suhtautua esim. lääkäripelkoon asiallisemmin kuin vanhemmat kollegansa. Vanhemman polven lääkäreistä varsinkin gyneille ja hammaslääkäreille potilaan pelko tuntuu olevan myrkkyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen muutamia eri-ikäisiä lääkäreitä. Yksi heistä on appeni, hyvin viinaan päin oleva. Humalassa suorastaan sadistinen mulkvisti. Työpaikalla usein huutaa alemmilleen, anopilta olen kuullut (hän kyllä tietää). Osaa kyllä esittää lämmintä ja mukavaa hetken aikaa, esim. minulle on aina ollut ystävällinen kun ollaan nähty, mutta miestäni kohteli lapsena ja nuorena huonosti ja nyt lapsillemme toistaa samanlaista käyttäytymistä, pelottelee taaperoa käytöksellään huumorin varjolla ym.

Sitten tunnen muutaman aika vasta valmistuneen (naispuolisen) nuoren lääkärin, toisen heistä olen tuntenut lapsesta saakka. Aivan ihania, todellakin ystävällisiä ja mahtavia ihmisiä. Varmasti töissäkin empaattisia potilaita kohtaan.

Vierailija
16/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääkäri harjoittaa lääketiedettä, on lääketieteen asiantuntija. Tottakai lääkärin on hyvä omata empatiaa ja käyttäytymistavat kuten kaikkien muidenkin, mutta ei, hoitoalalla he eivät edelleenkään ole. 

Vierailija
17/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tietämäni lääkikseen hakeneet ja päässeet kympin tytöt ovat niitä, jotka haluaa hyväpalkkaisen työn ja että talous ja elämä on turvattua.

Ei heitä voisi kuvitella esim. raskaassa lähihoitajan työssä itkemässä huonoa palkkaa tai työn raskaudesta johtuvaa selkäkipua.

Kympin tyttö saisi paljon parempipalkkaisen työn muulta alalta. Toki lääkärinä on turvattu ura.

Lääkäri ei tienaa erityisen hyvin, mutta status on korkeampi kuin lakimiehillä tai pankkiireilla.

Vierailija
18/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valmistuin pari vuotta sitten lääkäriksi. Olen aina avoimesti kertonut, että hakeuduin alalle varsin itsekkäistä syistä. Tai yhdestä syystä, tiedonjano! En vielä hakiessa ajatellut niinkään työelämää, vaan sitä kaikkea mitä pääsisin oppimaan. Pienestä saakka olen ollut todella kiinnostunut luonnosta ja biologiasta, "Olipa kerran elämä" oli lemppari lastenohjelma :D Se joka sanoo, ettei arvostettu ammatti ja hyvä toimeentulo vaikuttaisi valintaan, valehtelee. Mulle ne on kuitenkin toissijaisia. Työelämässä vasta on tajunnut sen auttamispuolen, on oikeasti todella palkitsevaa kun saa jonkun elämää helpotettua. "Kiitos" on mukava kuulla, mutta en sitä potilailta odota.

Vierailija
19/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääkäreissä on varmasti mukavia ihmisiä, mutta en luota ihmisiin, jotka sanovat päämotivaatiokseen tuollaista ylevää ja jaloa, jos samalla nostavat suurta palkkaa.

Vierailija
20/51 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Psykiatriahan taas ei ole tiedettä ollenkaan. On ei-objektiivista. Ei tosiasioihin pohjautuvaa. Psykiatri on kuin hän, joka painaa kadellä vaakaa punnitessaan, ja siten uskottelee tuloksen itselleen ja muille.

Vaikuttaahan se tuon ajatuksiin , kun psykiatri hantä diagnosoi ja lyo Shut downin koneeseen. Sitten kun menet uudelleen kuulolle, kyselee psykiatri asioista, jotka on itse aiheuttanut. Ajatuksiisi. Niitä han diagnosoi. 

Ihan alun perinkin, sillä  mennäänhän psykiatrin puheille hanen oppinsa vuoksi. Aivan kuin papinkin luo. Oppi on tuohon vaikuttanut, ja nyt näkojaan psykiatri häntä arvioi.

Psykiatri: Kuningas; johtaja; pappi. Tutkii ja kertoo asioista jotka ovat lopulta hänen aikaansaannostaan.

ITSE OLET USKOVAINEN 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kaksi