Kun kaikki lääkikseen pyrkivät aina kertovat motivaatiokseen että "haluavat auttaa ihmisiä", niin...
Ihmettelen vähän sitä, että kun kaikki lääkispyrkyrit aina hehkuttavat hakevansa lääkikseen siksi, että "haluavat auttaa ihmisiä" (tai muuta näennäisen ylevää ja jaloa), niin missä ne kaikki auttamishaluiset lääkiksestä valmistuneet ovat?
Suurin osa lääkäreistä on kokemukseni mukaan tylyjä, ja heille potilas vaikuttaa olevan enemmänkin riesa kuin vilpittömän auttamishalun kohde. Eli miten tämä paradoksi on selitettävissä? Katoaako auttamishalu lääkisopiskelijoilta jossain vaiheessa opintoja? Ja mikä tämän mahdollisesti aiheuttaa?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että sairaanhoitajat ja sosionomit ovat usein lämpimämpiä ja empaattisempia asiakkaitaan kohtaan kuin lääkärit (toki on päinvastaisiakin tapauksia). Johtuukohan se siitä, että edellä mainittujen tehtäviin kuuluu kirjaimellisesti hoitaa tai tukea asiakasta, kun taas lääkäri ennemminkin tutkii, mikä on vikana, tekee diagnoosit ja määrää lääkereseptit?
Ei tässä keskustelussa ole kyse pelkästään empatiasta. Jotkut lääkärit (terveyskeskuslääkäreistä ehkä jopa aika monet) kun ovat sellaisia, ettei heitä tunnu kiinnostavan edes potilaan kunnollinen tutkiminen, vaivojen syiden selvittäminen ja oikeisiin diagnooseihin pääseminen - lähinnä heillä tuntuu olevan tavoitteena päästä vain potilaasta mahdollisimman nopeasti eroon.
Nämä "auttamishaluttomat" lääkärit ovat juuri niitä, jotka lähettävät potilaan terkkarista kotiin pelkän buranareseptin kanssa, tai pahimmassa tapauksessa leimaavat potilaan luulosairaaksi ja sen perusteella eväävät tarkemmat tutkimukset.
Ei voi olla niin että jokaiselle tehdään kaikki mahdolliset tutkimukset. Lääkärin pitää toimia myös taloudellisesti. Hän punnitsee vaihtoehtoja eikä tosiaan mieti ensimmäisenä sitä pahinta vaihtoehtoa
Lääkärin vastuu on suuri. On vaikeaa päättää mitä tutkintaan kenestäkin.
Etenkin nykyään kun moni on jo valmiiksi päättänyt mitä kaikkea haluaa. Se ei vaan mene niin
Odotukset on vääriä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tavannut tosi kivoja, ystävällisiä, taitavia ja päteviä nuoria lääkäreitä.
Nuoret tuntuvat kyllä mukavemmilta. Suomessa ei syntynyt kauhean mukavaa ihmismateriaalia 50-, 60- ja 70-luvuilla.
Ihan samanlaisia ihmisiä. Eri tavalla kasvaneita. Aikansa ihmisiä kuten me kaikki
Nykyään nuoret on paljon kunnioitetumpia. Kasvaneet paremmassa ympäristössä. Tästä syystä ovat fiksumpia kuin koskaan. (Vaikka moni edelleen toivoo kuria ja rangaistuksia, tulokset osoittaa muuta)
Nyt vuoden sisään on valitettavasti ollut paljon asiaa terveyskeskukseen, lasten kanssa ja yksinkin. Jokainen päivystävä lääkäri on ollut nuori ja läsnä. En nyt sanoisi, että he pursuisivat empatiaa, mutta ei tarvitsekaan. He kuuntelivat ja kysyivät tarkempia kysymyksiä, eikä minulle kertaakaan jäänyt olo, että olen siellä turhaan tai kyselen tyhmiä. Vanhemman polven lääkäreistä jäi ihan erilainen maku suuhun. Onneksi heitä ei ole tullut vastaan vähän aikaan.
Entinen naapuri on myös lääkäri, ja hän oli sellainen etäinen ja ehkä jonkun mielestä ylimielinen. Puolisonsa sitten kertoi, että omissa maailmoissaan on. Ehkä hän kohtaa kuitenkin potilaansa lämpimämmin kuin naapurin, joka lähinnä jutteli hänen koiralleen :D
Tylyimmät henkilöt, jotka sairaalamaailmassa olen kohdannut, ovat olleet sairaanhoitajia. Tästä ei tietenkään voi tehdä mitään yleistystä, mutta omiin mielikuviin se vaikuttaa. Ja inhottavin tuntemani ihminen valmistuu pian sairaanhoitajaksi. En todella halua häntä koskaan kohdata tuolla. Pelkään, että sen jälkeen puoli pitäjää tietäisi mikä meidän perheellä sillä kertaa on.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla niin että jokaiselle tehdään kaikki mahdolliset tutkimukset. Lääkärin pitää toimia myös taloudellisesti. Hän punnitsee vaihtoehtoja eikä tosiaan mieti ensimmäisenä sitä pahinta vaihtoehtoa
Asia on juuri näin. Tiesittekö, että esim. Helsingin kaupungilla lääkärillä on varattuna 12 minuuttia per potilas. Eli viisi potilasaikaa tunnissa.
On aivan idioottimaista vetää tästä jotain johtopäätöksiä lääkärin luonteesta! Te ette tunne heitä ihmisenä. Ihan varmasti jokainen lääkäri tekisi hommasa mieluiten ajan kanssa ja oikeasti potilaan tilanteeseen paneutuen, jos se olisi mahdollista. Siksi moni lääkäri menee yksityiselle, eivät kestä sitä julkisen puolen kyykyttämistä.
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla niin että jokaiselle tehdään kaikki mahdolliset tutkimukset. Lääkärin pitää toimia myös taloudellisesti. Hän punnitsee vaihtoehtoja eikä tosiaan mieti ensimmäisenä sitä pahinta vaihtoehtoa
Asia on juuri näin. Tiesittekö, että esim. Helsingin kaupungilla lääkärillä on varattuna 12 minuuttia per potilas. Eli viisi potilasaikaa tunnissa.
On aivan idioottimaista vetää tästä jotain johtopäätöksiä lääkärin luonteesta! Te ette tunne heitä ihmisenä. Ihan varmasti jokainen lääkäri tekisi hommasa mieluiten ajan kanssa ja oikeasti potilaan tilanteeseen paneutuen, jos se olisi mahdollista. Siksi moni lääkäri menee yksityiselle, eivät kestä sitä julkisen puolen kyykyttämistä.
Ja potilaskin voi maksaa yksityisen palveluista ja saada enemmän kontaktiaikaa lääkäriltä.
Vierailija kirjoitti:
On myös huomioitava, että suurin osa tk-lääkäreistä on tekemässä sitä pakollista 9kk tk-työjaksoa, eivät ole siis välttämättä yhtään omalla vahvuusalueellaan vaan tekevät säädetyn pakkotyön pois. Ne, jotka oikeasti jäävät omasta halustaan tk-työhön ja siihen erikoistuvat, ovat jo valikoitunutta porukkaa ja heistä varmasti löytyykin enemmän näitä potilassuuntautuneita auttajia ja ymmärtäjiä.
Kuuluuko tuo 9 kk terveyskeskusjakso pakollisena lääkärin opintoihin? Tekevätkö kaikki sen, myös esim psykiatriaan erikoistuvat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääketiede ei ole hoitoalaa, yrittäkää ymmärtää. Lääkäri ei ole "hoitoalalla".
Suurin osa lääkäreistä hoitaa potilaita, eli on hoitoalalla. Aika nurinkurista, että mitä enemmän apua potilas tarvitsee, sitä luonnevikaisemman henkilön kanssa on asioitava. Eihän ne edes ymmärrä mitä puhutaan, kirjaukset on aina vähän mitä sattuu, joskus pahastikin pielessä.
Lääkäreistä yksikään ei ole hoitoalalla.
Tämä on saivartelua. Tietenkään lääkärit eivät ole hoitajia. Mutta tässä tarkoitetaan varmaankin terveydenhuoltoalaa, jolla työskentelee laaja kirjo eri ammattilaisia.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla niin että jokaiselle tehdään kaikki mahdolliset tutkimukset. Lääkärin pitää toimia myös taloudellisesti. Hän punnitsee vaihtoehtoja eikä tosiaan mieti ensimmäisenä sitä pahinta vaihtoehtoa
Asia on juuri näin. Tiesittekö, että esim. Helsingin kaupungilla lääkärillä on varattuna 12 minuuttia per potilas. Eli viisi potilasaikaa tunnissa.
On aivan idioottimaista vetää tästä jotain johtopäätöksiä lääkärin luonteesta! Te ette tunne heitä ihmisenä. Ihan varmasti jokainen lääkäri tekisi hommasa mieluiten ajan kanssa ja oikeasti potilaan tilanteeseen paneutuen, jos se olisi mahdollista. Siksi moni lääkäri menee yksityiselle, eivät kestä sitä julkisen puolen kyykyttämistä.
Mä tunnen paljon lääkäreitä (muun kuin potilassuhteen kautta). Tuossa ammattiryhmässä on monia tylyjä ja ylimielisiä tyyppejä. Ei tietenkään läheskään kaikki mutta liian monet käyttäytyvät ikävästi. Psykiatreissa löytyy rennompia ja mukampia ja kirurgeissa kaikkein epäkorrekteimpia. Näin kärjistäen.
Toisaalta, joku kirurgi ei voisi tehdä työtään kunnolla, jos jäisi miettimään ja ajattelemaan, että yksikin virhe leikkauksessa, niin se Mikko kuolee ja miten Mikon omaiset suree. Miten käy lapsien...
Niin paljon vaakalaudalla, ettei kannata ajatella, että siinä käsien alla on oikea ihminen, jolla on läheiset, persoona, tunteet.. Alkaisi tulla liikaa virheitä, jos aletaan empatialla leikkaamaan.
Lähinnä pitää keskittyä hoitamaan se "ongelma" ja ratkaisemaan asiat, keskittymään käytäntöön.
Ei se pankinjohtajakaan voi tehdä tunteella työtään, että nyt kun korot nousee, niin Minnan ja Jaskan asuntolainasta tulee ihan hirveä.. pitääpä olla oikein reilu ja antaa korotonta lainaa. Ei tule onnistumaan.
Eläinlääkäri ei myös voi tehdä tunteella työtään, jos se Rekku pitää lopettaa, niin sitten se pitää lopettaa eikä enää miettiä kolmatta syöpähoitoa, vaikka miten omistaja kyynelehtisi vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On myös huomioitava, että suurin osa tk-lääkäreistä on tekemässä sitä pakollista 9kk tk-työjaksoa, eivät ole siis välttämättä yhtään omalla vahvuusalueellaan vaan tekevät säädetyn pakkotyön pois. Ne, jotka oikeasti jäävät omasta halustaan tk-työhön ja siihen erikoistuvat, ovat jo valikoitunutta porukkaa ja heistä varmasti löytyykin enemmän näitä potilassuuntautuneita auttajia ja ymmärtäjiä.
Kuuluuko tuo 9 kk terveyskeskusjakso pakollisena lääkärin opintoihin? Tekevätkö kaikki sen, myös esim psykiatriaan erikoistuvat?
Jep, pakollista on. Tosin en sanoisi että psykiatriaan erikoistuvat ois tk:ssa niitä pahimpia. Eniten asennevammaa olen nähnyt kirurgiaan erikoistuvilla...
Nuoret tuntuvat kyllä mukavemmilta. Suomessa ei syntynyt kauhean mukavaa ihmismateriaalia 50-, 60- ja 70-luvuilla.