Raskaana viikolla 29. Lähtisitkö juhannuksena..
..puolison ja muutaman ystävän kanssa veneilemään ja telttailemaan saareen? Olemme joka juhannus tehneet saman reissun ja aiemmin kun en ole ollut raskaana, olen jaksanut tietysti viettää sen 1-2 yötä epämukavasti makuualustalla teltassa nukkuen. Nyt mietityttää että onkohan tällainen vähän liian kova ponnistus kun maha on melko kookas, liitoskipuja ja muuta kremppaa, esim. nukkuminen on todella vaikeaa ja tukalaa jo omassa ihanassa sängyssä, eio varmaan tule teltassa mitään nukkumisesta? Lisäksi vaikkei näillä reissuilla ole koskaan mitään perskännejä vedetty, tissuttelu alkaa välittömästi porukalla ja mietin että jos jotain sattuisi tapahtumaan minullle esim. synnytys käynnistyä, ei varmaan olisi yhtään ajokuntoista ihmistä reissussa joka veisi mut veneellä sairaalaan.
Mies haluisi kovasti lähteä ja ihan vaan miehen takia mietin että pitäiskö uhrautua ja lähteä? Miten te toimisitte?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies voi lähteä kavereiden kanssa, kun sinä jäät kotiin?
Ehdotin tätä, sillä mua ei toedllakaan haittaisi jäädä kotiin juhannuksesi yksin. Mies haluaa että ollaan juhannus yhdessä eli lähetään yhdessä tai jäädään kotiin yhdessä. Ei siis painosta mitenkään mihinkään muttei suostu menemään reissuun ilman mua.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies voi lähteä kavereiden kanssa, kun sinä jäät kotiin?
Ehdotin tätä, sillä mua ei toedllakaan haittaisi jäädä kotiin juhannuksesi yksin. Mies haluaa että ollaan juhannus yhdessä eli lähetään yhdessä tai jäädään kotiin yhdessä. Ei siis painosta mitenkään mihinkään muttei suostu menemään reissuun ilman mua.
AP
No ettekö sitten voisi tehdä kahdestaan jotain ihan muuta? Käydä vain autolla käsin jossain piknikillä ja ajelulla/soutelemassa juhannusiltana, ja mennä sitten kotiin nukkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies voi lähteä kavereiden kanssa, kun sinä jäät kotiin?
Ehdotin tätä, sillä mua ei toedllakaan haittaisi jäädä kotiin juhannuksesi yksin. Mies haluaa että ollaan juhannus yhdessä eli lähetään yhdessä tai jäädään kotiin yhdessä. Ei siis painosta mitenkään mihinkään muttei suostu menemään reissuun ilman mua.
AP
No ettekö sitten voisi tehdä kahdestaan jotain ihan muuta? Käydä vain autolla käsin jossain piknikillä ja ajelulla/soutelemassa juhannusiltana, ja mennä sitten kotiin nukkumaan?
Tottakai voidaan. Ei kyse ole siitä, enkä kysynyt mitä muuta voisin juhannuksena tehdä kuin veneillä ja telttailla kavereiden kanssa, vaan sitä että lähtisittekö minun tilassani tälle reissulle.
AP
Ihan omaa olotilaa sun on seurattava. Itse tiedät paremmin, onko tuo liian iso ponnistus.
Oletko sama jonka mies haluaa mökille synnytyksen jälkeen? Mikä teitä ihmisiä vaivaa, kun ette osaa puolustaa itseänne ja syntyvää/vauvaa? Vaikka miestä kuinka harmittaisi, niin ei sun tarvii siihen mennä mukaan. Kyllä se tajuaa jossain vaiheessa oman typeryytensä.
En lähtisi. Mies voisi mennä, jos haluaa.
Nyt mietit mitä sinä haluat ja jaksat. Teet päätöksen sen mukaan. Jos koet reissun stressaavaksi niin jää kotiin. Stressi ei ole hyväksi sinulle ja vauvalle. Mies tekee oman päätöksen. Kannusta miestä menemään, teidän arki muuttuu pian.
Olisiko mahdollista että mies olisi myös selvänä? Jos sinua mietityttää alkoholin käyttö ja se ettei porukassa ole toista selvää henkilöä.
Itse en olisi lähtenyt.
Yrittäkää tekin järkätä jotain muuta kuivalla maalla ja illalla pääsisi omaan sänkyyn pyörimään ja ravaamaan pissalla.
Mä en varmaankaan lähtisi. Teltassa nukkuminen ei ole itselleni mikään mieletön elämys vaikka paljon retkeilenkin, enkä usko, että tuo raskaus auttaisi asiaa yhtään. En myöskään välittäisi katsella tissuttelua vaikka ei se varsinaisesti haittaa. Vahingossakaan en haluaisi olla latistamassa muiden tunnelmaa omani lisäksi jos voisinkin reissussa huonosti. Myös nuo pienet riskit täytyy oikeasti tiedostaa. Vähintään yhden pitäisi mielestäni olla kykeneväinen ajamaan jos jotain kävisi, enkä halua vaatia sitä muilta. Mies saisi kyllä mennä ihan vapaasti nauttimaan juhannuksesta kaveriporukalla. Keksin kyllä itse tekemistä ihan itsekseni tai muulla porukalla vallan mainiosti :)
En kyllä lähtisi. Ihan jo epämukavuuden takia ja onhan se veemäistä katsella nousuhumalaisia ihmisiä vesiselvänä.
Jos mies haluaa kovasti lähteä, niin lähtee yksin. Kyllä meilläkin tuossa vaiheessa mies kävi silloin tällöin yksin viihteellä, itse jäin kotisohvalle katsomaan leffan.
Ihme ripustautuja, jos ei ilman puolisoa uskalla lähteä.
Lähtisin jos voisin hyvin ja joku veisi tarvittaessa sairaalaan, että ei mediheliä tarvii vaivata. Jos en voisi hyvin enkä jaksaisi tissuttelijoita, niin kävisin vanhemmilla kylässä ja kotona söisin mansikoita ja katsoisin suoratoistopalveluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies voi lähteä kavereiden kanssa, kun sinä jäät kotiin?
Ehdotin tätä, sillä mua ei toedllakaan haittaisi jäädä kotiin juhannuksesi yksin. Mies haluaa että ollaan juhannus yhdessä eli lähetään yhdessä tai jäädään kotiin yhdessä. Ei siis painosta mitenkään mihinkään muttei suostu menemään reissuun ilman mua.
AP
No ettekö sitten voisi tehdä kahdestaan jotain ihan muuta? Käydä vain autolla käsin jossain piknikillä ja ajelulla/soutelemassa juhannusiltana, ja mennä sitten kotiin nukkumaan?
Tottakai voidaan. Ei kyse ole siitä, enkä kysynyt mitä muuta voisin juhannuksena tehdä kuin veneillä ja telttailla kavereiden kanssa, vaan sitä että lähtisittekö minun tilassani tälle reissulle.
Lähtisin ja en kokisi liian suureksi ponnistukseksi. Ihmettelen kylläkin, miksi kysyt muiden mielipiteitä. Ei me olla siellä sinun kropassasi ja tiedetä, miltä tuntuu. Ja se on kuitenkin ainoa, millä on merkitystä. Älä lähde uhrautumaan, sillä pilaat muiden ja oman juhannuksesi. Lähde, jos oikeasti haluat. Mitään hulluutta se ei ole, eihän se raskaus mikään sairaus ole ja samaa reittiä sieltä pääsee hädän sattuessa pois.
Vierailija kirjoitti:
..puolison ja muutaman ystävän kanssa veneilemään ja telttailemaan saareen? Olemme joka juhannus tehneet saman reissun ja aiemmin kun en ole ollut raskaana, olen jaksanut tietysti viettää sen 1-2 yötä epämukavasti makuualustalla teltassa nukkuen. Nyt mietityttää että onkohan tällainen vähän liian kova ponnistus kun maha on melko kookas, liitoskipuja ja muuta kremppaa, esim. nukkuminen on todella vaikeaa ja tukalaa jo omassa ihanassa sängyssä, eio varmaan tule teltassa mitään nukkumisesta? Lisäksi vaikkei näillä reissuilla ole koskaan mitään perskännejä vedetty, tissuttelu alkaa välittömästi porukalla ja mietin että jos jotain sattuisi tapahtumaan minullle esim. synnytys käynnistyä, ei varmaan olisi yhtään ajokuntoista ihmistä reissussa joka veisi mut veneellä sairaalaan.
Mies haluisi kovasti lähteä ja ihan vaan miehen takia mietin että pitäiskö uhrautua ja lähteä? Miten te toimisitte?
Hei haloo, kai nyt ymmärrätte että se vauvanne henki on aika paljon tärkeämpi asia kuin tissuttelu juhannuksena? Tuo olisi ihan perusedellytys, että siellä on joku muukin selvä kuin sinä. Järkeä päähän. Monesti raskaus menee ihan hyvin loppuun saakka, mutta ei joka kerta. Raksuadessa on kaikenlaisia riskejä, kai sen itsekin tiedät. Esim. raskausmyrkytys voi kehittyä ihan yhtäkkiä, vaikka aiemmin ei olisi ollut mitään siihen viittaavaa. Mitä teet jos sinulta menee yhtäkkiä kokonaan toimintakyky ja toisten toimintakyky on alentunut alkoholista? Ja olette saaressa eristyksissä ja tarvittaisiin nopeasti hätäapua? Venekyytti voi olla myös aika möykkyistä keleistä riippuen, möykkyinen kyyti on riski noilla viikoilla.
"Mies haluisi kovasti lähteä ja ihan vaan miehen takia mietin että pitäiskö uhrautua ja lähteä? Miten te toimisitte?"
Niin no loppupeleissähän kyse on siitä, oletko valmis riskeeraamaan vauvanne terveyden miehesi juhannuksen takia. Riskit ovat pienehköt, mutta niitä on olemassa. Ei ole mitenkään tavatonta, että synnytys käynnistyy noilla viikoilla. Myöskään syöksysynnytys ei ole mahdottomuus ensisynnyttäjälle, vaikka harvinaista onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
..puolison ja muutaman ystävän kanssa veneilemään ja telttailemaan saareen? Olemme joka juhannus tehneet saman reissun ja aiemmin kun en ole ollut raskaana, olen jaksanut tietysti viettää sen 1-2 yötä epämukavasti makuualustalla teltassa nukkuen. Nyt mietityttää että onkohan tällainen vähän liian kova ponnistus kun maha on melko kookas, liitoskipuja ja muuta kremppaa, esim. nukkuminen on todella vaikeaa ja tukalaa jo omassa ihanassa sängyssä, eio varmaan tule teltassa mitään nukkumisesta? Lisäksi vaikkei näillä reissuilla ole koskaan mitään perskännejä vedetty, tissuttelu alkaa välittömästi porukalla ja mietin että jos jotain sattuisi tapahtumaan minullle esim. synnytys käynnistyä, ei varmaan olisi yhtään ajokuntoista ihmistä reissussa joka veisi mut veneellä sairaalaan.
Mies haluisi kovasti lähteä ja ihan vaan miehen takia mietin että pitäiskö uhrautua ja lähteä? Miten te toimisitte?Hei haloo, kai nyt ymmärrätte että se vauvanne henki on aika paljon tärkeämpi asia kuin tissuttelu juhannuksena? Tuo olisi ihan perusedellytys, että siellä on joku muukin selvä kuin sinä. Järkeä päähän. Monesti raskaus menee ihan hyvin loppuun saakka, mutta ei joka kerta. Raksuadessa on kaikenlaisia riskejä, kai sen itsekin tiedät. Esim. raskausmyrkytys voi kehittyä ihan yhtäkkiä, vaikka aiemmin ei olisi ollut mitään siihen viittaavaa. Mitä teet jos sinulta menee yhtäkkiä kokonaan toimintakyky ja toisten toimintakyky on alentunut alkoholista? Ja olette saaressa eristyksissä ja tarvittaisiin nopeasti hätäapua? Venekyytti voi olla myös aika möykkyistä keleistä riippuen, möykkyinen kyyti on riski noilla viikoilla.
Nousuhumalaiset kun tuskin edes ottaa tosissaan jos jotain käy. Eli omillaan on jos jotain sattuu, lapsivesi menee yllättäen tms.
Ja enemmän olen nyt huolissani läheisriippuvaisesta miehestä, joka on painostamassa raskaana olevaa katsomaan vierestä muiden ryyppäämistä, koska ei uskalla yksin lähteä.
Vaadi, että mies pysyttelee ajokunnossa ja hanki telttailuun tarkoitettu ilmapatja, huomattavasti mukavampi kuin makuualusta.
Kaikki hauskuus tässä elämässä loppuu raskauteen ja lapsen saamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hauskuus tässä elämässä loppuu raskauteen ja lapsen saamiseen.
Ei lopu, vaan muuttuu. Kasvaessa huomaa, että hauskaa voi pitää muutenkin kuin viinalla läträten.
Cmn viikko 29 on vielä tosi pieni, viikolla 35 en lähtis. Saatat olla vielä 13vk raskaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hauskuus tässä elämässä loppuu raskauteen ja lapsen saamiseen.
Ei lopu, vaan muuttuu. Kasvaessa huomaa, että hauskaa voi pitää muutenkin kuin viinalla läträten.
Ei kai tissuttelu läträämistä ole ja kyllä se aika tylsäksi vaan muuttuu naisen elämä. Mieshän voi elää kuten tykkää.
Eikö mies voi lähteä kavereiden kanssa, kun sinä jäät kotiin?