Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Raskaana viikolla 29. Lähtisitkö juhannuksena..
14.06.2018 |
..puolison ja muutaman ystävän kanssa veneilemään ja telttailemaan saareen? Olemme joka juhannus tehneet saman reissun ja aiemmin kun en ole ollut raskaana, olen jaksanut tietysti viettää sen 1-2 yötä epämukavasti makuualustalla teltassa nukkuen. Nyt mietityttää että onkohan tällainen vähän liian kova ponnistus kun maha on melko kookas, liitoskipuja ja muuta kremppaa, esim. nukkuminen on todella vaikeaa ja tukalaa jo omassa ihanassa sängyssä, eio varmaan tule teltassa mitään nukkumisesta? Lisäksi vaikkei näillä reissuilla ole koskaan mitään perskännejä vedetty, tissuttelu alkaa välittömästi porukalla ja mietin että jos jotain sattuisi tapahtumaan minullle esim. synnytys käynnistyä, ei varmaan olisi yhtään ajokuntoista ihmistä reissussa joka veisi mut veneellä sairaalaan.
Mies haluisi kovasti lähteä ja ihan vaan miehen takia mietin että pitäiskö uhrautua ja lähteä? Miten te toimisitte?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hauskuus tässä elämässä loppuu raskauteen ja lapsen saamiseen.
Ei lopu, vaan muuttuu. Kasvaessa huomaa, että hauskaa voi pitää muutenkin kuin viinalla läträten.
Ei kai tissuttelu läträämistä ole ja kyllä se aika tylsäksi vaan muuttuu naisen elämä. Mieshän voi elää kuten tykkää.
Tissuttelu se on yhtäkailla viinalla läträämistä, tahti vaan hitaampaa.
Ja lapsia ei kannata hankkia, mikäli elämä vähäisellä alkoholimäärällä tuntuu tylsältä. Lapsien hankkiminen kun tosiaan on vapaaehtoista.
Tosin suosittelen pohtimaan, että onko alkon käyttö enää terveissä määrissä, mikäli elämä ilman "tissuttelua" on tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ei? Synnytys ei ole vielä lähelläkään.
En lähtisi, kun olo ja nukkuminen on tukalaa kotonakin. Jos kotona olo olisi hyvä, niin silloin voisi harkita, mutta ei tässä tapauksessa.
Jos ajatus kyykky puskapissoista isohkon vatsan kanssa ei houkuta ja lisäksi et saa nukuttua ohuella alustalla niin älä lähde vaan nyt keskitytte toisiinne ja teette jotain kahdestaan kuivalla maalla. Kohta ette ole kaksin joten käyttäkää aika tähän, ei pikkuhumaliin kavereiden kanssa jossa sinä kärsit.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei? Synnytys ei ole vielä lähelläkään.
Mitenkäs se pari vuotta sitten käynyt säde-tapaus, eikö ollut suht noilla viikoilla?
Syntyi siis kesken perheen ulkomaanmatkan, kuoli pian syntymän jälkeen.
Eli ei tosiaan voi luottaa sataprosenttisesti, ettei synnytys alkaisi reilusti etuajassa. Huonompi juttu sitten jos ei pääse sairaalaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hauskuus tässä elämässä loppuu raskauteen ja lapsen saamiseen.
Ei lopu, vaan muuttuu. Kasvaessa huomaa, että hauskaa voi pitää muutenkin kuin viinalla läträten.
Ei kai tissuttelu läträämistä ole ja kyllä se aika tylsäksi vaan muuttuu naisen elämä. Mieshän voi elää kuten tykkää.
Tissuttelu se on yhtäkailla viinalla läträämistä, tahti vaan hitaampaa.
Ja lapsia ei kannata hankkia, mikäli elämä vähäisellä alkoholimäärällä tuntuu tylsältä. Lapsien hankkiminen kun tosiaan on vapaaehtoista.
Tosin suosittelen pohtimaan, että onko alkon käyttö enää terveissä määrissä, mikäli elämä ilman "tissuttelua" on tylsää.
Onko alapeukuttajat nyt eri mieltä lasten hankkimisen vapaaehtoisuudesta, vai omasta alkoholitottumuksistaan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei? Synnytys ei ole vielä lähelläkään.
No oletko ikinä kuullut esim. termeistä pikkukeskonen, keskonen, raskausmyrkytys? Nuorimmat hengissä selvinneet vauvat ovat syntyneet raskausviikon 22 paikkeilla. Ovat selvinneet nimenomaan siksi, että ovat saaneet heti laadukasta supertehokasta täsmähoitoa sairaalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lähtisi, koska vaikeampi sieltä saaresta on päästä sairaalaan, jos jotain sattuisi. Vielä jos paikalla ei ole yhtään ajokuntoista. Yleensä lapsi ei ala syntyä noilla viikoilla, mutta ei se poissuljettua ole. Saaresta sinua ei hätätilanteessa saada nopeasti sairaalaan kuin helikopterilla, jos se edes pystyy laskeutumaan sinne.
Tämä on erittäin hyvä pointti.
Vierailija kirjoitti:
"Mies haluisi kovasti lähteä ja ihan vaan miehen takia mietin että pitäiskö uhrautua ja lähteä? Miten te toimisitte?"
Niin no loppupeleissähän kyse on siitä, oletko valmis riskeeraamaan vauvanne terveyden miehesi juhannuksen takia. Riskit ovat pienehköt, mutta niitä on olemassa. Ei ole mitenkään tavatonta, että synnytys käynnistyy noilla viikoilla. Myöskään syöksysynnytys ei ole mahdottomuus ensisynnyttäjälle, vaikka harvinaista onkin.
Ihme pirujen maalailua seinille.
No voihan se synnytys käynnistyä siellä kotonakin yksin ollessa ja tulla syöksysynnytys. Voi vaikka kaatua ja lyödä päänsä tai mitä vaan. Kotiinkin on moni kuollut.
Mutta oikeasti, viikolla 29 voi aika turvallisin mielin lähteä minne vaan ja varsinkin lähistölle viikonloppua viettämään.
Jos itse ap haluat mennä niin mene. Osta vaikka joku ilmapatja sinne telttaan, hyvää syötävää, lukemista.
Ja kuten kirjoitit niin ei siellä kukaan perskännissä ole ja jos et jaksa valvoa niin sitten telttaan lukemaan.
Ja jos jotain sattuu, ihan kenelle vaan, niin sitten vaan 112.
Jos et halua mennä niin sitten et mene.
Oman olon ja halun mukaan 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin olin tulossa sanomaan, että tietenkin lähtisin, mutta tuo teltassa nukkuminen muutti mielipiteeni. Mökkimajoitus olisi ollut OK.
En ajattele, että tuollainen retkeily jotenkin raskautta vaarantaisi, mutta oma olo... Jos kerran jo nyt ahdistaa ja on kipuja ja epämukava olo, niin en vapaaehtoisesti lähtisi vielä minnekään, missä ei saisi edes kunnolla nukuttua.
Raskaus ei ole sairaus eikä elämä lopu lasten saamiseen. Mutta kaupunkijuhannus kahden kesken olisi oma valintani tilanteessasi.
En lähtisi. Tiedän etten itse nauttisi reissusta yhtään, päiväksi voisin mennä miehen kanssa ja illaksi kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole noilla viikoilla ollut vielä ollenkaan kipeä tai nukkuminen ongelmallista, joten voisin lähteä. Vaatisin kyllä, että joku (esim. se oma puoliso) olisi aina veneilykuntoinen, jos sattuisi äkkilähtö tulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mies haluisi kovasti lähteä ja ihan vaan miehen takia mietin että pitäiskö uhrautua ja lähteä? Miten te toimisitte?"
Niin no loppupeleissähän kyse on siitä, oletko valmis riskeeraamaan vauvanne terveyden miehesi juhannuksen takia. Riskit ovat pienehköt, mutta niitä on olemassa. Ei ole mitenkään tavatonta, että synnytys käynnistyy noilla viikoilla. Myöskään syöksysynnytys ei ole mahdottomuus ensisynnyttäjälle, vaikka harvinaista onkin.
Ihme pirujen maalailua seinille.
No voihan se synnytys käynnistyä siellä kotonakin yksin ollessa ja tulla syöksysynnytys. Voi vaikka kaatua ja lyödä päänsä tai mitä vaan. Kotiinkin on moni kuollut.
Mutta oikeasti, viikolla 29 voi aika turvallisin mielin lähteä minne vaan ja varsinkin lähistölle viikonloppua viettämään.
Jos itse ap haluat mennä niin mene. Osta vaikka joku ilmapatja sinne telttaan, hyvää syötävää, lukemista.
Ja kuten kirjoitit niin ei siellä kukaan perskännissä ole ja jos et jaksa valvoa niin sitten telttaan lukemaan.
Ja jos jotain sattuu, ihan kenelle vaan, niin sitten vaan 112.
Jos et halua mennä niin sitten et mene.
Oman olon ja halun mukaan 😊
tottahan toki, mutta koti teiden varrella on aivan täysin eria asia saari, siis jos sitä apua tarvitaan pikaisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lähtisi, koska vaikeampi sieltä saaresta on päästä sairaalaan, jos jotain sattuisi. Vielä jos paikalla ei ole yhtään ajokuntoista. Yleensä lapsi ei ala syntyä noilla viikoilla, mutta ei se poissuljettua ole. Saaresta sinua ei hätätilanteessa saada nopeasti sairaalaan kuin helikopterilla, jos se edes pystyy laskeutumaan sinne.
Ei sinne saareen ketään jätetä. Sitten sinne laskeutuu lääkäri ja potilas nostetaan paareilla ylös.
Ehkä tuon porukan kannattaa jäädä kaikkien kuivalle maalle. Ajattele jos jollekin muulle tapahtuukin jotain!
Ap lähtee jos oma vointi sen sallii ja jättää menemättä jos kokee ettei jaksa.
Ihme syyllistämistä täällä monelta että ap vaarantaa lapsen nyt ym.
Jos olisi viikkoja 35 ja siitä yli niin asia olisi ehkä eri. Tosin eihän ap ole mihinkään ulkomaille lähdössä vaan lähi?saareen. Ja harvemmin se synnytys niin nopeasti alkaa ettei sieltä saaresta noillakaan viikoilla pois ehtisi. Ja jos vaikka mies juo vain sen verran että tarvittaessa pystyy viemään maihin. Raja on 0.5 promillea ja soutaessa ei kai mitään rajaa edes ole. Ja harvemmin sitä ekasta supistuksesta lamaantuu niin toimintakyvyttömäksi että pystyy vaan makaamaan paikoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lähtisi, koska vaikeampi sieltä saaresta on päästä sairaalaan, jos jotain sattuisi. Vielä jos paikalla ei ole yhtään ajokuntoista. Yleensä lapsi ei ala syntyä noilla viikoilla, mutta ei se poissuljettua ole. Saaresta sinua ei hätätilanteessa saada nopeasti sairaalaan kuin helikopterilla, jos se edes pystyy laskeutumaan sinne.
Ei sinne saareen ketään jätetä. Sitten sinne laskeutuu lääkäri ja potilas nostetaan paareilla ylös.
Ehkä tuon porukan kannattaa jäädä kaikkien kuivalle maalle. Ajattele jos jollekin muulle tapahtuukin jotain!
Ap lähtee jos oma vointi sen sallii ja jättää menemättä jos kokee ettei jaksa.
Ihme syyllistämistä täällä monelta että ap vaarantaa lapsen nyt ym.
Jos olisi viikkoja 35 ja siitä yli niin asia olisi ehkä eri. Tosin eihän ap ole mihinkään ulkomaille lähdössä vaan lähi?saareen. Ja harvemmin se synnytys niin nopeasti alkaa ettei sieltä saaresta noillakaan viikoilla pois ehtisi. Ja jos vaikka mies juo vain sen verran että tarvittaessa pystyy viemään maihin. Raja on 0.5 promillea ja soutaessa ei kai mitään rajaa edes ole. Ja harvemmin sitä ekasta supistuksesta lamaantuu niin toimintakyvyttömäksi että pystyy vaan makaamaan paikoillaan.
Niin, voihan joo lääkäri tulla paikalle auttamaan synnyttäjää, vaan saadaanko vauvaa ajoissa keskoskaappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mies haluisi kovasti lähteä ja ihan vaan miehen takia mietin että pitäiskö uhrautua ja lähteä? Miten te toimisitte?"
Niin no loppupeleissähän kyse on siitä, oletko valmis riskeeraamaan vauvanne terveyden miehesi juhannuksen takia. Riskit ovat pienehköt, mutta niitä on olemassa. Ei ole mitenkään tavatonta, että synnytys käynnistyy noilla viikoilla. Myöskään syöksysynnytys ei ole mahdottomuus ensisynnyttäjälle, vaikka harvinaista onkin.
Ihme pirujen maalailua seinille.
No voihan se synnytys käynnistyä siellä kotonakin yksin ollessa ja tulla syöksysynnytys. Voi vaikka kaatua ja lyödä päänsä tai mitä vaan. Kotiinkin on moni kuollut.
Mutta oikeasti, viikolla 29 voi aika turvallisin mielin lähteä minne vaan ja varsinkin lähistölle viikonloppua viettämään.
Jos itse ap haluat mennä niin mene. Osta vaikka joku ilmapatja sinne telttaan, hyvää syötävää, lukemista.
Ja kuten kirjoitit niin ei siellä kukaan perskännissä ole ja jos et jaksa valvoa niin sitten telttaan lukemaan.
Ja jos jotain sattuu, ihan kenelle vaan, niin sitten vaan 112.
Jos et halua mennä niin sitten et mene.
Oman olon ja halun mukaan 😊tottahan toki, mutta koti teiden varrella on aivan täysin eria asia saari, siis jos sitä apua tarvitaan pikaisesti
Niin JOS apua tarvitaan mutta melko suurella todennäköisyydellä ei tarvita. Ei sitä elämää voi lakata elämästä jos aina pelkää pahinta. Miten esim astmaatikot tai diabeetikot uskaltaa lähteä ikinä mihinkään kotoa?
Ja JOS sitä apua tarvitaan niin sitten soitto 112. Yhtä suurella todennäköisyydellä se ei raskaana olevakin voi sitä apua siellä saaressa tarvita.
En näe mitään syytä mikset voisi mennä, olen itse nyt rv 33 ja tulevankin viikonlopun majoitun teltassa saaressa, kaksin miehen kanssa joka ei ole selvinpäin mutta hätäkeskus on sitä varten jos tulee joku hätä.
Monta aiempaa viikonloppua olen ollut myös telttailemassa kaukana sivistyksestä.
Vähän paksumpi patja vaan mukaan niin ei ongelmaa :)
Mukavaa juhannusta!
Mä lähtisin jos mies lupaisi olla täysin selvinpäin ja matka mantereelle ei olisi kovin pitkä ja saisin mukaan vähän tavanomaista paremman makuualustan/patjan.
Jos mies korkkais kaljan niin vaatisin päästä heti takaisin maihin. Tästä varottaisin muita tetkellä mukana olijoita etukäteen.
En missään nimessä lähtisi, liitoskivut, iso maha ja telttailu... joo ei.
Alue: Aihe vapaa
En lähtisi, koska vaikeampi sieltä saaresta on päästä sairaalaan, jos jotain sattuisi. Vielä jos paikalla ei ole yhtään ajokuntoista. Yleensä lapsi ei ala syntyä noilla viikoilla, mutta ei se poissuljettua ole. Saaresta sinua ei hätätilanteessa saada nopeasti sairaalaan kuin helikopterilla, jos se edes pystyy laskeutumaan sinne.