Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Järkyttävä sairauksien pelko + verikokeissa jotain vikaa

Vierailija
06.06.2018 |

Olen aivan hysteerinen pelosta ja kauhusta. Pelkään sairastuneeni vakavasti. En halua kertoa asiasta yksityiskohtaisemmin, mutta olen ravannut koko kevään verikokeissa ja tutkimuksissa ja jotain vikaa on löytynyt verikokeista ja ultrasta. Sain nyt lähetteen sairaalaan erikoislääkärille. Tämä vaiva voi johtua miljoonasta eri syystä ja olla ihan vaaratontakin, mutta pelkään tietysti niitä kaikkein pahimpia. Olen lukenut netistä tietoa kaikilla osaamillani kielillä ja diagnosoinut kaikki mahdolliset taudit. Menetän kohta järkeni tämän kanssa.

Olen ihan hysteerinen pelosta. Välillä pystyn unohtaa koko asian hetkeksi aikaa, mutta sitten iskee ihan järkyttävä ahdistuskohtaus. Ahdistaa niin paljon, että henki ei kulje ja melkein pyörryttää. Tänään oli hyvin lähellä, etten lähtenyt päivystykseen. Olin varma, että kuolen siihen paikkaan. Ahdistus saa aikaan kaikkia fyysisiä oireita ja sitten alan pakkomielteisesti miettiä jokaista tuntemaani kolotusta. Minulla loppuu kohta nettipankin tiliavaimesta nuo tunnuksetkin, kun kirjaudun jatkuvasti omakantaan tulkitsemaan verikoetuloksia ja vertailemaan niitä johonkin tautiin, josta olen lukenut netistä. Omakannasta ei näe ultraäänikuvia, mutta olen muistikuvieni perustella yrittänyt niitäkin tulkita ja vertailla netistä löytämiini kuviin. Luultavasti muistan väärin, mutta ei sekään ei estä minua.

Nyt lupasin itselleni ja läheisilleni, että en mene enää katsomaan nettiin mitään tietoa. Tänään olen onnistunut pitämään lupaukseni, mutta tulen silti hulluksi tämän ahdistuksen ja pelon kanssa.

Ahdistusta ei helpota, että meillä on lähisuvussa ollut 3 kuolemantapausta puolen vuoden aikana ja heistä kaksi kuoli saman tyyppiseen vaivaan, jota minulla tutkitaan. En ole päässyt niistä täysin yli vielä. Kulunut vuosi on ollut raskas ja yhtä saattohoitoa toisen perään ja läheisen kuolinvuoteella valvomista. Uskon, että tämä vaikuttaa tähän hysteeriseen pelkooni.

Ottaisin mielelläni vastaan kaikkia neuvoja, miten tätä ahdistusta voi helpottaa. Mitä tuollaisessakin tilanteessa voi tehdä, kun iskee ihan kamala paniikki-/ahdistuskohtaus. Ahdistaa sekin jo nyt, saanko tänäkään yönä unta. On ihan kauhea huoli omasta terveydestä.

Kommentit (30)

Vierailija
1/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hae apua tuohon ahdistukseesi!

Vierailija
2/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mihin voisin olla yhteydessä? Sain lähetteen työterveydestä, että varmaan sinne voi soittaa.

Nyt ahdistusta helpotti vähän, kun kirjoitin tänne.

Ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pyydä lähete psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille. Jo yksi käynti voi helpottaa sinua, itse sain sieltä pahimman sairausvaiheen aikana apua. Sinne voi saada akuuttiajan piankin.

Vierailija
4/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomenna soita työterveyteen ja kysy neuvoa. Jos ei muuten etene, niin sitten päivystyksenä tai yksityiseltä apua tuohon neuroottiseen tilaasi.

Vierailija
5/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan normaalia. Minuakin sattui samaan paikkaan, kun äiti sairasti syöpää. Kipu hävisi noin puoli vuotta tai vuosi kuoleman jälkeen. Muista hoitaa kehoasi, se on nyt kovilla.

Vierailija
6/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan nuo läheistesi kuolemat nyt pahentavat vointiasi. Suosittelen hakemaan keskusteluapua. Kysy ensin työterveydestä, jos sulla on jo hoitokontakti sinne. Sieltä voit saada jokusen käynnin työterveyspsykologille, joka juttelee kanssasi ja voi tarvittaessa sitten ohjata vielä sinut jatkotuen piiriin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko sinulla joskus ollut jokin sairaus?

Kuvittele että sinulla on oikeasti jokin vakava sairaus. Monesti ahdistus johtuu siitä, ettei ole edes varma mitä pelkää. Kuvittele sairaus todelliseksi, miten suhtautuisit siihen ja miten ehkä jollain tavalla hyväksyisitkin sen. Jos sairaus tulee, niin sitten se on tullakseen.

Vierailija
8/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos teille neuvoista. Yritän nyt tämän illan selvitä ja katson huomenna, jos soitan työterveyteen. Lähetteen erikoislääkärille pitäisi tulla kotiin lähiaikoina ja jos se aika menee kovin pitkälle, niin sitten ainakin on pakko ehkä mennä tämän ahdistuksen kanssa juttelemaan jonnekin ammattilaiselle.

Voin kertoa tilanteestani sen verran, että on selvinnyt ultrassa, että yhdessä sisäelimessäni on jotain poikkeavaa löydetty muodossa ja koossa, se on puolet pienempi kuin normaalisti. Sitä ei vielä osattu sanoa, onko se sikiöaikainen kehityshäiriö vai onko se surkastunut jostain sairaudesta johtuen. Verikokeistakin löytyi arvoista häikkää. Tähän asti olen ollut terve ja koko asia selvisi sattumalta. Nyt kyllä tunnen itseni todella sairaaksi.

Ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko se munuainen? Niissähän on usein sikiöaikana tulleita muutoksia.

Vierailija
10/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olosi on sellainen, että et pärjää edes läheisten tuella huomiseen, niin hakeudu päivystykseen.

Auttaisiko akuuttiin oloon lenkkeily, siivoaminen, lukeminen, YouTubesta rentoutus/jumppaohjeet. Yritä olla tarttumatta ahdistusta tuottaviin ajatuksiin, anna niiden tulla ja mennä ohi pysähtymättä ajattelemaan niitä sen enempää. Tsemppiä kovasti! Kyllä tuo vaikuttaa ehdottomasti siltä, että keskusteluapu olisi paikallaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ap, minulla on vähän samanlaista. Kun äiti sairasti, kipu alkoi ja sisäelinarvoon tuli häikkää ensimmäistä kertaa elämässäni. Ultrasta löytyi poikkeavuus ja olin ct-kuvauksessa pari päivää ennen äidin menehtymistä saman elimen syöpään. Ei se lopulta ollut lääkärin mukaan mitään vakavaa, poikkeava koko ja asento.

Kipu lähti ajan kanssa itsekseen. Arvot edelleen vähän koholla, mutta yritän olla välittämättä siitä, koska mitään ei ole löytynyt eikä kipuakaan enää ole.

Toivottavasti tilanteesi selkenee pian!

Vierailija
12/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulosairas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saitko rauhoittavia lääkkeitä? Ne auttavat ja perheen ja ystävien tuki myös.

Ota Jeesus vastaan, niin kuolemakaan ei pelota, koska sitä ei enää ole.

Vierailija
14/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helposti voi tulla kaikenlaisia pelkoja. Minulla diagnosoitiin viime syksynä äärimmäisen harvinainen autoimmuunitauti, mutta diagnoosin löytyminen vei 6kk. Koko sen ajan ravasin kokeissa, ultrassa, röntgenissä, magneettikuvissa ja minusta leikeltiin koepaloja sieltä sun täältä. Osa epäillyistä diagnooseista matkan varrella oli kuolemanvakavia, joten olin välillä äärimmäisen ahdistunut. En osaa oikein muuta neuvoa, kuin koittaa ajatella järjellä ja keksiä jotain tekemistä, jolla saat muuta ajateltavaa, jos meinaa koko ajan ajatukset jäädä kiertämään kehää. Jos ei auta, ehdotan minäkin esim. psykiatrisen sairaanhoitajan juttusilla käyntiä. Tsemppiä ja toivotaan että paljastuu joksikin viattomammaksi oireittesi syy!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyseessä on munuainen. Toinen munuaiseni on hyvin pieni ja toinenkin on puoliksi jotenkin alikehittynyt. Veri- ja virtsakokeiden tulosten perusteella lääkäri sanoi minulla olevan munuaisten vajaatoiminta. Nyt aletaan selvittää syytä siihen. Olen hysteerinen, koska netissä luki, että munuaisten vajaatoiminta voi johtua syövästäkin. Meillä on suvussa munuaistauteja.

Kiitos myös teille, jotka kerroitte omia kokemuksianne. Varmasti teilläkin on ollut raskasta. Kaikenlaista sitä voi tulla. Helpottavaa kuitenkin lukea, että kaikesta voi selvitä. Ei ole mikään ihme, että alkaa pelätä, kun joutuu mennä tutkimuksista toisiin. Siinä alkaa miettiä kaikenlaista päässään. 

Ajatukseni ovat todellakin alkaneet kiertää kehää. Pitää yrittää keksiä huomenna jotain kivaa tekemistä, jos saisi ajatukset muihin asioihin. Nyt pahin ahdistus helpotti, kun sain kirjoittaa täällä teidän kanssanne. Ei auta kuin mennä päivä kerrallaan. En aio enää mennä lukemaan yhtäkään nettisivua. Jätän selvitystyön lääkäreille. Kiitos teille kaikille vastauksista ja neuvoista. 

ap. 

Vierailija
16/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on munuainen. Toinen munuaiseni on hyvin pieni ja toinenkin on puoliksi jotenkin alikehittynyt. Veri- ja virtsakokeiden tulosten perusteella lääkäri sanoi minulla olevan munuaisten vajaatoiminta. Nyt aletaan selvittää syytä siihen. Olen hysteerinen, koska netissä luki, että munuaisten vajaatoiminta voi johtua syövästäkin. Meillä on suvussa munuaistauteja.

Kiitos myös teille, jotka kerroitte omia kokemuksianne. Varmasti teilläkin on ollut raskasta. Kaikenlaista sitä voi tulla. Helpottavaa kuitenkin lukea, että kaikesta voi selvitä. Ei ole mikään ihme, että alkaa pelätä, kun joutuu mennä tutkimuksista toisiin. Siinä alkaa miettiä kaikenlaista päässään. 

Ajatukseni ovat todellakin alkaneet kiertää kehää. Pitää yrittää keksiä huomenna jotain kivaa tekemistä, jos saisi ajatukset muihin asioihin. Nyt pahin ahdistus helpotti, kun sain kirjoittaa täällä teidän kanssanne. Ei auta kuin mennä päivä kerrallaan. En aio enää mennä lukemaan yhtäkään nettisivua. Jätän selvitystyön lääkäreille. Kiitos teille kaikille vastauksista ja neuvoista. 

ap. 

Erittäin hyvä päätös lopettaa googlaaminen, siitä ei seuraa kuin turhaa huolta ja ahdistusta! Suomessa on korkeatasoinen terveydenhoito ja varmasti asiat selviävät ja sua hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yleensä se hankalin vaihe on saada lääkärit tekemään tutkimuksia ja sulla se asia on jo hyvällä mallilla!

Vierailija
17/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koita rauhoittua. Itselläni on samantyylinen tilanne ja Google lauloi, kerroin eräälle ystävälleni tästä hän tarttui mua käsistä ja sanoi että nyt lupaat lopettaa sen googlettamisen. Lopetin se helpotti jo. Sanoin terveysasemalla tästä, he sanoivat että on kauheasti ruuhkaa kunnallisella puolella psykiatrialla että soita kouluterveyden huoltoon, no empä ole soittanut. Vaati niin paljon myöntää että voi huonosti ja tarvii apua ja sitten vastaukseksi saa eioota.. Nyt olen luvannut että huomenna soitan ja koitan saada ajan ammattiauttajalle.

Yritän tehdä ja touhuta paljon kaikenlaista että saisin ajatukset muualle. Yritä sinäkin. Tsemppiä! :)

Vierailija
18/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä panikoi liikaa. Mun lapsella on synnynnäinen munuaisvika, jonka tähden vain toinen munuainen toimii. Mutta ihan normaalia elämää on pystynyt viettämään. Ja nykyään lääketiede on kehittynyttä ja kun sairaalaan saa lähetteen, niin hoito on hyvää.

Vierailija
19/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Saitko rauhoittavia lääkkeitä? Ne auttavat ja perheen ja ystävien tuki myös.

Ota Jeesus vastaan, niin kuolemakaan ei pelota, koska sitä ei enää ole.

Kuolemaa ei muutenkaan ole. Fyysisen ruumiimme kuoltua henkemme jatkaa takaisin sinne, missä olimme ennen syntymäämme. Levättyämme tulemme takaisin -uusi ruumis, uusi elämä, sama sielu. Tätä jatkamme niin kauan kuin on tarpeen.

Vierailija
20/30 |
06.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on munuainen. Toinen munuaiseni on hyvin pieni ja toinenkin on puoliksi jotenkin alikehittynyt. Veri- ja virtsakokeiden tulosten perusteella lääkäri sanoi minulla olevan munuaisten vajaatoiminta. Nyt aletaan selvittää syytä siihen. Olen hysteerinen, koska netissä luki, että munuaisten vajaatoiminta voi johtua syövästäkin. Meillä on suvussa munuaistauteja.

Kiitos myös teille, jotka kerroitte omia kokemuksianne. Varmasti teilläkin on ollut raskasta. Kaikenlaista sitä voi tulla. Helpottavaa kuitenkin lukea, että kaikesta voi selvitä. Ei ole mikään ihme, että alkaa pelätä, kun joutuu mennä tutkimuksista toisiin. Siinä alkaa miettiä kaikenlaista päässään. 

Ajatukseni ovat todellakin alkaneet kiertää kehää. Pitää yrittää keksiä huomenna jotain kivaa tekemistä, jos saisi ajatukset muihin asioihin. Nyt pahin ahdistus helpotti, kun sain kirjoittaa täällä teidän kanssanne. Ei auta kuin mennä päivä kerrallaan. En aio enää mennä lukemaan yhtäkään nettisivua. Jätän selvitystyön lääkäreille. Kiitos teille kaikille vastauksista ja neuvoista. 

ap. 

Tervetuloa.

Oma kierre alkoi päiviä kestävistä kankkulamaisista päänsäryistä. Sitten kohti tunnin oksennusta per päivä jne. Lopulta tein itse töissä verenpainemittauksen ja noilla 320/230 arvoilla sairaalaan. Alkoi 4v kestävä pre-dialyysi jonka aikana en aluksi suostunu syömään oikein mitään pariin kuukauteen. Viimeiset 2v jatkuvaa ripulia. Tuli romahdus ja kotihemo joka oli aivan ylivertainen, oikeastaan ainoa valinta jos aikoo säilyttää kontrollin elämästään eikä tykkää letkuista kehossa. Sitä toiset 3v ja ny sitten 1,5v sitten elinsiirto. Siitä siirrosta toipuminen vaati ainakin vuoden.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän kaksi