Miksei lihavat laihduta?

Koska me ollaan Huonoja Ihmisiä ja meillä ei ole yhjtään Itsekuria taikka muutenkaan Itsekunnioitusta ja Ylpeyttä. Siksi. Senhän sä halusit kuulla...?

Miksi alkoholisti ei luovu viinasta?

Syömäholistit. 

Jotkut haluaa pysyä lihavina.

Miksei vittuilijat voi pitää turpaansa kiinni?

Siksi että sinä saisit kysyä ja ihmetellä.

"Kysyjän perseeseen tappi" oli myös yksi lapsuuteni/nuoruuteni ilmaisu, jota käytettiin kun joku kyseli typeriä tai hänelle kuulumattomia asioita.

Syö oikein hyvä rasvainen ruoka.

Huomaat että olo on hyvä ja rauhallinen...siinä syy

Vierailija kirjoitti:

Syö oikein hyvä rasvainen ruoka.

Huomaat että olo on hyvä ja rauhallinen...siinä syy

Kun aloin syömään hyvää rasvaista ruokaa laihduin alle puolessa vuodessa 25kg. Eli miten tuo nyt liittyy mihinkään?

Lihavia vihataan jopa enemmän kuin miehiä. Se on aika paljon!

Aika moni "lihava" on onnellinen ja terve. Itse ainakin olen ja on omituista että ihmiset näkee minussa ensisijaisesti vain painoni. En ole "lihava" vaan olen ihminen. Kuten sinäkin.

Liikun säännöllisesti, olen ahkera, seksielämä on hyvää ja syön ilmeisesti niin paljon että en ainakaan laihdu :)

Musta vois miettiä myös mikä oma suhde omaan kehoon ja painoon on, jos toisten ihmisten kehot on niin kiinnostavia. Musta se on vähän outoa ja... teiniä? En keksi sanaa mutta vähän infantiilia kuitenkin, epävarmaa.

Ja kun tänään en syö niin paljon, niin sitten huomenna olen laiha?

Tämä laihdutus juttu on oikeasti yksi suuren suuri kusetus. Jos haluaa pudottaa painoa pysyvästi, niin pitäisi juuri opetella syömään enemmän ja  liikkumaan vähemmän.

Itse olen epäonnistunut monta monta kertaa kun olen luullut että minun täytyy juosta viikossa 30 km ja syödää pelkkää vihreää salaattia ja kasviksia 800kcl.

Paino putoaa, mutta tulee heti takaisin kauhealla rytinällä jos liikkuminen jää vaikka flunssan vuoksi ja ihan vain siksi että uuvuttaahan tuollainen.

Lihavan pitäisi oikeasti syödä aamulla kaurapuuroa, vaikka ei ole nälkä. Pitäisi syödä isoja määriä täyttävää ruokaa, jossa kaloritiheys pienempi. Lihavalla ei kylläisyyden tunne tule samoin kuin laihalla.

Lihavan täytyisi opetella liikkumaan VÄHÄN. Ei hirveitä monen tunnin rääkkejä, vaan joka päivä pienempi lenkki tai kevyempi treeni. Siis useammin ja vähemmän.

Lihavien ei pidä kuunnella mitään syyttelyä ja vihapuhetta, koska se passivoittaa ja masentaa. Silloin sitä ei pysty arvostamaan kehoaa, kun uskoo olevansa ihmisenä laiska, tyhmä, huono ja saastainen iljetys.

Vierailija kirjoitti:

Koska me ollaan Huonoja Ihmisiä ja meillä ei ole yhjtään Itsekuria taikka muutenkaan Itsekunnioitusta ja Ylpeyttä. Siksi. Senhän sä halusit kuulla...?

Asenteellasi teet itsellesi syyn ahmia jatkossakin ja kuormittaa terveydenhoito-sektoria.

Itsekuriton sinä nimenomaan olet - eli laiska. Uhriutumisella ja ironialla  koitat saada syyn ahmia lisää!

 "Mutta kun läskejä syrjitään rakenteissa ja lasikatoissa."Olen siis oikeutettu tähän lohduttavaan muffinsiin!

"Nälästä tulee huono olo joo, mutta joutuuhan sitä esim. flunssassakin kärsimään huonosta olosta."

Joo, mutta flunssa onkin tilapäinen. Vaikea sitäkään olisi jaksaa jos se huono olo flunssan takia olisi kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Ongelma on juurikin se, että kyllä me plösötkin siedämme nälkää *jonkin aikaa*. Itse olen useita kertoja elämässäni laihduttanut isoja kilomääriä, suurimmillaan 32 kg. Sen temmoin alas todella paljolla itsekurilla, Cambridge-dieetin pussilitkuja syöden, hirvittävän huimauksen, nälän ja kuukausia jatkuneen päänsäryn sietäen. 

Vaan miten kävi kun kuuri loppui... Suunnitelma tietysti oli että alan syömään terveellisesti ja järkevästi, mutta kroppa oli eri mieltä. Se oli sitä mieltä että olen nälkäkuoleman partaalla, joten heitti päälle niin kammottavat syömishimot etten voinut kuin ikään kuin sivusta katsella kun söin, ja söin, ja söin. Mieli sanoi ei, mutta samaan aikaan kädet lappasi rasvaista ja makeeaa suuhun. Mutta ei se mitään, se on väliaikaista, varmaan loppuu parissa viikossa, ajattelin... Vaan ei ollut, minulle puhkesi sitten nykyisin diagnosoitu syömishäiriö, lihavan ahmimishäiriö (BED). Tässä vaiheessa kun kyseessä on jo oikeasti häiriö jossa jo määritelmän mukaan syöminen on irti tahdon kontrollista, onkin pahempi juttu.

Voi kun minä toivon että olisi vaikka 10 vuotta sitten tyytynyt siihen, kun painoin 73 kg. Mutta ei, olin ällö läski ja piti laihduttaa! Ja niin laihdutin, ja lihoin takaisin, laihdutin, lihoin taas + kaupanpäälle plussaa alkuperäisen painon päälle, kunnes lopulta painoin 90 kg ja silloin vedin tuon 32 kilon urakan ja sain syömishäiriöni.

Trololololololooooooooooooooo

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt lihava päättää, että tänään en syö niin paljon, niin miksi hän ei pysty pitämään lupaustaan? Mikä ajaa ihmisen ylensyömään? Eikö lihavana pysty olla nälkäisenä vai mikä siinä on niin vaikeaa? Nälästä tulee huono olo joo, mutta joutuuhan sitä esim. flunssassakin kärsimään huonosta olosta.

Ettekö läskit oikeasti pysty vaan nyt heti päättämään, että pienennätte syömisen määrää?

No jos et koskaan ole ollut ylipainoinen, tai joutunut ihan laihduttamalla laihduttamaan, niin et ymmärrä sitä tahdonvoiman määrää minkä se vaatii. Sokerikoukku on välillä ihan kamalaa.

Itsellä on muutama kilo ylimääräistä (ei näy ulospäin) mutta senkin tiputtaminen on yhtä helvettiä.

Illalla väsyneenä kun saapuu töistä kotiin, niin ruoanhimo on välillä tosi kova. Ja laihduttaakseen se kalorivaje pitää olla riittävä päivästä toiseen.

Jos jopa sitä terveellistä kotiruokaa ylensyö muutama sata kaloria niin ei se paino hievahda mihinkään.

Olen sokeriholisti, ja sokerikoukusta on aika raskasta päästä irti :D tupakasta pääsin eroon kolmannen yrityksen jälkeen, samoin alkoholi on jäänyt unholaan, mutta sokeripiru pitää tiukassa otteessaan. Eikä karkkien sijoittelut ympäri kauppoja nätisti koristelluissa paketeissaan auta asiaa. Eikä sekään kun olen kaupassa töissä :| olen heikko myönnän sen. Mutta kerrankos täällä eletään, niin miks sitä ei voi elää onnellisesti hyllyen ja karkkia puputtaen? Ei vai?

Kaikilla on heikkouksia.

Osa juo liikaa, osa tupakoi eli aiheuttaa itselleen sairauksia, osa on väkivaltaisia ja heidät pitäisi viedä saunan taakse ja osa käyttää huumeita tai lääkkeitä voidakseen (?) paremmin.

Osa syö liikaa. Suomalaismiehistä 66 % on ylipainoisia. Luku on mielestäni järkyttävä. 

Miksei mammat lopeta palstailua?

Olen masentunut ja ainoa asia josta saan hyvää oloa on ruoka. Syön vaikka ei ole nälkä ja rakastan sokeria + muita epäterveellisiä ruokia. Esim tänään päätin etten syö enää illalla (tänään olen syönyt noin 1000 kaloria), katsotaan pystynkö olemaan syömättä. Yritän tällä hetkellä pysyä tuossa 1000 kaloria/päivä että saisin laihdutettua. Laihdutettavaa yli 20 kg.

Se on kuulkaa ihan sama vaikka lasket joka kalorin ja syöt porkkanaa/heinää. Juokset, käyt salilla, et juo, et polta. Joku tauti tai onnettomuus sinut tappaa kuitenkin. Joten syökää, juokaa ja naikaa, vain pieni hetki on aikaa.

Ihmiset preferoi aika usein syömisen laihtumisen edelle. On mukavampaa elää syöden kaikkia ruokia joita rakastaa ja niin paljon kuin haluaa. Se on tahtotila kysymys.