Miksei lihavat laihduta?

Lihavat syövät väärin. Dieetit, kuurit, laihdutusohjeet on yleensä ihan vääriä. Huomio kiinnitetään vääriin asioihin mistä syystä nälkä ei pysy poissa ja jossain vaiheessa itsekuri jatkuvaan nälkään loppuu ja ihminen lihoo takaisin. Liikunta aloitetaan väärin (liian paljon vääränlaista), mistä syystä myös liikunta lopahtaa alkupuristuksen jälkeen.

Laihduttaja tarvitsee proteiinia, paljon proteiinia. Ihan Käypä Hoito -suositustenkin mukaan 1,5-2 g /painokilo /vrk. Jostain syystä proteiinista on kuitenkin tehty peikko ja kehonrakentajien "hörhötuote". Joka paikassa puhutaan vain hiilihydraateista ja rasvasta, proteiini unohdetaan tai kuvitellaan että sitä tulee joka tapauksessa tarpeeksi - ei tule, varsinkaan laihduttajan kaloreilla. Proteiinin kylläisyysarvo on huomattavasti parempi kuin hiilihydraatin ja rasvan, mistä syystä nälkä pysyy proteiinirikkaalla ruokavaliolla pois huomattavasti paremmin kuin muilla saman energiamäärän sisältävillä ruokavalioilla. Myös liikunta sujuu helpommin ja paremmin kun lihasten rakennusaineeksi on riittävästi proteiinia.

Riittävän hitaalla elämäntapamuutoksella, jossa kiinnitetään huomio riittävään proteiinin ja kuidun määrään sekä säännölliseen MUKAVAAN ja motivoivaan liikuntaan ja lihasten kasvattamiseen saa painon pois pysyvästi. Ei pidä ajatella kaloreita eikä sitä, mitä ei saa syödä - kun ryhtyy ajattelemaan sitä, mitä PITÄÄ ja TÄYTYY syödä (proteiineja ja kuituja) ja mitä kivaa harrastusta SAA TEHDÄ, putoaa paino.

Minulla on parempaakin tekemistä kuin vahtia jokaista suupalaa. En pidä hoikkuutta niin tarpeellisena, että näkisin sen takia loppuikäni nälkää. Olen laihduttanut ja pysynyt siinä painossa yli 10 vuotta, kunnes sain liikuntavammoja, joiden takia jouduin lopettamaan rankan liikunnan. Nyt olen 15 kiloa painavampi, ja minusta on ihanaa syödä vapaasti. En vaihtaisi tätät mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt lihava päättää, että tänään en syö niin paljon, niin miksi hän ei pysty pitämään lupaustaan? Mikä ajaa ihmisen ylensyömään? Eikö lihavana pysty olla nälkäisenä vai mikä siinä on niin vaikeaa? Nälästä tulee huono olo joo, mutta joutuuhan sitä esim. flunssassakin kärsimään huonosta olosta.

Ettekö läskit oikeasti pysty vaan nyt heti päättämään, että pienennätte syömisen määrää?

Jos on kymmeniä vuosia tottunut syömään tietyn verran, on hyvin vaikea lähteä muuttamaan määrää pienemmäksi siitä mitä keho odottaa.

Seurauksena on jatkuva nälkä ja jopa konkreettiset vatsakivut mitkä haittaavat töiden tekemistä.

Jos lihavalle voisi tarjota pillerin mikä veisi nälän kokonaan ja syöminen tuntuisi aina yhtä vastenmieliseltä kuin suuren aterian jälkeen, niin sittenhän laihduttaminen olisi enemmän kuin helppoa.

On helppoa miettiä miten toinen voisi elämästään erilaista tehdä, miettijän mielestä parempaa. Minäkin voisin miettiä miten aloittaja voisi keskittyä, vaikka suomen kielen opiskeluun ja monen muunkin asian opiskeluun sen sijaan, että kantaa huolta toisten asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt lihava päättää, että tänään en syö niin paljon, niin miksi hän ei pysty pitämään lupaustaan? Mikä ajaa ihmisen ylensyömään? Eikö lihavana pysty olla nälkäisenä vai mikä siinä on niin vaikeaa? Nälästä tulee huono olo joo, mutta joutuuhan sitä esim. flunssassakin kärsimään huonosta olosta.

Ettekö läskit oikeasti pysty vaan nyt heti päättämään, että pienennätte syömisen määrää?

Jos on kymmeniä vuosia tottunut syömään tietyn verran, on hyvin vaikea lähteä muuttamaan määrää pienemmäksi siitä mitä keho odottaa.

Seurauksena on jatkuva nälkä ja jopa konkreettiset vatsakivut mitkä haittaavat töiden tekemistä.

Jos lihavalle voisi tarjota pillerin mikä veisi nälän kokonaan ja syöminen tuntuisi aina yhtä vastenmieliseltä kuin suuren aterian jälkeen, niin sittenhän laihduttaminen olisi enemmän kuin helppoa.

Ei siihen pilleriä tarvitse, ketokarppaus ajaa saman asian.

Jaa taasko tää lihavahullu on palannut? Miksi nämä sallitaan? Verrattavissa jo rasismiin.

Ap, mikset kasvata järkeä? Onko aivotoiminta noin vaikeaa?

Jos muiden ihmisten paino vaivaa sinua noin paljon, olet psyykkisesti sairas. Sinuna keskittyisin korjaamaan omia vikojani kuin toisten.

Vierailija kirjoitti:

Olen sokeriholisti, ja sokerikoukusta on aika raskasta päästä irti :D tupakasta pääsin eroon kolmannen yrityksen jälkeen, samoin alkoholi on jäänyt unholaan, mutta sokeripiru pitää tiukassa otteessaan. Eikä karkkien sijoittelut ympäri kauppoja nätisti koristelluissa paketeissaan auta asiaa. Eikä sekään kun olen kaupassa töissä :| olen heikko myönnän sen. Mutta kerrankos täällä eletään, niin miks sitä ei voi elää onnellisesti hyllyen ja karkkia puputtaen? Ei vai?

EI

Kannattaa olla mahdollisimman laiha koko ikänsä, niin kuihtuu vanhuksena nopeasti heiveröiseksi. Vaikka laihojen nuorten ja keski-ikäistenkin kuvitelma on, että hoikat ovat terveimpiä ihmisiä maailmassa, niin vanhusten osastoilla sen huomaa, että tämä kuvitelma ei ole totta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on parempaakin tekemistä kuin vahtia jokaista suupalaa. En pidä hoikkuutta niin tarpeellisena, että näkisin sen takia loppuikäni nälkää. Olen laihduttanut ja pysynyt siinä painossa yli 10 vuotta, kunnes sain liikuntavammoja, joiden takia jouduin lopettamaan rankan liikunnan. Nyt olen 15 kiloa painavampi, ja minusta on ihanaa syödä vapaasti. En vaihtaisi tätät mihinkään.

Mikä voi olla parempaa tekemistä kuin pitää itsestään ja omasta terveydestään huolta? Kuvitteletko että hoikilla ei ole muuta elämää kuin jokaisen kalorin laskeminen?

Itse asiassa laihduttavat, eivätkä ainoastaan lihavat. Laihdutus tänä päivänä on vähän kuin alituinen tila, elämänmittainen sarja nipistyksiä, rutistuksia, ainaista edesviidenkilonpudotusta ja uusia täsmäkikkoja, joilla pitäisi pudota ainakinseviisikiloa... tai vähintäänkin sen tiedostamista, että ainakinseviisikiloa olisi pudotettavaa, olipa kyse ylipainoisesta tai täysin normaalipainoisesta ihmisestä. Laihdutus on uusi normi, johon jokaisen itseään kunnioittavan kansalaisen tulisi pyrkiä. Ainakin se viisi kiloa. 

Tällaisella pohjalla repsahtelu on hyvin todennäköistä ja odotettavaakin, ja tilaisuuksia repsahteluille on ottaen huomioon myös sen, että ruokatarjonta ympärillämme on paisunut älyttömästi sitten kultaisen kuusikymmentäluvun, ja toisaalta taas ajankäyttömme on muuttunut tasarytmisestä työn ja vapaa-ajan vuorottelusta ja säännöllisistä ruoka-ajoista epäsäännölliseen elämään, jossa työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet ja ihminen on ehkä alituiseenkin stressaantunut arjessaan. 

Toisaalta näen myös tämän alituisen edesviidenkilonpudotuksen ajatusmallin, sekä ylipäätään nykykulttuurin kehopalvonnan, reaktiona hektiseen ja nopeatempoisesti muuttuvaan arkeen. Kun kaikki muu muovautuu ympärillä holtittomasti, on oma keho se ainoa, mitä hallita. 

No, mä lihoin 60 kg - 82 kg kun jäin yksin, ja aloin juopottelemaan. Enkä miettinyt mitä söin.

Nyt alkaa ryyppääminen tympiä ja aloin laihduttaa.

Olen juonut ja silloin syönyt tosi vähän.

Nyt syön niin pieniä määriä että oon saanut täällä alapeukkua urakalla dieetistäni.

Luulen että ne, jotka eivät kestä nälkää, ovat vastaavassa tilanteessa kun itse olin kun en kestänyt iltoja selvinpäin. Käyn terapiassa

ja se on alkanut tehota.

Pahaan mieleen ja epätoivoiseen tilanteeseen sekä stressiin on monta lääkettä.

Itse pääsin ongelmastani kun elämä alkoi hymyillä. Halusin tehdä muuta kuin piristää itseäni lonkerolla. Kun ihminen haluaa piristää itseään appelsiinilla, iltakävelyllä, leffalla ja vihannesdipillä, on hyvä alku.

Itse siedän nälkää hyvin. Kaikki eivät ja voi olla sokeriongelmia.

Tärkeintä on rakastaa itseään ensin, hoitaa ongelmat ja odottaa kunnes tulee halu kirmata lenkkipolulla ja elää ananasraejuustolla.

Törkeitä ovat ne jotka ratsastavat ihmisten ongelmilla...

Miten niin ei laihduta? Minä olen laihduttanut koko ajan elämäni viimeiset 14 vuotta. Kolme kertaa olen laihtunut huomattavasti. Mutta kun se paino ei vaan tahdo pysyä poissa vaikka miten jatkaisi anaaliretentiivistä syönnin vahtimista, ja kun olet elänyt niin vaikka 10 vuotta ja yhtäkkiä rakkaasi kuolee ja yllesi laskeutuu harmaa sumu etkä neljään kuukauteen edes muodosta uusia muistoja, niin yhtäkkiä oletkin taas reippaasti ylipainoinen.

Tai jos tulee nivelvaivoja ja et voi enää urheilla, ja paino alkaa hiljalleen nousta kunnes hiukset lähtee päästä ja ihosairaudet puhkeaa ja olet koko ajan kuolemanväsynyt ja surkea koska joudut syömään jo niin pieniä määriä ruokaa että ravinteita ei millään saa tarpeeksi. Ei tuossa vaiheessa yksikään lääkärikään sanoisi sitä painonvahtimista enää terveeksi tai terveelliseksi.

Ei se vaan ole niin helppoa ja yksinkertaista kuin mitä te haluatte kuvitella. Teistä vaan on kivaa vihata läskejä, ja tunnette olonne vähemmän pinnallisiksi paskapäiksi sen takia jos jotenkin voitte uskotella itsellenne että läskiys aina ja poikkeuksetta 

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei laihduta? Minä olen laihduttanut koko ajan elämäni viimeiset 14 vuotta. Kolme kertaa olen laihtunut huomattavasti. Mutta kun se paino ei vaan tahdo pysyä poissa vaikka miten jatkaisi anaaliretentiivistä syönnin vahtimista, ja kun olet elänyt niin vaikka 10 vuotta ja yhtäkkiä rakkaasi kuolee ja yllesi laskeutuu harmaa sumu etkä neljään kuukauteen edes muodosta uusia muistoja, niin yhtäkkiä oletkin taas reippaasti ylipainoinen.

Tai jos tulee nivelvaivoja ja et voi enää urheilla, ja paino alkaa hiljalleen nousta kunnes hiukset lähtee päästä ja ihosairaudet puhkeaa ja olet koko ajan kuolemanväsynyt ja surkea koska joudut syömään jo niin pieniä määriä ruokaa että ravinteita ei millään saa tarpeeksi. Ei tuossa vaiheessa yksikään lääkärikään sanoisi sitä painonvahtimista enää terveeksi tai terveelliseksi.

Ei se vaan ole niin helppoa ja yksinkertaista kuin mitä te haluatte kuvitella. Teistä vaan on kivaa vihata läskejä, ja tunnette olonne vähemmän pinnallisiksi paskapäiksi sen takia jos jotenkin voitte uskotella itsellenne että läskiys aina ja poikkeuksetta 

Nää on juuri näitä koottuja selityksiä. Syödään väärin ja syy on aina jossain muussa kuin omissa ruokavalinnoissa.

No miksi oikein laihat, eivät lihota itseään. Ovat joskus tosi pahan näköisiä. Entä miksi sairaat eivät kuole tai tapa itseään, jos kaikki on näin yksinkertaista.

Päätä ja sitten vain toteuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei laihduta? Minä olen laihduttanut koko ajan elämäni viimeiset 14 vuotta. Kolme kertaa olen laihtunut huomattavasti. Mutta kun se paino ei vaan tahdo pysyä poissa vaikka miten jatkaisi anaaliretentiivistä syönnin vahtimista, ja kun olet elänyt niin vaikka 10 vuotta ja yhtäkkiä rakkaasi kuolee ja yllesi laskeutuu harmaa sumu etkä neljään kuukauteen edes muodosta uusia muistoja, niin yhtäkkiä oletkin taas reippaasti ylipainoinen.

Tai jos tulee nivelvaivoja ja et voi enää urheilla, ja paino alkaa hiljalleen nousta kunnes hiukset lähtee päästä ja ihosairaudet puhkeaa ja olet koko ajan kuolemanväsynyt ja surkea koska joudut syömään jo niin pieniä määriä ruokaa että ravinteita ei millään saa tarpeeksi. Ei tuossa vaiheessa yksikään lääkärikään sanoisi sitä painonvahtimista enää terveeksi tai terveelliseksi.

Ei se vaan ole niin helppoa ja yksinkertaista kuin mitä te haluatte kuvitella. Teistä vaan on kivaa vihata läskejä, ja tunnette olonne vähemmän pinnallisiksi paskapäiksi sen takia jos jotenkin voitte uskotella itsellenne että läskiys aina ja poikkeuksetta 

Nää on juuri näitä koottuja selityksiä. Syödään väärin ja syy on aina jossain muussa kuin omissa ruokavalinnoissa.

Jos se oikein syöminen on sellaista rakettitiedettä että valtavalla vaivannäöllä oikeaa tapaa ei kuka tahansa löydä, niin se ei muuta pointtiani yhtään mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei laihduta? Minä olen laihduttanut koko ajan elämäni viimeiset 14 vuotta. Kolme kertaa olen laihtunut huomattavasti. Mutta kun se paino ei vaan tahdo pysyä poissa vaikka miten jatkaisi anaaliretentiivistä syönnin vahtimista, ja kun olet elänyt niin vaikka 10 vuotta ja yhtäkkiä rakkaasi kuolee ja yllesi laskeutuu harmaa sumu etkä neljään kuukauteen edes muodosta uusia muistoja, niin yhtäkkiä oletkin taas reippaasti ylipainoinen.

Tai jos tulee nivelvaivoja ja et voi enää urheilla, ja paino alkaa hiljalleen nousta kunnes hiukset lähtee päästä ja ihosairaudet puhkeaa ja olet koko ajan kuolemanväsynyt ja surkea koska joudut syömään jo niin pieniä määriä ruokaa että ravinteita ei millään saa tarpeeksi. Ei tuossa vaiheessa yksikään lääkärikään sanoisi sitä painonvahtimista enää terveeksi tai terveelliseksi.

Ei se vaan ole niin helppoa ja yksinkertaista kuin mitä te haluatte kuvitella. Teistä vaan on kivaa vihata läskejä, ja tunnette olonne vähemmän pinnallisiksi paskapäiksi sen takia jos jotenkin voitte uskotella itsellenne että läskiys aina ja poikkeuksetta 

Nää on juuri näitä koottuja selityksiä. Syödään väärin ja syy on aina jossain muussa kuin omissa ruokavalinnoissa.

Jos se oikein syöminen on sellaista rakettitiedettä että valtavalla vaivannäöllä oikeaa tapaa ei kuka tahansa löydä, niin se ei muuta pointtiani yhtään mitenkään. 

Oikein syöminen ei ole mitään rakettitiedettä. Sen tajuamiseen ei tarvitse muuta kuin tervettä järkeä.

Lihavuustekijät löytyvät geeneistä. Tällaisia testejä ovat apteekit myyneet. Mä testasin itseni ja mulla on geenien mukaan taipumus liuota. Koko elämäni olen katsonut, mitä

syön. Olen myös yrittänyt liikkua. Olen pystynyt pitämään painoni lähellä normaalipainoa, mutta sen laihemmaksi en itseäni saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei laihduta? Minä olen laihduttanut koko ajan elämäni viimeiset 14 vuotta. Kolme kertaa olen laihtunut huomattavasti. Mutta kun se paino ei vaan tahdo pysyä poissa vaikka miten jatkaisi anaaliretentiivistä syönnin vahtimista, ja kun olet elänyt niin vaikka 10 vuotta ja yhtäkkiä rakkaasi kuolee ja yllesi laskeutuu harmaa sumu etkä neljään kuukauteen edes muodosta uusia muistoja, niin yhtäkkiä oletkin taas reippaasti ylipainoinen.

Tai jos tulee nivelvaivoja ja et voi enää urheilla, ja paino alkaa hiljalleen nousta kunnes hiukset lähtee päästä ja ihosairaudet puhkeaa ja olet koko ajan kuolemanväsynyt ja surkea koska joudut syömään jo niin pieniä määriä ruokaa että ravinteita ei millään saa tarpeeksi. Ei tuossa vaiheessa yksikään lääkärikään sanoisi sitä painonvahtimista enää terveeksi tai terveelliseksi.

Ei se vaan ole niin helppoa ja yksinkertaista kuin mitä te haluatte kuvitella. Teistä vaan on kivaa vihata läskejä, ja tunnette olonne vähemmän pinnallisiksi paskapäiksi sen takia jos jotenkin voitte uskotella itsellenne että läskiys aina ja poikkeuksetta 

Nää on juuri näitä koottuja selityksiä. Syödään väärin ja syy on aina jossain muussa kuin omissa ruokavalinnoissa.

Mitä siis on "oikea syöminen"? Siinäpä pähkinä. Ruokavaliosta on liikkeellä valtava määrä informaatiota (myös ristiriitaista), ja sellaiselle, jolla terveellinen syöminen ei ole selkäytimessä, sen itselle parhaiten toimivan ruokavalion löytäminen voi oikeasti olla työn ja tuskan takana. Kun sellaitsekin perusohjeet kuin "syö vasta kun on nälkä" ja "syö riittävästi, muttei liikaa" tyyppiset ohjeet voivat olla hepreaa esimerkiksi henkilölle, joka on laihduttanut hyvin radikaaleilla dieeteillä monta kertaa, eikä välttämättä edes tunnista nälkää normaalisti. 

... Eli asiaan: mikä sinusta on sitä oikeaa syömistä? 

Vierailija kirjoitti:

Lihavuustekijät löytyvät geeneistä. Tällaisia testejä ovat apteekit myyneet. Mä testasin itseni ja mulla on geenien mukaan taipumus liuota. Koko elämäni olen katsonut, mitä

syön. Olen myös yrittänyt liikkua. Olen pystynyt pitämään painoni lähellä normaalipainoa, mutta sen laihemmaksi en itseäni saa.

Nää geeni-jutut on myös hauskoja :)