Miksei se ole Alina Tomnikova?

Vierailija kirjoitti:

Eikö nimen pitäisi päättyä a:han kun on nainen?

Suomessa erilainen laki.

Hän on syntynyt Suomessa.

Onhan Guzeninakin Guzenina eikä Guzenin.

Vierailija kirjoitti:

Onhan Guzeninakin Guzenina eikä Guzenin.

Missä maassa hän on avioitunut?

Vierailija kirjoitti:

Onhan Guzeninakin Guzenina eikä Guzenin.

Ehkä Maria on jotenkin saanut sukunimensä äidiltään, ei isältään.

Ai niin, se ei olekaan hänen aviosukunimensä! Hänhän on alkup. sukunimeltään jotain muuta. Luulenpa, että se on juuri noin kuin kirjoittaja nro 5 ehdotti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan Guzeninakin Guzenina eikä Guzenin.

Ehkä Maria on jotenkin saanut sukunimensä äidiltään, ei isältään.

Guzenina on omaa sukua Stieren, hänen isänsä sukunimi oli Stieren. Maria otti äitinsä sukunimen Guzenina jossain vaiheessa.

Olen kuullut, että aiemmin suomalaisen naisen mennessä naimisiin venäläisen miehen kanssa Suomessa ja ottaessa miehen sukunimen, sai nainen tosiaan miehen sukunimen, eikä sitä saanut muuttaa feminiini-muotoon. Itse menin naimisiin v. 2012, ja sain onneksi nimekseni mieheni sukunimen a-loppuisena.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut, että aiemmin suomalaisen naisen mennessä naimisiin venäläisen miehen kanssa Suomessa ja ottaessa miehen sukunimen, sai nainen tosiaan miehen sukunimen, eikä sitä saanut muuttaa feminiini-muotoon. Itse menin naimisiin v. 2012, ja sain onneksi nimekseni mieheni sukunimen a-loppuisena.

Mä oon miettinyt, että a-päätteisen sukunimen saaminen onnistuu varmasti, jos sitä anoo. On munkin ystävän lapsilla sama ensimmäinen etunimi, vaikka Suomessa niin ei lain mukaan saisi olla. Lasten isä on kotoisin maasta, jossa annetaan sukunimen lisäksi sellainen "perhenimi", joka on ensimmäisen etunimen paikalla. Sitä ei kuitenkaan käytetä kuten etunimeä.

Ihana nainen. Kaunein suomalainen näyttelijä koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut, että aiemmin suomalaisen naisen mennessä naimisiin venäläisen miehen kanssa Suomessa ja ottaessa miehen sukunimen, sai nainen tosiaan miehen sukunimen, eikä sitä saanut muuttaa feminiini-muotoon. Itse menin naimisiin v. 2012, ja sain onneksi nimekseni mieheni sukunimen a-loppuisena.

Mä oon miettinyt, että a-päätteisen sukunimen saaminen onnistuu varmasti, jos sitä anoo. On munkin ystävän lapsilla sama ensimmäinen etunimi, vaikka Suomessa niin ei lain mukaan saisi olla. Lasten isä on kotoisin maasta, jossa annetaan sukunimen lisäksi sellainen "perhenimi", joka on ensimmäisen etunimen paikalla. Sitä ei kuitenkaan käytetä kuten etunimeä.

Ei kun siis höh, nyt luin väärin päin - luin niin, että aiemmin onnistui ja nykyään ei. Pitikö sinun anoa tuota a-päätteistä sukunimeä vai miten se meni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut, että aiemmin suomalaisen naisen mennessä naimisiin venäläisen miehen kanssa Suomessa ja ottaessa miehen sukunimen, sai nainen tosiaan miehen sukunimen, eikä sitä saanut muuttaa feminiini-muotoon. Itse menin naimisiin v. 2012, ja sain onneksi nimekseni mieheni sukunimen a-loppuisena.

Mä oon miettinyt, että a-päätteisen sukunimen saaminen onnistuu varmasti, jos sitä anoo. On munkin ystävän lapsilla sama ensimmäinen etunimi, vaikka Suomessa niin ei lain mukaan saisi olla. Lasten isä on kotoisin maasta, jossa annetaan sukunimen lisäksi sellainen "perhenimi", joka on ensimmäisen etunimen paikalla. Sitä ei kuitenkaan käytetä kuten etunimeä.

Mennessämme naimisiin minulta kysyttiin haluanko sukunimen a-päätteisenä. Vastasin tietenkin kyllä, sillä venäjää osaavana tuntui epäluonnolliselta, että sukunimeni olisi maskuliinissa. Lisäksi suunnitelmissa oli jo silloin muuttaa Venäjälle, ja toki maskuliini-sukunimi olisi ollut typerä siinäkin mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut, että aiemmin suomalaisen naisen mennessä naimisiin venäläisen miehen kanssa Suomessa ja ottaessa miehen sukunimen, sai nainen tosiaan miehen sukunimen, eikä sitä saanut muuttaa feminiini-muotoon. Itse menin naimisiin v. 2012, ja sain onneksi nimekseni mieheni sukunimen a-loppuisena.

Mä oon miettinyt, että a-päätteisen sukunimen saaminen onnistuu varmasti, jos sitä anoo. On munkin ystävän lapsilla sama ensimmäinen etunimi, vaikka Suomessa niin ei lain mukaan saisi olla. Lasten isä on kotoisin maasta, jossa annetaan sukunimen lisäksi sellainen "perhenimi", joka on ensimmäisen etunimen paikalla. Sitä ei kuitenkaan käytetä kuten etunimeä.

Mennessämme naimisiin minulta kysyttiin haluanko sukunimen a-päätteisenä. Vastasin tietenkin kyllä, sillä venäjää osaavana tuntui epäluonnolliselta, että sukunimeni olisi maskuliinissa. Lisäksi suunnitelmissa oli jo silloin muuttaa Venäjälle, ja toki maskuliini-sukunimi olisi ollut typerä siinäkin mielessä.

Ok, kiitos :)