Lue keskustelun säännöt.
Mulla on usein naurussa pitelemista, kun aiti antaa kasvatus- ja lapsenhoitoneuvoja :D Aiti ei selvasti ymmarra, etta muistan hyvin asioita omasta lapsuudestani ja usein huomaan et
15.11.2007 |
tä aika on kullannut äidin muistoja aika rankalla kädellä.
Esim. otan 2v:n väliimme nukkumaan, jos herää yöllä. Äiti on väittänyt, että me nukuimme hyvin omissa sängyissämme, koska hän oli asiassa aina " jämäkkä" . Minä muistan hyvin, kuinka minua lahjottiin uusilla disney-pussilakanoilla, että olisin suostunut nukkumaan omassa sängyssä! Joskus oltiin vanhempien sängyssä koko lössi paria vuotta vanhempaa isoveljeä myöten!
Olen nyt toistaiseksi vain nyökytetellyt ja joskus pidätellyt nauruakin kun äiti aika ajoin ryhtyy ohjeistamaan. Mutta kai joskus pitäisi kertoa, että muistan aivan elävästi asioiden oikean laidan. Vai pitäisikö? Mitä sinä tekisit? :)
Kommentit (4)
80-vuotias isoisoäiti tokaisi, kun kukaan ei saanut vauvaamme hiljaiseksi, että ei ennen vaan lapset huutaneet. Eivät omat, eivätkä naapurin, vaikka talossa oli melkein 50 lasta.
(Ei siis ihme, että siihen aikaan hommattiin vielä tusina lapsia,kun kaikki olivat hiljaisia, kilttejä ja kohteliaita. Vai olisiko aika kullannut muistot?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mun 86v mummokin kertoo aika hurjia juttuja ja täysin tosissaan. sitä en ihmettele koskaan, mutta näitä äitini " muistoja" kylläkin.
ap
Eikähän tuo ole loukkaantunut. On vain naureskellut itsekkin että niinkö se olikin.
Oma äitini on nimittäin niin vanha, että saattaisi loukkaantua, jos kertoisin muutamista asioista sen, mitä minä muistan.
Hauskempaa hymistellä mummujen jutuille miehen kanssa.