Milloin voi luovuttaa?
Olen lopen uupunut tilanteeseeni enkä näe ulospääsyä. En tiedä mitä tekisin.
Kyse on entisestä miehestäni, joka tekee elämästäni täyttä helvettiä. Tätä on jatkunut jo 7 vuotta eikä loppua näy. Mikään kiusaamisen muoto ei ole vieras. Mies oli ja on edelleen väkivaltainen alkoholisti, joka pahoinpiteli minua ja on pahoinpidellyt kaikkia naisystäviä joita on tapaillut minun jälkeeni. Tuomioita ei ole tullut sillä hän on uhkaillut ja pelotellut kaikki (minutkin) hiljaiseksi. Kiusaaminen ja hallinta onnistuu sillä meillä on yhteinen 10 vuotias lapsi.
Mies tehtailee nimettömiä lastensuojeluilmoituksia minusta. Syyttää järjettömistä asiosta, ja kun lastensuojelu toteaa ilmoituksen aiheettomaksi, jatkaa hän edelleen samasta aiheesta ilmoitusten tehtailua, tai sitten uusien ilmoitusten tekoa uusista tekaistuista aiheista.
Hän ei vie lasta tietenkään koskaan lomamatkoille, mutta tekee kaikkensa sabotoidakseen sen että minä veisin. Ilmoitti ettei anna lupaa lapsen lomalle, ennen anele sitä häneltä. On ollut kouluun yhteydessä että eivät saisi antaa lapselle paria päivää ylimääräistä omaa lomaa, tai jos antavat, hän nostaa asiasta äläkän. Opettajat ja rehtoritkin ovat kyllästyneitä miehen käytökseen.
Mies arvostelee kaikkea mitä lapsen eteen teen. Hän ei osta lapselle mitään tavaroita tai vaatteita eikä maksa kuin minimielatusmaksun, mutta silti arvostelee kaikki vaatteet mitä lapselle hankin. Lapsi on stressaantunut kun menee isälleen, että mitä isä sanoo vaatteista tällä kertaa.
Yritän olla välittämättä. Mutta alan olla täysin loppu. Ei mies halua tavata lasta useammin tai halua huoltajuutta, hän haluaa vain piinata minua. Olen alkanut ajatella itsemurhaa ainoana ulospääsynä, mutta rakas lapseni on syy miksen ole sitä tehnyt.
Vaikka näyttöä kiusaamisesta ja piinaamisesta on vuosien varrelta, poliisi tai sosiaaliviranomainen ei tee mitään. Minulle sanotaan vaan että koita tulla aikuinen ihminen toimeen lapsesi isän kanssa, mutta miten tulla, kun toinen on erotessa ilmoittanut tuhoavansa minut ja näyttää siinä onnistuvan?
Kommentit (4)
Hei nyt naisistut! Keräät tuosta kaikesta todisteet, listaat ne paperille, hankit asianajajan, teet rikosilmoituksen, vaadit lähetymiskieltoa ja haet yksinhuoltajuutta.
Mies kiusaa, mutta sinä suostut kiusattavaksi. Mies saa nostaa äläkän, älä anna sen estää itseäsi. Ja poliisi ja sosiaaliviranoimainen saa kehottaa sinua tulemaan toimeen lapsesi isän kanssa - yleensä ihan hyvä ohje - mutta sinä voit silti tehdä rikosilmoituksen ja vaatia lähestymiskieltoa häirinnän perusteella ja silti hakea yksinhuoltajuutta - ja jos sinä panet prosessin alulle, ja sinulla on edes jotain todisteita, poliisi tai sosiaaliviranomainen ei pysty (eikä halua) estää sinua.
En osaa konkreettisesti auttaa mutta mieti tarvitsetko itsellesi ns mielenterveysapua kun puhut kuolemastasi. Muista että sun lapsi tarvitsee sua. Se on se syy että minäkin olen vielä elossa. Äitinä olen sen velkaa hänelle etten oman käden kautta poistu. Ei vaikka minulla henkisesti kuormittavaa enkä sinun tavoin saa apua mistään.
Otan osaa.