No nyt meidän 3v onkin keksinyt tosi kivan uuden jutun
Kun asiat ei mene hänen mielen mukaansa, alkaa huutaminen "isi auta, isi auta, isi auta" ja tätä voi kestää ja kestää... esim. kun kielsin astioiden ottamisen, saa raivarit ja alkaa huutamaan tuota mantraa vaikka mies on töissä. Vastaavasti iltaisin kun isä laittaa nukkumaan ja ei anna enää nousta sängystä, alkaa itkuhuuto "äitiiiii autaaaaaa". On tosi omapäinen eikä tuota saa sitten millään loppumaan.
Ihan v*tun kiva. Asutaan vielä kerrostalossa joten kohta on varmaan lastensuojelu ovella.
Kommentit (24)
Loppuu, kun ette huomioi huutoa mitenkään. sitten heti jos lopettaa edes sekunniksi, saa taas positiivisa huomiota vanhemmilta. Mitä enemmän huomoitte tuota huutamista, sitä kauemmin se kestää.
Lapsi kokeilee koko ajan mikä toimii. Tehkää selväksi ettei tämä toimi niin lapsi lopettaa.
okei kiitos neuvosta. Koitan olla huomioimatta.... vaikka osuu suoraan hermoon 😡
ap
Vierailija kirjoitti:
Kun asiat ei mene hänen mielen mukaansa, alkaa huutaminen "isi auta, isi auta, isi auta" ja tätä voi kestää ja kestää... esim. kun kielsin astioiden ottamisen, saa raivarit ja alkaa huutamaan tuota mantraa vaikka mies on töissä. Vastaavasti iltaisin kun isä laittaa nukkumaan ja ei anna enää nousta sängystä, alkaa itkuhuuto "äitiiiii autaaaaaa". On tosi omapäinen eikä tuota saa sitten millään loppumaan.
Ihan v*tun kiva. Asutaan vielä kerrostalossa joten kohta on varmaan lastensuojelu ovella.
Höh, toihan on aivan helppoa. Järjestäkää tilanne jossa huutaminen alkaa ja apuun tuleva henkilö antaa sellaisen palautteen käytöksestä että huutaminen loppuu. Vanhaa sananlaskua soveltaen, joka menee näin: Tarjoa kuolemaa niin tyytyy kuumeeseen... Vai pelkäättekö 3 vuotiasta niin paljon että teillä menee sisu kurkkuun ja vetelä housuun???
Nyt ap paljasti asuinpaikkansa naapureilleen.
Joo, älkää huomioiko niin lopettaa.
Meidän pojalla oli joskus 1-vuotiaana tapa, että kun raivostui, alkoi takoa päätä lattiaan. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta se oli myös huvittavan näköistä. Kun jotain kiellettiin, naama ensin nutturalle, sitten kontilleen ja päätä lattiaan. Luin jostain ettei ole edes harvinaista. En tiennyt olisko pitänyt olla kauhuissaan kun toisaalta naurattikin.
Loppui kyllä lyhyeen kun ei edes katsonut sinne päin.
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun asiat ei mene hänen mielen mukaansa, alkaa huutaminen "isi auta, isi auta, isi auta" ja tätä voi kestää ja kestää... esim. kun kielsin astioiden ottamisen, saa raivarit ja alkaa huutamaan tuota mantraa vaikka mies on töissä. Vastaavasti iltaisin kun isä laittaa nukkumaan ja ei anna enää nousta sängystä, alkaa itkuhuuto "äitiiiii autaaaaaa". On tosi omapäinen eikä tuota saa sitten millään loppumaan.
Ihan v*tun kiva. Asutaan vielä kerrostalossa joten kohta on varmaan lastensuojelu ovella.
Höh, toihan on aivan helppoa. Järjestäkää tilanne jossa huutaminen alkaa ja apuun tuleva henkilö antaa sellaisen palautteen käytöksestä että huutaminen loppuu. Vanhaa sananlaskua soveltaen, joka menee näin: Tarjoa kuolemaa niin tyytyy kuumeeseen... Vai pelkäättekö 3 vuotiasta niin paljon että teillä menee sisu kurkkuun ja vetelä housuun???
Että lapsi pitäisi jotenkin säikäyttää pois huonosta tavastaan, vai? Toivottavasti sinä itse et ole vanhempi, uhkailemalla ja pelottelemalla niitä täyspäisiä ihmisiä harvemmin kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo, älkää huomioiko niin lopettaa.
Meidän pojalla oli joskus 1-vuotiaana tapa, että kun raivostui, alkoi takoa päätä lattiaan. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta se oli myös huvittavan näköistä. Kun jotain kiellettiin, naama ensin nutturalle, sitten kontilleen ja päätä lattiaan. Luin jostain ettei ole edes harvinaista. En tiennyt olisko pitänyt olla kauhuissaan kun toisaalta naurattikin.
Loppui kyllä lyhyeen kun ei edes katsonut sinne päin.
Juu, lopettaa tuon mutta aloittaa jonkun toisen tilalle. Vanhempien pitää puuttua negatiiviseen käytökseen ja kertoa että noin et käyttäydy. Tällä tavalla lapsi oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja kunnioituksen tähden ei käytä koko valveilla olo aikaansa uusien temppujen keksimiseen. Huomioimatta jättäminen ei ole kasvattamista, se on laiminlyöntiä. Positiivisesta käytöksesta annetaan positiivinen palaute, negatiivisesta negatiivinen. Kummastakaan ei jätetä huomiotta! Kasvakaa nyt ihan oikeasti aikuisiksi ja ottakaa vastuu lastenne kasvattamisesta, älkääkä vain väistelkö ja kääntäkö päätä pois.
Meidän naapurit varmaan luuli, että lasta pidetään nälässä. Muksu huusi päivittäin" Mä haluuuuuun makkaraa". Joku trauma sille varmaan jäi, kun se nyt aikuisena ostaa joka kojulta grillimakkaran:)
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, älkää huomioiko niin lopettaa.
Meidän pojalla oli joskus 1-vuotiaana tapa, että kun raivostui, alkoi takoa päätä lattiaan. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta se oli myös huvittavan näköistä. Kun jotain kiellettiin, naama ensin nutturalle, sitten kontilleen ja päätä lattiaan. Luin jostain ettei ole edes harvinaista. En tiennyt olisko pitänyt olla kauhuissaan kun toisaalta naurattikin.
Loppui kyllä lyhyeen kun ei edes katsonut sinne päin.
Juu, lopettaa tuon mutta aloittaa jonkun toisen tilalle. Vanhempien pitää puuttua negatiiviseen käytökseen ja kertoa että noin et käyttäydy. Tällä tavalla lapsi oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja kunnioituksen tähden ei käytä koko valveilla olo aikaansa uusien temppujen keksimiseen. Huomioimatta jättäminen ei ole kasvattamista, se on laiminlyöntiä. Positiivisesta käytöksesta annetaan positiivinen palaute, negatiivisesta negatiivinen. Kummastakaan ei jätetä huomiotta! Kasvakaa nyt ihan oikeasti aikuisiksi ja ottakaa vastuu lastenne kasvattamisesta, älkääkä vain väistelkö ja kääntäkö päätä pois.
Joo, just tuollaisen kolmivuotiaan kanssa toimii tosi hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun asiat ei mene hänen mielen mukaansa, alkaa huutaminen "isi auta, isi auta, isi auta" ja tätä voi kestää ja kestää... esim. kun kielsin astioiden ottamisen, saa raivarit ja alkaa huutamaan tuota mantraa vaikka mies on töissä. Vastaavasti iltaisin kun isä laittaa nukkumaan ja ei anna enää nousta sängystä, alkaa itkuhuuto "äitiiiii autaaaaaa". On tosi omapäinen eikä tuota saa sitten millään loppumaan.
Ihan v*tun kiva. Asutaan vielä kerrostalossa joten kohta on varmaan lastensuojelu ovella.
Höh, toihan on aivan helppoa. Järjestäkää tilanne jossa huutaminen alkaa ja apuun tuleva henkilö antaa sellaisen palautteen käytöksestä että huutaminen loppuu. Vanhaa sananlaskua soveltaen, joka menee näin: Tarjoa kuolemaa niin tyytyy kuumeeseen... Vai pelkäättekö 3 vuotiasta niin paljon että teillä menee sisu kurkkuun ja vetelä housuun???
Että lapsi pitäisi jotenkin säikäyttää pois huonosta tavastaan, vai? Toivottavasti sinä itse et ole vanhempi, uhkailemalla ja pelottelemalla niitä täyspäisiä ihmisiä harvemmin kasvaa.
Kysymys ei ole mistään säikyttelemisestä vaan negatiivisesta toiminnasta annetaan negatiivinen palaute, ja näin negatiivinen toimintamalli loppuu. Kasvattamisen aivan perusasioita. Kasvattamista ei tehdä uhkailemalla ja pelottemalla. Palkitseminen ja rankaiseminen on oikea tapa kun puhutaan kasvattamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, älkää huomioiko niin lopettaa.
Meidän pojalla oli joskus 1-vuotiaana tapa, että kun raivostui, alkoi takoa päätä lattiaan. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta se oli myös huvittavan näköistä. Kun jotain kiellettiin, naama ensin nutturalle, sitten kontilleen ja päätä lattiaan. Luin jostain ettei ole edes harvinaista. En tiennyt olisko pitänyt olla kauhuissaan kun toisaalta naurattikin.
Loppui kyllä lyhyeen kun ei edes katsonut sinne päin.
Juu, lopettaa tuon mutta aloittaa jonkun toisen tilalle. Vanhempien pitää puuttua negatiiviseen käytökseen ja kertoa että noin et käyttäydy. Tällä tavalla lapsi oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja kunnioituksen tähden ei käytä koko valveilla olo aikaansa uusien temppujen keksimiseen. Huomioimatta jättäminen ei ole kasvattamista, se on laiminlyöntiä. Positiivisesta käytöksesta annetaan positiivinen palaute, negatiivisesta negatiivinen. Kummastakaan ei jätetä huomiotta! Kasvakaa nyt ihan oikeasti aikuisiksi ja ottakaa vastuu lastenne kasvattamisesta, älkääkä vain väistelkö ja kääntäkö päätä pois.
Joo, just tuollaisen kolmivuotiaan kanssa toimii tosi hyvin!
Juuri näin, kokeiltu on ja toimii oikeasti erittäin hyvin. Ei tarvitse kuin oikealla tavalla tehdä kerran tai pari ja se 3v ei enää hyppyytä ja rääkkää vanhempiaan. Tähän kun kasvaa pienestä pitäen, ei vanhempanakaan räi naamalle.
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, älkää huomioiko niin lopettaa.
Meidän pojalla oli joskus 1-vuotiaana tapa, että kun raivostui, alkoi takoa päätä lattiaan. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta se oli myös huvittavan näköistä. Kun jotain kiellettiin, naama ensin nutturalle, sitten kontilleen ja päätä lattiaan. Luin jostain ettei ole edes harvinaista. En tiennyt olisko pitänyt olla kauhuissaan kun toisaalta naurattikin.
Loppui kyllä lyhyeen kun ei edes katsonut sinne päin.
Juu, lopettaa tuon mutta aloittaa jonkun toisen tilalle. Vanhempien pitää puuttua negatiiviseen käytökseen ja kertoa että noin et käyttäydy. Tällä tavalla lapsi oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja kunnioituksen tähden ei käytä koko valveilla olo aikaansa uusien temppujen keksimiseen. Huomioimatta jättäminen ei ole kasvattamista, se on laiminlyöntiä. Positiivisesta käytöksesta annetaan positiivinen palaute, negatiivisesta negatiivinen. Kummastakaan ei jätetä huomiotta! Kasvakaa nyt ihan oikeasti aikuisiksi ja ottakaa vastuu lastenne kasvattamisesta, älkääkä vain väistelkö ja kääntäkö päätä pois.
Joo, just tuollaisen kolmivuotiaan kanssa toimii tosi hyvin!
Juuri näin, kokeiltu on ja toimii oikeasti erittäin hyvin. Ei tarvitse kuin oikealla tavalla tehdä kerran tai pari ja se 3v ei enää hyppyytä ja rääkkää vanhempiaan. Tähän kun kasvaa pienestä pitäen, ei vanhempanakaan räi naamalle.
3-vuotias on uhmaiässä. Tämä tarkoittaa sitä, että hän harjoittelee sitä oman tahtonsa käyttämistä. Jos mun lapsi huikkii jotain typerää jossain tilanteissa, mä en koe sitä "rääkkäämiseksi" tai "hyppyyttämiseksi", vaan semmoiseksi uhmaikäisen kokeiluksi: mitä tästä tapahtuu. Jos ei tapahdu mitään, nuo yleensä loppuvat.
Uhmaikäisen aivot eivät välttämättä toimi sillä tavalla, että uhmaikäinen lopettaa jonkin asian tekemisen, koska se on "järkevää".
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, älkää huomioiko niin lopettaa.
Meidän pojalla oli joskus 1-vuotiaana tapa, että kun raivostui, alkoi takoa päätä lattiaan. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta se oli myös huvittavan näköistä. Kun jotain kiellettiin, naama ensin nutturalle, sitten kontilleen ja päätä lattiaan. Luin jostain ettei ole edes harvinaista. En tiennyt olisko pitänyt olla kauhuissaan kun toisaalta naurattikin.
Loppui kyllä lyhyeen kun ei edes katsonut sinne päin.
Juu, lopettaa tuon mutta aloittaa jonkun toisen tilalle. Vanhempien pitää puuttua negatiiviseen käytökseen ja kertoa että noin et käyttäydy. Tällä tavalla lapsi oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja kunnioituksen tähden ei käytä koko valveilla olo aikaansa uusien temppujen keksimiseen. Huomioimatta jättäminen ei ole kasvattamista, se on laiminlyöntiä. Positiivisesta käytöksesta annetaan positiivinen palaute, negatiivisesta negatiivinen. Kummastakaan ei jätetä huomiotta! Kasvakaa nyt ihan oikeasti aikuisiksi ja ottakaa vastuu lastenne kasvattamisesta, älkääkä vain väistelkö ja kääntäkö päätä pois.
Sun nyt täytyy muistaa, että lapsi ei ajattele kuin aikuinen. Sun malli ei nyt vaan voi toimia pikkulapsen kanssa.
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, älkää huomioiko niin lopettaa.
Meidän pojalla oli joskus 1-vuotiaana tapa, että kun raivostui, alkoi takoa päätä lattiaan. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta se oli myös huvittavan näköistä. Kun jotain kiellettiin, naama ensin nutturalle, sitten kontilleen ja päätä lattiaan. Luin jostain ettei ole edes harvinaista. En tiennyt olisko pitänyt olla kauhuissaan kun toisaalta naurattikin.
Loppui kyllä lyhyeen kun ei edes katsonut sinne päin.
Juu, lopettaa tuon mutta aloittaa jonkun toisen tilalle. Vanhempien pitää puuttua negatiiviseen käytökseen ja kertoa että noin et käyttäydy. Tällä tavalla lapsi oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja kunnioituksen tähden ei käytä koko valveilla olo aikaansa uusien temppujen keksimiseen. Huomioimatta jättäminen ei ole kasvattamista, se on laiminlyöntiä. Positiivisesta käytöksesta annetaan positiivinen palaute, negatiivisesta negatiivinen. Kummastakaan ei jätetä huomiotta! Kasvakaa nyt ihan oikeasti aikuisiksi ja ottakaa vastuu lastenne kasvattamisesta, älkääkä vain väistelkö ja kääntäkö päätä pois.
Joo, just tuollaisen kolmivuotiaan kanssa toimii tosi hyvin!
Juuri näin, kokeiltu on ja toimii oikeasti erittäin hyvin. Ei tarvitse kuin oikealla tavalla tehdä kerran tai pari ja se 3v ei enää hyppyytä ja rääkkää vanhempiaan. Tähän kun kasvaa pienestä pitäen, ei vanhempanakaan räi naamalle.
En tosiaan tiedä mitä olet tehnyt lastesi kanssa. Luultavasti tuhoa. Kolmevuotiaalla KUULUU olla uhmaikä. Lapsi ei ole tarkoituksella ärsyttävä.
Itseasiassa tuo huomiotta jättö toimi jo. En tiedä miksi en aiemmin ajatellut noin simppeliä menetelmää, olin kai liian stressaantunut tilanteista.
En noteerannut kun huusi. Kun tuli jalkaan roikkumaan ja huutamaan siirryin eleettömästi toiseen huoneeseen mukamas tekemään jotakin. Pari kertaa tuli perässä mutta pikkuhiljaa huuto vaimeni ja lapsi selvästi mietti että mitäs hemmettiä 😁 Tartuin hyvään hetkeen ja lapsi rauhottui.
ap
Nyt jo teini poikani huusi tuon ikäisenä aina suihkussa kun tukkaa pestiin "auttakaa! auttakaa!". Odottelin että joku kutsuu jossain vaiheessa poliisit, mutta selvittiin siitäkin. Jälkikäteen on kyllä naurattanut tuo vaihe :)
Meillä kans kaksivuotis huutaa uhmaraivareissaan apua. Kerrostalossa mekin. Ihan kiva.
Lapsia ja koiria kasvatetaan samalla metodilla. Rajat jämäkästi ja tiukka ääni ja tuijotus. Toimii.
Todennäköisesti menee nopeasti ohi, kun siihen ei ragoi. Jos näyttää, että sillä on vanhempiin jotain vaikutusta, lapsi kyllä käyttää keinoa jatkossakin.
Ärsyttävää, tiedän.