No nyt meidän 3v onkin keksinyt tosi kivan uuden jutun

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, älkää huomioiko niin lopettaa.

Meidän pojalla oli joskus 1-vuotiaana tapa, että kun raivostui, alkoi takoa päätä lattiaan. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta se oli myös huvittavan näköistä. Kun jotain kiellettiin, naama ensin nutturalle, sitten kontilleen ja päätä lattiaan. Luin jostain ettei ole edes harvinaista. En tiennyt olisko pitänyt olla kauhuissaan kun toisaalta naurattikin.

Loppui kyllä lyhyeen kun ei edes katsonut sinne päin.

Juu, lopettaa tuon mutta aloittaa jonkun toisen tilalle. Vanhempien pitää puuttua negatiiviseen käytökseen ja kertoa että noin et käyttäydy. Tällä tavalla lapsi oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja kunnioituksen tähden ei käytä koko valveilla olo aikaansa uusien temppujen keksimiseen. Huomioimatta jättäminen ei ole kasvattamista, se on laiminlyöntiä. Positiivisesta käytöksesta annetaan positiivinen palaute, negatiivisesta negatiivinen. Kummastakaan ei jätetä huomiotta! Kasvakaa nyt ihan oikeasti aikuisiksi ja ottakaa vastuu lastenne kasvattamisesta, älkääkä vain väistelkö ja kääntäkö päätä pois.

Joo, just tuollaisen kolmivuotiaan kanssa toimii tosi hyvin!

Juuri näin, kokeiltu on ja toimii oikeasti erittäin hyvin. Ei tarvitse kuin oikealla tavalla tehdä kerran tai pari ja se 3v ei enää hyppyytä ja rääkkää vanhempiaan. Tähän kun kasvaa pienestä pitäen, ei vanhempanakaan räi naamalle.

3-vuotias on uhmaiässä. Tämä tarkoittaa sitä, että hän harjoittelee sitä oman tahtonsa käyttämistä. Jos mun lapsi huikkii jotain typerää jossain tilanteissa, mä en koe sitä "rääkkäämiseksi" tai "hyppyyttämiseksi", vaan semmoiseksi uhmaikäisen kokeiluksi: mitä tästä tapahtuu. Jos ei tapahdu mitään, nuo yleensä loppuvat.

Uhmaikäisen aivot eivät välttämättä toimi sillä tavalla, että uhmaikäinen lopettaa jonkin asian tekemisen, koska se on "järkevää".

Juuri kuten sanoit että lapsi harjoittelee ja vanhempien pitää kasvattaa. Uhmaikä ei ole sitä että vanhemmat koittavat kestää sen hammasta purren, vaan uhmaikä on sitä varten että lapsi opetetaan negatiivisista käytösmalleista pois, ja se ei tapahdu katsomalla muualle. Uhmaikäisen aivot toimivat aivan normaalilla tavalla, sinä vain et ole ymmärtänyt koko uhmaiän tarkoitusta ja ajatusta. Lapsi lopettaa negatiivisen toiminnan kun palaute on negatiivinen, luulisi tämän tyhmemmänkin ymmärtävän. Vanhempien tärkein tehtävä on kasvattaa lapsesta pienestä pitäen kelvollinen ja toisia ihmisiä kunnioittava ja huomioiva ihminen. Lapset menevät melko pieninä päiväkoteihin ja kouluihin. Kyllä se pitää hyvin varhain aloittaa kasvattaminen ja opettaa lapselle että sinä et elä täällä kuin siat ruispellossa, vaan otat muut huomioon ja kunnioitat muita ihmisiä. Jos lapsi ei opi kunnioittamaan ja arvostamaan omia vanhempiaan, missä ja keneltä hän nämä taidot oppii? Poliisilta??? Vai sysäätkö vastuun kasvattamisesta valtion laitoksille? Jos näin teet, melkoinen luuseri olet.

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, älkää huomioiko niin lopettaa.

Meidän pojalla oli joskus 1-vuotiaana tapa, että kun raivostui, alkoi takoa päätä lattiaan. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta se oli myös huvittavan näköistä. Kun jotain kiellettiin, naama ensin nutturalle, sitten kontilleen ja päätä lattiaan. Luin jostain ettei ole edes harvinaista. En tiennyt olisko pitänyt olla kauhuissaan kun toisaalta naurattikin.

Loppui kyllä lyhyeen kun ei edes katsonut sinne päin.

Juu, lopettaa tuon mutta aloittaa jonkun toisen tilalle. Vanhempien pitää puuttua negatiiviseen käytökseen ja kertoa että noin et käyttäydy. Tällä tavalla lapsi oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja kunnioituksen tähden ei käytä koko valveilla olo aikaansa uusien temppujen keksimiseen. Huomioimatta jättäminen ei ole kasvattamista, se on laiminlyöntiä. Positiivisesta käytöksesta annetaan positiivinen palaute, negatiivisesta negatiivinen. Kummastakaan ei jätetä huomiotta! Kasvakaa nyt ihan oikeasti aikuisiksi ja ottakaa vastuu lastenne kasvattamisesta, älkääkä vain väistelkö ja kääntäkö päätä pois.

Joo, just tuollaisen kolmivuotiaan kanssa toimii tosi hyvin!

Juuri näin, kokeiltu on ja toimii oikeasti erittäin hyvin. Ei tarvitse kuin oikealla tavalla tehdä kerran tai pari ja se 3v ei enää hyppyytä ja rääkkää vanhempiaan. Tähän kun kasvaa pienestä pitäen, ei vanhempanakaan räi naamalle.

En tosiaan tiedä mitä olet tehnyt lastesi kanssa. Luultavasti tuhoa. Kolmevuotiaalla KUULUU olla uhmaikä. Lapsi ei ole tarkoituksella ärsyttävä.

Kyllä se lapsi ihan ja täysin tarkoituksella kokeilee että kuinka pitkälle voi mennä, tuleeko raja missään kohdassa vastaan. Tottakai lapsella kuuluu olla uhmaikä, ja vanhempien tulee käyttää tämä kallis arvoinen aika hyväksi, kasvattamalla lapsi ei toivotusta käyttäytymisetä pois, parempaa tilaisuutta tuskin tulee, mutta monet vanhemmat menettävät tämän tuhannen taalan paikan tuijottelemalla mieluummin seiniä, kuin ottamalla kasvattajan vastuun.

Vierailija kirjoitti:

Nyt jo teini poikani huusi tuon ikäisenä aina suihkussa kun tukkaa pestiin "auttakaa! auttakaa!". Odottelin että joku kutsuu jossain vaiheessa poliisit, mutta selvittiin siitäkin. Jälkikäteen on kyllä naurattanut tuo vaihe :)

Mä huusin pienenä "äitiiii, lopetaaa, älä kidutaaaaaa" kun hiuksia pestiin. Pelkäsin hysteerisesti että shampoota menee silmiin. Varmasti hirmu kiva vanhemmille.

Olen tuon päätä lattiaan hakanneen äiti, tässä samassa viestissä ohiksena. Ei meillä kyllä mitään korvaavia outouksia siihen tilalle tullut. Tajusi ettei saa tuolla lailla huomiota ja lopetti sen hyvin nopsaan. Huomasi varmaan myös että sattuukin. On nyt 13-vuotias - ehkä vielä keksii jonkun uhman kun ei 1-vuotiaana lempeästi annettu palautetta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ja koiria kasvatetaan samalla metodilla. Rajat jämäkästi ja tiukka ääni ja tuijotus. Toimii.

Toivottavasti sulla ei ole lasta eikä koiraa, nimittäin kyllä, niitä kasvatetaan samalla tavalla - negatiivinen käytös jätetään vaille huomiota. Ei siinä tuijottelut ja äänet auta kun huomionhakuinen keskenkasvuinen kelpuuttaa senkin huomion.

Koiria olen pennusta kasvattanut viisi täyspäistä ja lapsia kolme.