Lue keskustelun säännöt.
Kaveri oli 1 vuoden ulkomailla - unohti äidinkielensä
06.02.2018 |
Tiivistys: kaveri oli 1 vuoden Ranskassa ja nyt kun tuli takaisin niin kuulemma unohtanu suomen kielen. Oli vähän hämmentävää kun nähdessä sanoi että vaihdetaanko englantiin kun tämä suomen kieli on kokonaan unohtunut. Kaveri asunut 25 vuotta Suomessa ja nyt vuosi ulkomailla niin ei osaa enää äidinkieltään? En kyllä rehellisesti usko koko juttua. Onko muilla samanlaisia kohtaamisia?
Ihan pelkästään täällä palstalla on ihmisiä jotka asuneet yli 10v ulkomailla ja näyttivät kirjoittavan suomea ihan tavallisesti...
Kommentit (84)
Miten lie ranskassa pärjännyt englannilla, tainnut olla jossain kansainvälisessä jutussa mukana eikä ranskalaisten parissa?
Ja joo aika epäuskottavaa. Olin kerran 6kk ulkomailla ja olihan se hassua vaihtaa taas suomeen, mutta onnistui ihan vuorokaudessa. Sen sijaan tätini joka on asunut ulkomailla yli 30 vuotta on unohtanut täysin joitain harvemmin käytettyjä suomalaisia sanoja mutta muutoin puhuu ihan hyvää suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohjaa lääkärin pakeille, kaverillasi on nimittäin nopeasti etenevä ja pahalaatuisen kuuloinen dementia.
Minusta kuulostaa vaan lähinnä "egoistiselta leveilyltä" (aiheetta kylläkin) ja niin kuin joku mainitsi niin varsinainen maailmankansalainen kyseessä.
Onkohan lyönyt päänsä matkalla ja kielimuisti vaurioitunut?
Minulla on amerikansukulaisia, jotka puhuu hyvää suomea vaikka eivät ole koskaan Suomessa asuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että omaa äidinkieltään enää unohtaa aikuisena, eteenkään vuoden jälkeen. Itselläni kyllä kävi niin, että muutaman vuoden jälkeen oma suomenkielen puhuminen hieman hidastui. Olen siis tosi nopea puhuja ja kun palasin Suomeen, niin muistin kaiken, mutta hieman joutui välillä hakemaan jotain sanaa. En siis pariin vuoteen käyttänyt suomea muuten kuin pari sähköpostia kuukaudessa laittelin. Kauaa tuo ei kestänyt kylläkään.
Tietysti uudet asiat jotka opin englnniksi, niin niitä oli pakko käyttää kunnes tiesin vastaavan suomeksi. Lähinnä olivat ruokiin liittyviä.
Mä olin teininä viikon Oulussa ja unohdin kans äidinkieleni. Puhuin jotain kummallista kieltä kotiin palattuani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silmittömän noloa, jos on puhunut Ranskassa englantia. Ollut siellä vuoden. Että kehtaa. Tulee vielä Suomeen ja käskee puhumaan englantia.
Voi niin käydä. Miehen sisko muuttanut Ruotsiin ollessaan neljä. Ei puhu enää Suomea. Nykyään miehen sisko on 21. Oma mies Ruotsiin muuttaessa 6 ja aina puhunut hyvää Suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
16-v joka olinvaihto-oppilaana Jenkeissä ennen internetiä saattoi ”unohtaa” suomen väliaikaisesti mutta 25-v ei ikinä.
Tietääkseni ei ole mahdollista edes unohtaa äidinkieltänsä tuossa ajassa, ellei sitten ole joku vaurio muistiin tullut. Joka ei tässä tapauksessa tainnut olla keissin nimi.
Huolestuisin varsinkin jos kaveri ei parin päivän sisällä muista kieltä uudelleen. Siinä on jokin pahasti vialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bullshit.
Puolet suvustani asuu kuka missäkin ja ainoastaan kymmeniä vuosia jossain kaukana asuneet unohtavat vähän harvemmin käytettyjä sanoja, eivät siis arkikieltä. Isä on asunut Norjassa 20 vuotta ja ihan hyvin puhuu, vaikka vain kerran viikossa suunnilleen soitellaan ja hänen ympyränsä ovat norjankielisiä. Kanadassa asuvat serkut puhuvat ihan hyvin arkikieltä, vaikka heillä on korostus. Tosin he ovat syntyneetkin Kanadassa ja ovat käyneet koulunsa englanniksi/ranskaksi ja ainoastaan kotikielenä on suomi. Itse olen asunut vuosia eri maissa, välillä niinkin, että suomea olen käyttänyt vain joululomalla - ja silti takaisin Suomeen palattua kieli luistaa. Olen kyllä joskus unohtanut sanan ja hävennyt sitäkin silmät päästäni.
Kaverisi on idiootti. Vaihda kaveria. Tai suosittele menemään hoitoon, tuon on pakko olla joku sairaus.
Jos on täysi-ikäiseksi elänyt suomessa ja suomeksi niin se ei vuodessa unohdu. Minullakin sukulaisia, jotka ovat aikuisena muuttaneet ulkomaille ja käyttävät suomea vain vieraillessaan täällä ja soitellessaan suvulle niin 50 vuottakaan ei riitä suomea unohtamaan. Puheesta kyllä alkaa kuulla, että se on vanhahtavaa ja joitain sanoa pitää hakea (kuten mo9nen vanhemman ihmisen muutenkin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko. Itse asuin kaksi vuotta espanjassa puhuen espanjaa (ja harvoin englantia). Suomeen tullessa ei ollut ajatustakaan, että en muistaisi sanoja. Joskus tosin huomasin, että aloitin keskustelun esimerkiksi "Hola, qué tal? oho, siis moi miten menee?"
Pelkkää tärkeilyä. Asuin muutaman vuoden Ruotsissa ja siellä tunsin erään Suomesta n 20v poismuuttaneen, joka ei rnää osannut suomea. Toisaalta tunsin erään 50v rouvan, joka oli asunut 30v Ruotsissa eikä suomen kielessä ollut vikaa. Oli vielä naimisissa aito svenskin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin teininä viikon Oulussa ja unohdin kans äidinkieleni. Puhuin jotain kummallista kieltä kotiin palattuani.
Mulla kävi samoin sukulaisten luona Kuopiossa vietetyn viikon jälkeen.
Kuulun valitettavasti niihin ihmisiin, joihin murteet tarttuvat helposti.. Aitona stadilaisena niiden käyttäminen on kuitenkin kömpelöä ja lähinnä myötähäpeää muissa herättävää. Olen pyrkinyt eroon tästä tarttumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin teininä viikon Oulussa ja unohdin kans äidinkieleni. Puhuin jotain kummallista kieltä kotiin palattuani.
No ookko nää ny ihan tosissas? Meinaakko nää sanua että meijjän oululaisten puhetapa olis jotenki ihimeellinen?
Ihan naurettavaa. Sen kyllä uskon, että jotkut yksittäiset sanat, tervehdykset tai toivotukset voi ensin tulla toisella kielellä, mutta äidinkieltä ei kyllä vuodessa unohdeta kokonaan.
Sinuna en suostuisi puhumaan englantia hänen kanssaan.
Kuulostaa nololta mukamas maailmankansalainen.