Kun miehen viestittely vähenee ja hymiöt

Kiinnostus lopahtanut

Soli siinä.

Riippuu. Jos olette alkaneet seurustelemaan, mies ei tunne enää tarvetta hempeilyyn koska olet jo hänen. Jos olette vain tapailleet ja viestitelleet, voi kiinnostus olla lopahtanut. Tässä tapauksessa anna jätkälle omaa lääkettään ja vähennä viesteilyä, ole kiireinen omassa elämässäsi ja katso mitä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu. Jos olette alkaneet seurustelemaan, mies ei tunne enää tarvetta hempeilyyn koska olet jo hänen. Jos olette vain tapailleet ja viestitelleet, voi kiinnostus olla lopahtanut. Tässä tapauksessa anna jätkälle omaa lääkettään ja vähennä viesteilyä, ole kiireinen omassa elämässäsi ja katso mitä tapahtuu.

Jep, näin ajattelin tehdä. Tää on aika tuore tapaus vielä. Ap

Jotkut miehet voi olla vain heikkoja viestittelemään.

Mä en esim koe tarvetta lähetellä tekstareita jos kuitenkin tavataan säännöllisesti.

Ei mulla niin hirveästi uutta puhuttavaa löydy että pitäisi koko ajan laitella viestejä.

Nyt kylmäät, koska selvästi on kiinnostus lopahtanut.

Kiinnostus lopahtanut. Onko jo sanottu????

Miehet eivät näpelöi kännykkää ellei ole asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Miehet eivät näpelöi kännykkää ellei ole asiaa.

Aivan varmasti näpelöi, jos on kiinnostusta. Nämä"ei se varmaan ehdi vastata" yms ovat vain epätoivoisten naisten sepitelmiä itselleen, kun miehestä ei kuulu.

Mietin tätä samaa. Olen tapaillut pari kuukautta erästä miestä. Tiedän faktana, että molemmilla on tunteita, miehellä ehkä vielä enemmän. Mies on tyyppiä, joka ei helposti puhu tunteistaan mutta kun puhuu, myös tarkoittaa. Itse haluaisin viestitellä päivittäin ja usein laitankin viestiä ensin, joskus mies. Välillä vaihdamme useitakin viestejä, joskus taas miehellä kestää jopa puoli vuorokautta ennen kuin edes lukee viestin. Joskus myös jättää vastaamatta vaikka kysyisin jotakin. Näissä tilanteissa omat tunteeni heittelevät tosi rajusti, sillä mietin mistä on kyse. Tulkitsen välinpitämättömyydeksi ja kiinnostuksen puutteeksi tuollaisen käytöksen. Hän kuitenkin sanoo ettei näin ole, on vain huono viestittelemään välillä. Itselläni kiehuu ja mietin lopetanko koko jutun. Tuntuu loukkaavalta hänen käytöksensä. Sitten muina miehinä voi viestittää myöhemmin jotakin aivan muuta. Hän tietää ajatukseni mutta silti sama toiminta jatkuu. Hän selvästi myös vetäytyy jos huomaa että olen ärsyyntynyt viestittelyn vähyydestä. Tällöin vastaaminen kestää vieläkin kauemmin. Yhdessä meillä on ihanaa enkä haluaisi luovuttaa. Vai pitäisikö unohtaa koko juttu?

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä samaa. Olen tapaillut pari kuukautta erästä miestä. Tiedän faktana, että molemmilla on tunteita, miehellä ehkä vielä enemmän. Mies on tyyppiä, joka ei helposti puhu tunteistaan mutta kun puhuu, myös tarkoittaa. Itse haluaisin viestitellä päivittäin ja usein laitankin viestiä ensin, joskus mies. Välillä vaihdamme useitakin viestejä, joskus taas miehellä kestää jopa puoli vuorokautta ennen kuin edes lukee viestin. Joskus myös jättää vastaamatta vaikka kysyisin jotakin. Näissä tilanteissa omat tunteeni heittelevät tosi rajusti, sillä mietin mistä on kyse. Tulkitsen välinpitämättömyydeksi ja kiinnostuksen puutteeksi tuollaisen käytöksen. Hän kuitenkin sanoo ettei näin ole, on vain huono viestittelemään välillä. Itselläni kiehuu ja mietin lopetanko koko jutun. Tuntuu loukkaavalta hänen käytöksensä. Sitten muina miehinä voi viestittää myöhemmin jotakin aivan muuta. Hän tietää ajatukseni mutta silti sama toiminta jatkuu. Hän selvästi myös vetäytyy jos huomaa että olen ärsyyntynyt viestittelyn vähyydestä. Tällöin vastaaminen kestää vieläkin kauemmin. Yhdessä meillä on ihanaa enkä haluaisi luovuttaa. Vai pitäisikö unohtaa koko juttu?

Unohdappa kuule niin pääset siitäkin paineesta

Tämä nyt tulee varmaan suurimmalle osalle ihan yllärinä, mutta sen miehen kanssa voi ihan keskustella tästäkin asiasta. 

Itselläni "viikonloppupoikaystävä", eli asutaan eri paikkakunnilla ja ollaan yhdessä vain viikonloppuisin. Koin itse jossain vaiheessa että mies ei huomioi minua tarpeeksi viikolla, kun ei viestitellyt niin ahkerasti kuin suhteen alkuaikoina, joten mainitsin asiasta miehelle. 

"Syy" oli se, että hän omisti/omistaa viikot kavereille, kuntoilulle ym, että voisi viikonloppuisin keskittyä vain minun kanssa olemiseen. Eli yksinkertaisesti: on kiireinen. 

Aloin sitten itsekin puuhailemaan viikolla omia juttuja enemmän. Nykyään viestitellään vähemmän mutta se ei haittaa, kun viikonloppuisin kuitenkin ollaan 24/7 läsnä toisillemme. Viestitelkööt niille kavereilleen viikolla (ei tee sitä juuri lainkaan viikonloppuisin). 

Minun viestittely vähenee välittömästi sen jälkeen kun on tavattu. Minä ajattelen että (jos on halua tavata uudestaankiin) niin asiat voidaan puhua kun nähdään. En vain jaksa sitten enää viestitellä. Todennäköisesti toimin aivan samoin kuin tämä sinun miehesi. Joidenkin tapailemieni miesten on ollut vaikea ymmärtää tätä, samoin kuin joidenkin ystävieni. Minulle se ei välttämättä tarkoita siis sitä, etten olisi enää kiinnostunut, tietysti se voi olla sitäkin.

Pohjalainen huoripukki. Pikkutytöt kiinnostaa.

Se kertoo lähinnä sinusta, että olet typerä jos et osaa suoraan kysyä mieheltä.

treffit kirjoitti:

Tämä nyt tulee varmaan suurimmalle osalle ihan yllärinä, mutta sen miehen kanssa voi ihan keskustella tästäkin asiasta. 

Itselläni "viikonloppupoikaystävä", eli asutaan eri paikkakunnilla ja ollaan yhdessä vain viikonloppuisin. Koin itse jossain vaiheessa että mies ei huomioi minua tarpeeksi viikolla, kun ei viestitellyt niin ahkerasti kuin suhteen alkuaikoina, joten mainitsin asiasta miehelle. 

"Syy" oli se, että hän omisti/omistaa viikot kavereille, kuntoilulle ym, että voisi viikonloppuisin keskittyä vain minun kanssa olemiseen. Eli yksinkertaisesti: on kiireinen. 

Aloin sitten itsekin puuhailemaan viikolla omia juttuja enemmän. Nykyään viestitellään vähemmän mutta se ei haittaa, kun viikonloppuisin kuitenkin ollaan 24/7 läsnä toisillemme. Viestitelkööt niille kavereilleen viikolla (ei tee sitä juuri lainkaan viikonloppuisin). 

No tässäpä juuri se, etten ole saanut oikein hyvää "selitystä" käytökselle, se kun vaihtelee kovasti. Minulla on nimen omaan tunne, että hän ei huomioi tarpeeksi. Olemme puhuneet asiasta, mutta mies selvästi kiusaantuu. On ehkä vähän ujokin, joten en tiedä eikö vaan viitsi sanoa miten asia on. Hänellä ei selvästi ole samanlaista tarvetta viestittelylle, ilmeisesti riittää kun asiat on kerran sanottu. Minulle se taas ei riitä.

Nro 10

Vierailija kirjoitti:

Minun viestittely vähenee välittömästi sen jälkeen kun on tavattu. Minä ajattelen että (jos on halua tavata uudestaankiin) niin asiat voidaan puhua kun nähdään. En vain jaksa sitten enää viestitellä. Todennäköisesti toimin aivan samoin kuin tämä sinun miehesi. Joidenkin tapailemieni miesten on ollut vaikea ymmärtää tätä, samoin kuin joidenkin ystävieni. Minulle se ei välttämättä tarkoita siis sitä, etten olisi enää kiinnostunut, tietysti se voi olla sitäkin.

Hyvä kuulla tällainenkin näkökulma. Luulen että meillä on kovin erilaiset tarpeet viesteillä osoitetun huomion suhteen. Miehelle riittää vähempikin. Välillä vain tulee tunne että tekee mieli antaa samalla mitalla ja jättää vastaamatta viestiin seuraavaan vuorokauteen. Tosin olen sen joskus tehnytkin. Mies tietää ettei se ole minulle tyypillistä ja kun alkaa epäillä että olen ärsyyntynyt, vetäytyy.

Nro 10 äskeinen viesti

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Tämä nyt tulee varmaan suurimmalle osalle ihan yllärinä, mutta sen miehen kanssa voi ihan keskustella tästäkin asiasta. 

Itselläni "viikonloppupoikaystävä", eli asutaan eri paikkakunnilla ja ollaan yhdessä vain viikonloppuisin. Koin itse jossain vaiheessa että mies ei huomioi minua tarpeeksi viikolla, kun ei viestitellyt niin ahkerasti kuin suhteen alkuaikoina, joten mainitsin asiasta miehelle. 

"Syy" oli se, että hän omisti/omistaa viikot kavereille, kuntoilulle ym, että voisi viikonloppuisin keskittyä vain minun kanssa olemiseen. Eli yksinkertaisesti: on kiireinen. 

Aloin sitten itsekin puuhailemaan viikolla omia juttuja enemmän. Nykyään viestitellään vähemmän mutta se ei haittaa, kun viikonloppuisin kuitenkin ollaan 24/7 läsnä toisillemme. Viestitelkööt niille kavereilleen viikolla (ei tee sitä juuri lainkaan viikonloppuisin). 

No tässäpä juuri se, etten ole saanut oikein hyvää "selitystä" käytökselle, se kun vaihtelee kovasti. Minulla on nimen omaan tunne, että hän ei huomioi tarpeeksi. Olemme puhuneet asiasta, mutta mies selvästi kiusaantuu. On ehkä vähän ujokin, joten en tiedä eikö vaan viitsi sanoa miten asia on. Hänellä ei selvästi ole samanlaista tarvetta viestittelylle, ilmeisesti riittää kun asiat on kerran sanottu. Minulle se taas ei riitä.

Nro 10

Ymmärrän toki kantasi. Mutta - ellei mies ole tottunut tai halua viestitellä sun kanssa yhtä paljon kuin sinä haluat viestitellä hänen kanssaan, sun on joko sopeuduttava (so. tehtävä kompromissi) tai sitten pistettävä poikki, koska halunne eivät kohtaa. 

Itse jotenkin havahduin siihen että enhän mä voi tehdä miehestä just presiis semmoista kuin haluan, eli kun on tosi ihana muuten niin "annan" sitten mennä ja touhuta omia juttuja viikolla ilman, että hänen tarvitsisi kokea syyllisyyttä kun ei ole heti tikkana vastaamassa jos laitan viestiä. 

Ja tosiaan sitä "omaa elämää" on hyvä olla kanssa. Eikä tarvitse itsekään maanisesti roikkua siinä luurissa kiinni (olin siis itse ennen tämmöinen :D). 

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä samaa. Olen tapaillut pari kuukautta erästä miestä. Tiedän faktana, että molemmilla on tunteita, miehellä ehkä vielä enemmän. Mies on tyyppiä, joka ei helposti puhu tunteistaan mutta kun puhuu, myös tarkoittaa. Itse haluaisin viestitellä päivittäin ja usein laitankin viestiä ensin, joskus mies. Välillä vaihdamme useitakin viestejä, joskus taas miehellä kestää jopa puoli vuorokautta ennen kuin edes lukee viestin. Joskus myös jättää vastaamatta vaikka kysyisin jotakin. Näissä tilanteissa omat tunteeni heittelevät tosi rajusti, sillä mietin mistä on kyse. Tulkitsen välinpitämättömyydeksi ja kiinnostuksen puutteeksi tuollaisen käytöksen. Hän kuitenkin sanoo ettei näin ole, on vain huono viestittelemään välillä. Itselläni kiehuu ja mietin lopetanko koko jutun. Tuntuu loukkaavalta hänen käytöksensä. Sitten muina miehinä voi viestittää myöhemmin jotakin aivan muuta. Hän tietää ajatukseni mutta silti sama toiminta jatkuu. Hän selvästi myös vetäytyy jos huomaa että olen ärsyyntynyt viestittelyn vähyydestä. Tällöin vastaaminen kestää vieläkin kauemmin. Yhdessä meillä on ihanaa enkä haluaisi luovuttaa. Vai pitäisikö unohtaa koko juttu?

Noin neuroottisella mielellä tuhoat koko jutun muutenkin, joten on aivan sama vaikka lopettaa ja unohtaa koko juttu nyt. Miehessä tuskin on mitään varsinaista "vikaa" tämän asian suhteen, jotkut miehet ei vain tekstaile ja sopii vain tapaamiset jne eikä tykkää tekstailla muuten.

Sinun pitää kysyä itseltäsi, että haluatko tekstailupartnerin vai ihan tapailupartnerin? Tässä sulla olisi tapailupartneri, mutta taidat haluta tuhota sen ja löytää joku tekstailija vaan.