Kun miehen viestittely vähenee ja hymiöt

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Tämä nyt tulee varmaan suurimmalle osalle ihan yllärinä, mutta sen miehen kanssa voi ihan keskustella tästäkin asiasta. 

Itselläni "viikonloppupoikaystävä", eli asutaan eri paikkakunnilla ja ollaan yhdessä vain viikonloppuisin. Koin itse jossain vaiheessa että mies ei huomioi minua tarpeeksi viikolla, kun ei viestitellyt niin ahkerasti kuin suhteen alkuaikoina, joten mainitsin asiasta miehelle. 

"Syy" oli se, että hän omisti/omistaa viikot kavereille, kuntoilulle ym, että voisi viikonloppuisin keskittyä vain minun kanssa olemiseen. Eli yksinkertaisesti: on kiireinen. 

Aloin sitten itsekin puuhailemaan viikolla omia juttuja enemmän. Nykyään viestitellään vähemmän mutta se ei haittaa, kun viikonloppuisin kuitenkin ollaan 24/7 läsnä toisillemme. Viestitelkööt niille kavereilleen viikolla (ei tee sitä juuri lainkaan viikonloppuisin). 

No tässäpä juuri se, etten ole saanut oikein hyvää "selitystä" käytökselle, se kun vaihtelee kovasti. Minulla on nimen omaan tunne, että hän ei huomioi tarpeeksi. Olemme puhuneet asiasta, mutta mies selvästi kiusaantuu. On ehkä vähän ujokin, joten en tiedä eikö vaan viitsi sanoa miten asia on. Hänellä ei selvästi ole samanlaista tarvetta viestittelylle, ilmeisesti riittää kun asiat on kerran sanottu. Minulle se taas ei riitä.

Nro 10

Ymmärrän toki kantasi. Mutta - ellei mies ole tottunut tai halua viestitellä sun kanssa yhtä paljon kuin sinä haluat viestitellä hänen kanssaan, sun on joko sopeuduttava (so. tehtävä kompromissi) tai sitten pistettävä poikki, koska halunne eivät kohtaa. 

Itse jotenkin havahduin siihen että enhän mä voi tehdä miehestä just presiis semmoista kuin haluan, eli kun on tosi ihana muuten niin "annan" sitten mennä ja touhuta omia juttuja viikolla ilman, että hänen tarvitsisi kokea syyllisyyttä kun ei ole heti tikkana vastaamassa jos laitan viestiä. 

Ja tosiaan sitä "omaa elämää" on hyvä olla kanssa. Eikä tarvitse itsekään maanisesti roikkua siinä luurissa kiinni (olin siis itse ennen tämmöinen :D). 

Tuo ensimmäinen kappaleesi kieltämättä tiivistää koko asian. En voi muuttaa toista. Kiitos järkevästä analyysistä. Täytynee vielä yrittää josko jonkinlainen kompromissi löytyisi.

Nro 10

Kikuli lerpahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä samaa. Olen tapaillut pari kuukautta erästä miestä. Tiedän faktana, että molemmilla on tunteita, miehellä ehkä vielä enemmän. Mies on tyyppiä, joka ei helposti puhu tunteistaan mutta kun puhuu, myös tarkoittaa. Itse haluaisin viestitellä päivittäin ja usein laitankin viestiä ensin, joskus mies. Välillä vaihdamme useitakin viestejä, joskus taas miehellä kestää jopa puoli vuorokautta ennen kuin edes lukee viestin. Joskus myös jättää vastaamatta vaikka kysyisin jotakin. Näissä tilanteissa omat tunteeni heittelevät tosi rajusti, sillä mietin mistä on kyse. Tulkitsen välinpitämättömyydeksi ja kiinnostuksen puutteeksi tuollaisen käytöksen. Hän kuitenkin sanoo ettei näin ole, on vain huono viestittelemään välillä. Itselläni kiehuu ja mietin lopetanko koko jutun. Tuntuu loukkaavalta hänen käytöksensä. Sitten muina miehinä voi viestittää myöhemmin jotakin aivan muuta. Hän tietää ajatukseni mutta silti sama toiminta jatkuu. Hän selvästi myös vetäytyy jos huomaa että olen ärsyyntynyt viestittelyn vähyydestä. Tällöin vastaaminen kestää vieläkin kauemmin. Yhdessä meillä on ihanaa enkä haluaisi luovuttaa. Vai pitäisikö unohtaa koko juttu?

Noin neuroottisella mielellä tuhoat koko jutun muutenkin, joten on aivan sama vaikka lopettaa ja unohtaa koko juttu nyt. Miehessä tuskin on mitään varsinaista "vikaa" tämän asian suhteen, jotkut miehet ei vain tekstaile ja sopii vain tapaamiset jne eikä tykkää tekstailla muuten.

Sinun pitää kysyä itseltäsi, että haluatko tekstailupartnerin vai ihan tapailupartnerin? Tässä sulla olisi tapailupartneri, mutta taidat haluta tuhota sen ja löytää joku tekstailija vaan.

Meillä ei ole mahdollisuutta tapailla niin usein kun kumpikin haluaisi. Tästä syystä viestittely on ainakin minulle tärkeässä roolissa. Esimerkiksi pari viestiä illalla, kuulumiset, hyvän yön toivotukset olisi se mitä toivoisin. Tietäisi että toinen ajattelee. Tämäkään ei välttämätöntä joka päivä, ehkä enemmän mietityttää juuri se viesteihin vastaamatta jättäminen ja vastauksen viipyminen. Ja ei, en pommita jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä samaa. Olen tapaillut pari kuukautta erästä miestä. Tiedän faktana, että molemmilla on tunteita, miehellä ehkä vielä enemmän. Mies on tyyppiä, joka ei helposti puhu tunteistaan mutta kun puhuu, myös tarkoittaa. Itse haluaisin viestitellä päivittäin ja usein laitankin viestiä ensin, joskus mies. Välillä vaihdamme useitakin viestejä, joskus taas miehellä kestää jopa puoli vuorokautta ennen kuin edes lukee viestin. Joskus myös jättää vastaamatta vaikka kysyisin jotakin. Näissä tilanteissa omat tunteeni heittelevät tosi rajusti, sillä mietin mistä on kyse. Tulkitsen välinpitämättömyydeksi ja kiinnostuksen puutteeksi tuollaisen käytöksen. Hän kuitenkin sanoo ettei näin ole, on vain huono viestittelemään välillä. Itselläni kiehuu ja mietin lopetanko koko jutun. Tuntuu loukkaavalta hänen käytöksensä. Sitten muina miehinä voi viestittää myöhemmin jotakin aivan muuta. Hän tietää ajatukseni mutta silti sama toiminta jatkuu. Hän selvästi myös vetäytyy jos huomaa että olen ärsyyntynyt viestittelyn vähyydestä. Tällöin vastaaminen kestää vieläkin kauemmin. Yhdessä meillä on ihanaa enkä haluaisi luovuttaa. Vai pitäisikö unohtaa koko juttu?

Noin neuroottisella mielellä tuhoat koko jutun muutenkin, joten on aivan sama vaikka lopettaa ja unohtaa koko juttu nyt. Miehessä tuskin on mitään varsinaista "vikaa" tämän asian suhteen, jotkut miehet ei vain tekstaile ja sopii vain tapaamiset jne eikä tykkää tekstailla muuten.

Sinun pitää kysyä itseltäsi, että haluatko tekstailupartnerin vai ihan tapailupartnerin? Tässä sulla olisi tapailupartneri, mutta taidat haluta tuhota sen ja löytää joku tekstailija vaan.

Meillä ei ole mahdollisuutta tapailla niin usein kun kumpikin haluaisi. Tästä syystä viestittely on ainakin minulle tärkeässä roolissa. Esimerkiksi pari viestiä illalla, kuulumiset, hyvän yön toivotukset olisi se mitä toivoisin. Tietäisi että toinen ajattelee. Tämäkään ei välttämätöntä joka päivä, ehkä enemmän mietityttää juuri se viesteihin vastaamatta jättäminen ja vastauksen viipyminen. Ja ei, en pommita jatkuvasti.

Hah! Varmaan pommitat

Et kiinnosta häntä enää. Unohda hänet.

Huutista someriippuvaisille naisille , joille rakkaus = viestejä ja hymiöitä. 

Minulla oli kännyköiden alkuaikoina sutinaa erään kaukana asuvan, viestejä suoltavan miehen kanssa. Hän saattoi lähettää kolmekin viestiä peräkkäin ja kymmeniä parhaimpina/pahimpina päivinä. Jälkeenpäin ymmärsin, että aina, kun viestit harventuivat ja päiviäkin jäi välistä, hänellä oli uusi nainen harkinnassa. Yritin ensin selittää itselleni, että hänellä on kiire töissä (kuten olikin) eikä ole edes mahdollisuutta tekstailla. Höpö höpö.

Toisaalta taas kumpikin veljeni on hyvin huono viestittelijä joka suuntaan. He lukevat viestin ja varmaan nyökkäävät luettuaan sen, mutta kerta kaikkiaan vain ei tule mieleen, että vastatakin voisi. Jos viesti on ihan suora kysymys, vastaus tulee kyllä. Ehkei heti eikä vielä huomennakaan, mutta tulee. Se, kenen viestistä on kyse, ei muuta asiaa. Raivostuttavaa, mutta minkäs sille voi.

Olen yrittänyt viime aikoina päästä suhteeseen erään ihanan miehen kanssa. Hän viestitteli minulle ensin monta kertaa ja ehdotteli tapaamista, ja tavattiinkin. Mutta hän on hirveän huono kirjoittamaan mitään, ehkä sen vuoksi, että hän kirjottaa ammatikseen muutenkin. Hän ei kirjoittele Facebook-sivulleen eikä toistenkaan sivuille, ei kommentoi eikä edes peukuta, joten viestimisen "sosiaalinen" puoli ei ole hänelle tärkeää. Eilen kysyin häneltä viestitse kahta asiaa ja sain heti kumpaankin vastauksen hymiöiden kanssa. Kolmas viestini ei ollut kysymys, enkä saanut siihen vastausta. Tänään huomasin, että häneltä oli mennyt neljä tuntia ennen kuin hän oli edes lukenut sen. En jaksa loukkaantua mokomasta. Ei viestiminen ole kaikille niin sen sekunnin asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä samaa. Olen tapaillut pari kuukautta erästä miestä. Tiedän faktana, että molemmilla on tunteita, miehellä ehkä vielä enemmän. Mies on tyyppiä, joka ei helposti puhu tunteistaan mutta kun puhuu, myös tarkoittaa. Itse haluaisin viestitellä päivittäin ja usein laitankin viestiä ensin, joskus mies. Välillä vaihdamme useitakin viestejä, joskus taas miehellä kestää jopa puoli vuorokautta ennen kuin edes lukee viestin. Joskus myös jättää vastaamatta vaikka kysyisin jotakin. Näissä tilanteissa omat tunteeni heittelevät tosi rajusti, sillä mietin mistä on kyse. Tulkitsen välinpitämättömyydeksi ja kiinnostuksen puutteeksi tuollaisen käytöksen. Hän kuitenkin sanoo ettei näin ole, on vain huono viestittelemään välillä. Itselläni kiehuu ja mietin lopetanko koko jutun. Tuntuu loukkaavalta hänen käytöksensä. Sitten muina miehinä voi viestittää myöhemmin jotakin aivan muuta. Hän tietää ajatukseni mutta silti sama toiminta jatkuu. Hän selvästi myös vetäytyy jos huomaa että olen ärsyyntynyt viestittelyn vähyydestä. Tällöin vastaaminen kestää vieläkin kauemmin. Yhdessä meillä on ihanaa enkä haluaisi luovuttaa. Vai pitäisikö unohtaa koko juttu?

Noin neuroottisella mielellä tuhoat koko jutun muutenkin, joten on aivan sama vaikka lopettaa ja unohtaa koko juttu nyt. Miehessä tuskin on mitään varsinaista "vikaa" tämän asian suhteen, jotkut miehet ei vain tekstaile ja sopii vain tapaamiset jne eikä tykkää tekstailla muuten.

Sinun pitää kysyä itseltäsi, että haluatko tekstailupartnerin vai ihan tapailupartnerin? Tässä sulla olisi tapailupartneri, mutta taidat haluta tuhota sen ja löytää joku tekstailija vaan.

Meillä ei ole mahdollisuutta tapailla niin usein kun kumpikin haluaisi. Tästä syystä viestittely on ainakin minulle tärkeässä roolissa. Esimerkiksi pari viestiä illalla, kuulumiset, hyvän yön toivotukset olisi se mitä toivoisin. Tietäisi että toinen ajattelee. Tämäkään ei välttämätöntä joka päivä, ehkä enemmän mietityttää juuri se viesteihin vastaamatta jättäminen ja vastauksen viipyminen. Ja ei, en pommita jatkuvasti.

Oletko selkeästi, siis selkeästi kommunikoinut hänelle että haluaisit häneltä enemmän aloitteenottoa viestittelyn suhteen ja selittänyt juuri nuo samat asiat kuten yllä, että "mä tykkäisisin jos saisin sulta joskus hyvän yön toivotuksia" ja positiiiviseen sävyyn parhaiten tietysti livenä ripsiä lirkutellen ja hymyillen.. (viestillähän kaikki voidaan tulkita väärin)

Miehille pitää joskus vääntää selkeämmin mitä toivot, ohimennen sanottu voi nopeasti unohtua. Jos hän ei rupea tämän jälkeen huomioimaan sinua paremmin tai ei YHTÄÄN paranna... niin tiedät painaa EXIT-nappia.

T: sama

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kännyköiden alkuaikoina sutinaa erään kaukana asuvan, viestejä suoltavan miehen kanssa. Hän saattoi lähettää kolmekin viestiä peräkkäin ja kymmeniä parhaimpina/pahimpina päivinä. Jälkeenpäin ymmärsin, että aina, kun viestit harventuivat ja päiviäkin jäi välistä, hänellä oli uusi nainen harkinnassa. Yritin ensin selittää itselleni, että hänellä on kiire töissä (kuten olikin) eikä ole edes mahdollisuutta tekstailla. Höpö höpö.

Toisaalta taas kumpikin veljeni on hyvin huono viestittelijä joka suuntaan. He lukevat viestin ja varmaan nyökkäävät luettuaan sen, mutta kerta kaikkiaan vain ei tule mieleen, että vastatakin voisi. Jos viesti on ihan suora kysymys, vastaus tulee kyllä. Ehkei heti eikä vielä huomennakaan, mutta tulee. Se, kenen viestistä on kyse, ei muuta asiaa. Raivostuttavaa, mutta minkäs sille voi.

Olen yrittänyt viime aikoina päästä suhteeseen erään ihanan miehen kanssa. Hän viestitteli minulle ensin monta kertaa ja ehdotteli tapaamista, ja tavattiinkin. Mutta hän on hirveän huono kirjoittamaan mitään, ehkä sen vuoksi, että hän kirjottaa ammatikseen muutenkin. Hän ei kirjoittele Facebook-sivulleen eikä toistenkaan sivuille, ei kommentoi eikä edes peukuta, joten viestimisen "sosiaalinen" puoli ei ole hänelle tärkeää. Eilen kysyin häneltä viestitse kahta asiaa ja sain heti kumpaankin vastauksen hymiöiden kanssa. Kolmas viestini ei ollut kysymys, enkä saanut siihen vastausta. Tänään huomasin, että häneltä oli mennyt neljä tuntia ennen kuin hän oli edes lukenut sen. En jaksa loukkaantua mokomasta. Ei viestiminen ole kaikille niin sen sekunnin asia.

Siis juuri tuo "se, kenen viestistä on kyse, ei muuta asiaa". Ilmeisesti haluaisin olla hieman erikoisasemassa, vaikka mies ei muiden viesteihin niin nopeasti vastailisikaan. Tuntisin oloni tärkeämmäksi.

Nro 10

Riippuu. Itellä vajaa 2v suhdetta takana ja kyllä se viestittely tyyli on muuttunut.

Naiset ainakin vähentävät viestittelyn lähes nollaan, kun eivät halua tavata enää.

Onko kyseinen mies varattu?

Sai mitä halusi

Minun mieheni ei alkuaikoina laitellut juurikaan hempeitä viestejä, nykyään yli 10 vuoden jälkeen kyllä ja myös niitä sydämiä. Huomioi muutenkin paremmin ja puhuu tunteistaan enemmän kuin ihan alussa.

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni ei alkuaikoina laitellut juurikaan hempeitä viestejä, nykyään yli 10 vuoden jälkeen kyllä ja myös niitä sydämiä. Huomioi muutenkin paremmin ja puhuu tunteistaan enemmän kuin ihan alussa.

Eli aika jättää kun mies on muuttunut noin. Ei ole enää se sama mies johon ihastuit.

Ymmärtäkää nyt v***u, ettei miehiä kiinnosta se kännykän räplääminen samalla tavalla kuin naisia. Miehet soittaa, jos on asiaa. Ehkä laittaa viestin, jos ei jaksa soitaa, mutta ne viestit ovat rasite eivät huvi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä samaa. Olen tapaillut pari kuukautta erästä miestä. Tiedän faktana, että molemmilla on tunteita, miehellä ehkä vielä enemmän. Mies on tyyppiä, joka ei helposti puhu tunteistaan mutta kun puhuu, myös tarkoittaa. Itse haluaisin viestitellä päivittäin ja usein laitankin viestiä ensin, joskus mies. Välillä vaihdamme useitakin viestejä, joskus taas miehellä kestää jopa puoli vuorokautta ennen kuin edes lukee viestin. Joskus myös jättää vastaamatta vaikka kysyisin jotakin. Näissä tilanteissa omat tunteeni heittelevät tosi rajusti, sillä mietin mistä on kyse. Tulkitsen välinpitämättömyydeksi ja kiinnostuksen puutteeksi tuollaisen käytöksen. Hän kuitenkin sanoo ettei näin ole, on vain huono viestittelemään välillä. Itselläni kiehuu ja mietin lopetanko koko jutun. Tuntuu loukkaavalta hänen käytöksensä. Sitten muina miehinä voi viestittää myöhemmin jotakin aivan muuta. Hän tietää ajatukseni mutta silti sama toiminta jatkuu. Hän selvästi myös vetäytyy jos huomaa että olen ärsyyntynyt viestittelyn vähyydestä. Tällöin vastaaminen kestää vieläkin kauemmin. Yhdessä meillä on ihanaa enkä haluaisi luovuttaa. Vai pitäisikö unohtaa koko juttu?

Noin neuroottisella mielellä tuhoat koko jutun muutenkin, joten on aivan sama vaikka lopettaa ja unohtaa koko juttu nyt. Miehessä tuskin on mitään varsinaista "vikaa" tämän asian suhteen, jotkut miehet ei vain tekstaile ja sopii vain tapaamiset jne eikä tykkää tekstailla muuten.

Sinun pitää kysyä itseltäsi, että haluatko tekstailupartnerin vai ihan tapailupartnerin? Tässä sulla olisi tapailupartneri, mutta taidat haluta tuhota sen ja löytää joku tekstailija vaan.

Meillä ei ole mahdollisuutta tapailla niin usein kun kumpikin haluaisi. Tästä syystä viestittely on ainakin minulle tärkeässä roolissa. Esimerkiksi pari viestiä illalla, kuulumiset, hyvän yön toivotukset olisi se mitä toivoisin. Tietäisi että toinen ajattelee. Tämäkään ei välttämätöntä joka päivä, ehkä enemmän mietityttää juuri se viesteihin vastaamatta jättäminen ja vastauksen viipyminen. Ja ei, en pommita jatkuvasti.

Oletko selkeästi, siis selkeästi kommunikoinut hänelle että haluaisit häneltä enemmän aloitteenottoa viestittelyn suhteen ja selittänyt juuri nuo samat asiat kuten yllä, että "mä tykkäisisin jos saisin sulta joskus hyvän yön toivotuksia" ja positiiiviseen sävyyn parhaiten tietysti livenä ripsiä lirkutellen ja hymyillen.. (viestillähän kaikki voidaan tulkita väärin)

Miehille pitää joskus vääntää selkeämmin mitä toivot, ohimennen sanottu voi nopeasti unohtua. Jos hän ei rupea tämän jälkeen huomioimaan sinua paremmin tai ei YHTÄÄN paranna... niin tiedät painaa EXIT-nappia.

T: sama

Nyt täytyy tunnustaa etten muista sanatarkasti. Ehkä en noita konkreettisia esimerkkejä tarpeeksi selkeästi ole antanut vaan sanonut lähinnä, että toivoisin että viesteihin vastataan heti kun mahdollista koska se on minulle merkki siitä että toinen välittää ja on kiinnostunut. Ja hyvässä hengessä on keskustelu käyty, nätisti olen sanonut. Ehkä täytyy vielä kerran keskustella konkreettisemmin kun seuraavan kerran nähdään. Jotenkin olen nyt taas yrittänyt vain elää asian kanssa kun en haluaisi tehdä tästä numeroa.

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseinen mies varattu?

Ei ole varattu, fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni ei alkuaikoina laitellut juurikaan hempeitä viestejä, nykyään yli 10 vuoden jälkeen kyllä ja myös niitä sydämiä. Huomioi muutenkin paremmin ja puhuu tunteistaan enemmän kuin ihan alussa.

Eli aika jättää kun mies on muuttunut noin. Ei ole enää se sama mies johon ihastuit.

Juuri näin. Kun paskaa alkaa ottaa tilaa ilmaantuakseen, niin kohta sitä ropisee taivaan täydeltä. Sinun ”ihana” miehesi oli alun teeskentelyä ja oma illuusiosi. Nyt näet totuuden - ei kehumista.

Jätä ihmeessä se mies niin teet hänelle palveluksen. Hän voi sitten löytää jotain vähemmän puhelimeen addiktoitunutta seuraa itselleen. Niin ja hommaa itsellesi itsetunto ja lopeta ruikuttaminen.