Kun työpaikka on niin kamala että sinne meno oikeasti ahdistaa ja itkettää
Muita samassa tilanteessa? En pysty vapaillakaan rentoutumaan kun mietin jo tulevaa työpäivää ja se ahdistaa minua aivan kamalasti :'( Kokoajan ajatukset vain työssä ja siinä miten jaksan kannatella itseäni.
Kommentit (83)
Kestät tai pääset testaamaan uutta uljasta aktiivimallia. t. hallitus
Mulla oli ihan sama. Aamulla itketti, kun piti mennä ja iltapäivällä itketti, kun olin niin uupunut päivästä.
Nyt olen opintovapaalla ja onnellinen siitä.
Sama juttu. Siis silloin kun olin töissä. Nyt opiskelen. Jotenkin oli työpaikka/työharjkoittelupaikka mikä tahansa niin aina siellä ahdistaa.
Tuntuu etten osaa mitää, muut on parempia, kaikki kyttää minua/tekemisiäni :(
Lisäksi perusilmeeni on kamalan nyrpeä joten joudun aina väkisin hymyilemään 8h päivässä ja se sattuu kasvoihin. :D
kiusataanko/syrjitäänkö sua siellä vai miksi kamala?
Yksi työpaikka oli minulla samanlainen. Ahdisti niin vietävästi sinne meneminen. Jostain syystä jouduin silmätikuksi ja selkäni takana puhuttiin pahaa. Otti henkisesti koville. Tällä hetkellä etsin taas uutta työtä mutta pelottaa että mitä jos asiat ei muutu ja jostain syystä joudun jälleen kerran nokituksi?
Ajatelkaas, lapsella oli voi olla yhtä kamalaa koulussa ja sen on pakko sietää sitä 9 v tai 10 jos jo eskarissa ahdistaa :(. Eikö olekin surullista, että ihmisen on pakko tehdä suuri osa elämästään, jotain mitä inhoaa, jotain, mikä ahdistaa jo ajatuksenakin? Onko ihme, että on paljon masennusta, stressiä, verenpainetta, syrjäytymistä, unettomuutta jne, ties mitkä sairaudet ja vaivat johtuvat vain siitä, että yrittää kestää päivästä päivään...
Vierailija kirjoitti:
kiusataanko/syrjitäänkö sua siellä vai miksi kamala?
Kyllä, sinnepäin. Asioita ei voida sanoa suoraan mulle vaan puhutaan sitten selän takana sitä itseään... Vaikka muutamakin hyvä työkaveri löytyy niin en vain tahdo jaksaa, en edes heidän tuellaan.
Ap
Lähde. Ei omaa elämää kannata pilata yhden työpaikan vuoksi. Onko sulla varaa karenssiin? Jos on niin irtisanoudu.
paikan vaihtaminen ei auta. muillakin työpaikoilla on hirviöitä. toistan: asiat ei parane paikkaa vaihtamalla. Pomon pitää selvittää työhön liittyvät ongelmat.
Suomalaisessa työelämässä on kyllä niin paljon pielessä. Se aika mikä käytetään työpaikkakiusaamiseen voitais käyttää itse työhön.
Mulla tuli yhdessä vaiheessa vatsa kipeäksi aina aamuisin ja olen täysin varma että se johtui työpaikka-ahdistuksesta.
Tiia16 kirjoitti:
paikan vaihtaminen ei auta. muillakin työpaikoilla on hirviöitä. toistan: asiat ei parane paikkaa vaihtamalla. Pomon pitää selvittää työhön liittyvät ongelmat.
Meillä pomo on se hirviö. Lyhyessä ajassa saanut työpaikan ihan sekaisin. On pomon oma hoviväki, on kiusattu ja on ne jotka yrittävät pysyä neutraaleina. Tuo syö ihan hirveästi energiaa työpaikalla.
Tiia16 kirjoitti:
paikan vaihtaminen ei auta. muillakin työpaikoilla on hirviöitä. toistan: asiat ei parane paikkaa vaihtamalla. Pomon pitää selvittää työhön liittyvät ongelmat.
Mitä jos työnantaja on itse se "työpaikkakiusaaja". Vaikka miten hyvin työsi hoidit, mikään ei kelvannut. Olen toiminut henkilökohtaisena avustajana ja voin kertoa että vaihtaminen kyllä kannatti.
Lapsena jouduin koulukiusatuksi ja silloin ajattelin että onpa mukava päästä sitten aikuisena työelämään, koska aikuiset ovat fiksumpia. Mitä vielä....... Samalainen lasten leikkikenttä se on aikuistenkin työmaailmassa. :(
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa irtisanoutuminen on paras vaihtoehto.
Työterveyteen tai lääkärin mieluummin. Jos uutta työpaikkaa ei ole tiedossa, niin kannattaa kokeilla ensin, onkä työterveydestä apua.
Minä olen lähtenyt kahdesta paikasta vaan lätkimään. Jättänyt avaimet ja lähtenyt. Ei vaan jaksa kuunnella jatkuvaa valittamista ja olla osa negistelevää työyhteisöä.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa irtisanoutuminen on paras vaihtoehto.
Ei. Älä eroa. Liian suuri riski että jumiudut ikiajoiksi työttömäksi ja sitten saattaa ahdistaa vielä pahemmin. Toivottavasti voit ensin pitkään yrittää muuta, esim:
1. Positiivinen ratkaisu. Löydä parempi työpaikka tai siirto oman firman sisällä, eri kollegat, eri maa, eri toimisto, eri ihan mikä vain. Tai jatkokouluttaudu, pääset etenemään. Tai opiskele töiden ohella toinen ammatti ja sitten vasta vaihda alaa.
2. Negatiivinen ratkaisu. Sairasloma. Masennuksesta saa helposti kuukausia lomaa heti, vaikka ei olisi oikeasti masentunut. Jos et muuten lomaa saa niin feikkaa sairautta, mene joka päivä lääkäriin, valita, kisko hiuksiasi, itke, huuda, käy lääkärin hermoille kunnes antaa sulle pitkät sairaslomat ihan vain susta eroon päästäkseen. Sinun on kuitenkin vähemmän ahdistavaa mennä lääkärille kuin työpaikalle. Ja siis... pitkän sairasloman aikana voit etsiä positiivista ratkaisua.
Voit tosiaan yhdistää positiivista ja negatiivista ratkaisua. Negatiivinen ratkaisu vain ostaa sinulle aikaa. Positiivinen todella ratkaisee ongelman. Tietysti voit yrittää saada töistä taukoa myös jollain muulla kuin sairaslomalla... esim ota normaalilomaa tai vuorotteluvapaata tai tiesmitä. Mutta jos ei muu onnistu... niin mene sairaslomalle heti, se on hyvä ensiapu.
Minulla oli samanlainen yksi työpaikka, ja parissa harjoittelupaikassa ennen sitä oli kiusaamista. Olin aivan järkyttynyt että "aikuisten maailmassa" on sellaista, koska peruskouluaikoina, lukiossa tai amiksessa en ollut sellaista kokenut. Kyllä siitä jäi irtisanoutumisen jälkeen pelko, että mitä jos seuraavassakin paikassa... Mutta onneksi ei ole toistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa irtisanoutuminen on paras vaihtoehto.
Ei. Älä eroa. Liian suuri riski että jumiudut ikiajoiksi työttömäksi ja sitten saattaa ahdistaa vielä pahemmin. Toivottavasti voit ensin pitkään yrittää muuta, esim:
1. Positiivinen ratkaisu. Löydä parempi työpaikka tai siirto oman firman sisällä, eri kollegat, eri maa, eri toimisto, eri ihan mikä vain. Tai jatkokouluttaudu, pääset etenemään. Tai opiskele töiden ohella toinen ammatti ja sitten vasta vaihda alaa.
2. Negatiivinen ratkaisu. Sairasloma. Masennuksesta saa helposti kuukausia lomaa heti, vaikka ei olisi oikeasti masentunut. Jos et muuten lomaa saa niin feikkaa sairautta, mene joka päivä lääkäriin, valita, kisko hiuksiasi, itke, huuda, käy lääkärin hermoille kunnes antaa sulle pitkät sairaslomat ihan vain susta eroon päästäkseen. Sinun on kuitenkin vähemmän ahdistavaa mennä lääkärille kuin työpaikalle. Ja siis... pitkän sairasloman aikana voit etsiä positiivista ratkaisua.
Voit tosiaan yhdistää positiivista ja negatiivista ratkaisua. Negatiivinen ratkaisu vain ostaa sinulle aikaa. Positiivinen todella ratkaisee ongelman. Tietysti voit yrittää saada töistä taukoa myös jollain muulla kuin sairaslomalla... esim ota normaalilomaa tai vuorotteluvapaata tai tiesmitä. Mutta jos ei muu onnistu... niin mene sairaslomalle heti, se on hyvä ensiapu.
Noissa on vain se ongelma että olet sidottu edelleen työpaikkaan jota inhoat. Takaraivossa jyskyttää tieto että siellä se odottaa. Monesti on vain parempi lähteä ja luottaa siihen että elämä kantaa. Silloin on ainakin katkaissut kaikki yhteydet entiseen p*skaan ja voi aloittaa puhtaalta pöydältä.
Tuossa tilanteessa irtisanoutuminen on paras vaihtoehto.