Miten joku voi omistaa koiran? Pitää ulkoiluttaa joka päivä monta kertaa
Vaikka tulisi räntää vaakasuorassa. Yhtä paha kuin lapsi.
Kommentit (29)
Ulkoiluttamisen "pakko" on yksi parhaimpia puolia koiran omistamisessa, tulee ulkoiltua joka päivä, oli sää mikä hyvänsä. Useammankin kerran päivässä.
Ei se ole hankalaa muulloin paitsi jos on itse sairaana.
Koirat paskoo ja sen kakkaläjä pitää poimia.
Ei huonokaan sää yleensä niin haittaa, ulkoilu on mukavaa. Nyt alkaa tosin vähän jo tympiä kun on satanut yhtä soittoa lokakuusta asti :D
Ei kai kukaan sentään koiraa omista 😮.
Mistä sä tuollaista olet kuullut?
Toisaalta koiran kanssa ulkoilu vaikuttaa sentään kivemmalta kuin se, että joku tehtailee solkenaan muiden ihmisten valintoja ihmetteleviä ketjuja jollain anonyymifoorumilla.
Joko pizzojen juustotäytekysymys tuli sulle selväksi, vai vieläkö tarttet perusteluja?
Vierailija kirjoitti:
Koirat paskoo ja sen kakkaläjä pitää poimia.
Ei se poimiminen, vaan se roskiksen etsiminen.
Olen miettinyt samaa näin masentuneena. Koiran hankin 8 vuotta sitten, jolloin olin ihan terve ja oikeastaan viime vuoteen asti jaksoin ulkoiluttaa koiraa hyvinkin kivuttomasti eikä se tuntunut missään. Nyt ulos raahautuminen tuntuu kamalalta velvollisuudelta, en millään jaksaisi. Jatkuvasti on huono omatunto, kun en tee tarpeeksi pitkiä lenkkejä koiran kanssa. Olen miettinyt koirasta luopumistakin, mutta en ainakaan vielä ole siihen pystynyt... Toisaalta hyvä, että koira pakottaa lähtemään pihalle. Muuten olisin varmaan päiväkausia putkeen neljän seinän sisällä.
Itsekään en ymmärrä koiria.
Joskus olen vanhempien koiraa ollut hoitamassa, kun ovat lähteneet ulkomaille. Aamulla pitää mennä aikaisin töihin ja herätä aikaisin. Mutta kun koira pitää ulkoiluttaa, niin pitää herätä vielä aikaisemmin. Ja ensimmäisenä kun heräät, niin ensimmäisenä pitää lähteä ulkoiluttamaan koiraa.
Kesäisin se on jopa kivaa, jos on aurinkoinen ja lämmin sää. Mutta talvella kun on pimeätä ja jotkut loskakelit, niin se kyllä pistää v#####maan. Mutta koiran omistajan on se ns. "pakko" tehdä jokaikinen aamu. Siis jos et halu siivota jätöksiä sisältä.
Minulla on piha, lasken koiran sinne, jos en jaksa lenkittää. Yleensä tehdään päivässä 1 tai 2 pitkää lenkkiä ja muuten koira saa oman tahtonsa mukaan oleilla aidatulla pihalla.
En voi käsittää, miten joku voi elää ilman koiran lojaalia ystävyyttä. Saati olla niin tunnevammainen, ettei pidä koirista. Tällaisten ihmisten elämän täytyy olla monin verroin köyhempää henkisellät tasolla, ainakin tunnepuolella.
Koira on paljon tunneälykkäämpi eläin kuin ihminen.
Kuka on aina yhtä ilonen kun näkee sinut
saa nauraa sen juttuja joka päivä
paras stressinpoistaja
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa näin masentuneena. Koiran hankin 8 vuotta sitten, jolloin olin ihan terve ja oikeastaan viime vuoteen asti jaksoin ulkoiluttaa koiraa hyvinkin kivuttomasti eikä se tuntunut missään. Nyt ulos raahautuminen tuntuu kamalalta velvollisuudelta, en millään jaksaisi. Jatkuvasti on huono omatunto, kun en tee tarpeeksi pitkiä lenkkejä koiran kanssa. Olen miettinyt koirasta luopumistakin, mutta en ainakaan vielä ole siihen pystynyt... Toisaalta hyvä, että koira pakottaa lähtemään pihalle. Muuten olisin varmaan päiväkausia putkeen neljän seinän sisällä.
Millainen sairaus sinulla on? Itselläni on paljon ongelmia, mutta nautin jokaisesta kävelylenkistä koiran kanssa (kivuista huolimatta). Jokainen lenkki kun voi olla viimeinen (jos tilanne pahenee).
Mulla on kolme lasta ja neljä koiraa. Ihan hyvin pystyy. Aamulla päästän koirat pihalle juoksemaan ja vislaan sisälle ennenkuin lähden töihin. Töistä tullessa teen ruoan ja syödään muksujen kanssa ja lähdetään koko jengi lenkille. Illalla taas päästän koirat pihalle juoksemaan ja vislaan sisään ennen nukkumaanmenoa. En mä nyt tiiä onko tuo kauhean raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Ulkoiluttamisen "pakko" on yksi parhaimpia puolia koiran omistamisessa, tulee ulkoiltua joka päivä, oli sää mikä hyvänsä. Useammankin kerran päivässä.
Kyllä kyllä, muistan hyvin, vaikka lähdin illalla ulos ns kengät väärissä jaloissa, jo kohta olin tyytyväinen. Talvi-iltoina oli kiva nähdö kuu ja tähtiä, valaistut ikkunat ja nauttia raikkaasta ulkoilmasta. Nyt mun koirat ovat pilvellä ja mun toinen jalka perässävedettävä, jos olisin terve, ottaisin uuden koiran. Nyt vaan töllötän telkkua. Yksin kävely ei ole ollenkaan sama, koiran kanssa sai usein juttuseuraakin hetkeksi, ja muuten juttelin koirille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa näin masentuneena. Koiran hankin 8 vuotta sitten, jolloin olin ihan terve ja oikeastaan viime vuoteen asti jaksoin ulkoiluttaa koiraa hyvinkin kivuttomasti eikä se tuntunut missään. Nyt ulos raahautuminen tuntuu kamalalta velvollisuudelta, en millään jaksaisi. Jatkuvasti on huono omatunto, kun en tee tarpeeksi pitkiä lenkkejä koiran kanssa. Olen miettinyt koirasta luopumistakin, mutta en ainakaan vielä ole siihen pystynyt... Toisaalta hyvä, että koira pakottaa lähtemään pihalle. Muuten olisin varmaan päiväkausia putkeen neljän seinän sisällä.
Millainen sairaus sinulla on? Itselläni on paljon ongelmia, mutta nautin jokaisesta kävelylenkistä koiran kanssa (kivuista huolimatta). Jokainen lenkki kun voi olla viimeinen (jos tilanne pahenee).
Se lukee aikaisemmassakin viestissä, mutta mulla on masennus. Suunnittelen myös itsemurhaa jatkuvasti, mutta tähän mennessä koira on ollut ainoa asia, joka on estänyt minua toteuttamasta suunnitelmiani.
T. 8
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirat paskoo ja sen kakkaläjä pitää poimia.
Ei se poimiminen, vaan se roskiksen etsiminen.
Miten olisi, jos vaikka veisit omaan roskikseesi, et käytyäisi minun. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa näin masentuneena. Koiran hankin 8 vuotta sitten, jolloin olin ihan terve ja oikeastaan viime vuoteen asti jaksoin ulkoiluttaa koiraa hyvinkin kivuttomasti eikä se tuntunut missään. Nyt ulos raahautuminen tuntuu kamalalta velvollisuudelta, en millään jaksaisi. Jatkuvasti on huono omatunto, kun en tee tarpeeksi pitkiä lenkkejä koiran kanssa. Olen miettinyt koirasta luopumistakin, mutta en ainakaan vielä ole siihen pystynyt... Toisaalta hyvä, että koira pakottaa lähtemään pihalle. Muuten olisin varmaan päiväkausia putkeen neljän seinän sisällä.
Millainen sairaus sinulla on? Itselläni on paljon ongelmia, mutta nautin jokaisesta kävelylenkistä koiran kanssa (kivuista huolimatta). Jokainen lenkki kun voi olla viimeinen (jos tilanne pahenee).
Se lukee aikaisemmassakin viestissä, mutta mulla on masennus. Suunnittelen myös itsemurhaa jatkuvasti, mutta tähän mennessä koira on ollut ainoa asia, joka on estänyt minua toteuttamasta suunnitelmiani.
T. 8
Jos sinulla ei ole fyysistä estettä niin silloin sinulla on mahdollisuus mennä tarpeeksi pitkille lenkeille koiran kanssa!
Jos asuu maalla, niin koirien päästäminen pihalle itsekseen juoksemaan on (kai) ihan ok. Itse käyn joskus vanhempieni luona maaseudulla lenkillä ja tiedän yhden talon, jossa koirat ovat vapaana. En uskalla lenkkeillä sen talon ohi enää, kun usein irti olevat isot koirat tulevat pomppimaan ja haukkumaan minulle.
Omilla vanhemmila on myös koira ja sitä ei voi päästää vapaana juoksemaan pihaan, koska se karkaa. Useimmiten se on myös rasittava, koska se vikisee ja ulisee koko ajan pihalle/lenkille. Sitä pitäisi käyttää ainakin 5 kertaa päivässä lenkillä. En ymmärrä miten kukaan jaksaa vuodesta toiseen olla koko ajan ulkoiluttamassa jotain koiraa.
Onhan koiran omistamisessa toki hyviäkin puoli, mutta tää ulkoilutus homma ainakin omalla kohdallani olis jotenkin ylivoimaista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on piha, lasken koiran sinne, jos en jaksa lenkittää. Yleensä tehdään päivässä 1 tai 2 pitkää lenkkiä ja muuten koira saa oman tahtonsa mukaan oleilla aidatulla pihalla.
En voi käsittää, miten joku voi elää ilman koiran lojaalia ystävyyttä. Saati olla niin tunnevammainen, ettei pidä koirista. Tällaisten ihmisten elämän täytyy olla monin verroin köyhempää henkisellät tasolla, ainakin tunnepuolella.
Koira on paljon tunneälykkäämpi eläin kuin ihminen.
Sinuun ei sitten ole tuo tunneäly tarttunut. Ahdasmielisempää ihmistä saa hakea. Vain koiranomistajat pääsevät taivaaseen?
Koitapas ottaa pääsi pois sieltä koirasi perseestä ja huomioi, että ihmisiä on monenlaisia.
T. kolmen koiran ihminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirat paskoo ja sen kakkaläjä pitää poimia.
Ei se poimiminen, vaan se roskiksen etsiminen.
Miten olisi, jos vaikka veisit omaan roskikseesi, et käytyäisi minun. Kiitos!
Roskiskyylä lukee kaikki koirakeskustelut siltä varalta, että joku laittaa kakkapusseja väärään roskikseen :D
Koska ihmiset pystyvät sitoutumaan sellaiseen.