Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisinä lapset lopettavat riehumisen, kiljumisen ja turhasta poraamisen?
01.12.2017 |
Minkä ikäisinä lapset osaavat jo hieman hillitä itseään leikeissä, eivät enää riehu jatkuvasti, eivät kiukuttele ja itke turhasta ja ovat muutenkin jo sellaisia rauhallisempia ja viihtyvät omissa oloissaan. Olisiko 11-12v jo sen ikäinen?
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisinä lapset osaavat jo hieman hillitä itseään leikeissä, eivät enää riehu jatkuvasti, eivät kiukuttele ja itke turhasta ja ovat muutenkin jo sellaisia rauhallisempia ja viihtyvät omissa oloissaan. Olisiko 11-12v jo sen ikäinen?
Oikein kun kasvatat, eivät edes aloita sitä. Väärin kun kasvatat, eivät lopeta ennen kuin elämä kouraisee oikein kunnolla, jos silloinkaan.
Meillä meno rauhoittui paljon kolmosluokalla.
Vierailija kirjoitti:
Toiset ei koskaan
Oletkohan nyt ihan tosissasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätini on 72-vuotias, eikä vielä ole lopettanut. Riehuminen ja kiljuminen on joillain verissä.
No ota niiltä pora pois. Loukkaavat vielä itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset ei koskaan
Oletkohan nyt ihan tosissasi?
Ainakaan anoppininei ole vielä tätä taitoa oppinut. Kiukkuaa ja suuttuu heti kun joku ei tee kuten hän haluaa.
Vierailija kirjoitti:
No ota niiltä pora pois. Loukkaavat vielä itsensä.
Tätä vastausta odottelinkin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka monet tuntuvat toisin kuvittelevan, lasten ei ole pakko antaa pomppia sohvilla ja sängyillä, juosta sisällä, puhua sisällä huutamalla, leikkiä koriste-esineillä ja äidin älypuhelimella jne. Lasten ei ole pakko antaa sotkea ja perseillä perseilyn ilosta. On vain huolehdittava, että lapset saavat ulkoilla tarpeeksi, sillä ulkoilu on remuamista varten.
Kiukuttelu ja turhasta itkeminen on asia erikseen, usein etenkin sisarusten kesken tulee järjettömiä riitoja. Moni kuitenkin opettaa lapsensa huomionkipeiksi naukujiksi. Kun äiti "sanoittaa" koko ajan 5-vuotiaan lapsen tekemisiä ja hössöttää tämän ympärillä ohjelmamestarina, niin ei ole ihme, jos tuo 5-vuotias vinkuu ja marisee helmoissa tylsistyneenä silloinkin kun yritetään juoda sivistyneesti isoisän 70-vuotiskahveja.
Se loppuu heti, kun annat ipanoille vastuuta. Asetat rajat. Velvoitat ne tekemään ja vaadit tulosta (tietysti iän ja toimintamahdollisuuksien mukaan).
Päivittäin, viikoittain, jne, toistuvat rutiinit pitävät ipanat kiireisinä. Jos jää aikaa vinkumiseen ja kiukutteluun, silloin lisätään "kuormaa".
Jokaiselle omat kalenterit, alatte laittaman tehtäviä muistiin. Lipsumisesta ja laiskottelusta seuraa rangaistus.
Ei luoja laiskoja ruoki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka monet tuntuvat toisin kuvittelevan, lasten ei ole pakko antaa pomppia sohvilla ja sängyillä, juosta sisällä, puhua sisällä huutamalla, leikkiä koriste-esineillä ja äidin älypuhelimella jne. Lasten ei ole pakko antaa sotkea ja perseillä perseilyn ilosta. On vain huolehdittava, että lapset saavat ulkoilla tarpeeksi, sillä ulkoilu on remuamista varten.
Kiukuttelu ja turhasta itkeminen on asia erikseen, usein etenkin sisarusten kesken tulee järjettömiä riitoja. Moni kuitenkin opettaa lapsensa huomionkipeiksi naukujiksi. Kun äiti "sanoittaa" koko ajan 5-vuotiaan lapsen tekemisiä ja hössöttää tämän ympärillä ohjelmamestarina, niin ei ole ihme, jos tuo 5-vuotias vinkuu ja marisee helmoissa tylsistyneenä silloinkin kun yritetään juoda sivistyneesti isoisän 70-vuotiskahveja.
Tämä!!. Silloin kun minulla ei ollut vielä lapsia, katselin kauhulla, kun lähipiirin lapset lähmivät likaisilla käsillä ikkunoita, kiskoivat verhoja, puhuivat toisilleen ja vanhemmilleen kiljumalla, kulkivat pitkin taloa murustellen keksejä joka paikkaan, retuuttivat sohvatyynyjä, saivat joskus huonekaluja rikkikin pomppimalla jne... en koskaan sanonut mitään, mutta tyrmistynyt ilmeeni ehkä huomattiin, kun kaikki hokivat aina samoja mantroja "tällaista se oikea elämä on, kun on lapsia" ja "ymmärrät sitten kyllä, kun sulla on lapsia". No en tänä päivänäkään ymmärrä! Tottakai ne omatkin lapset ovat koittaneet jästipäisesti mesota, sotkea ja perseillä, ja johdonmukainenkin kieltäminen on johtanut välillä itkupotkuraivareihin... Mutta mielummin muutamat itkupotkuraivarit samasta asiasta, kuin eläminen 24/7 saastaisessa ja meluisessa helvetissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä tuossa päälle 47-vuotiaana se alkaa vähetä.
Tulin just töistä. 8b ei ainakaan vielä ole lopettanut.
Riippuu luonteesta. 4-6 -vuotiaina meillä rauhoittuneet. Eli sellainen kiukuttelu jäänyt kun osaavat neuvotella ja oppivat säätelemään tunteitaan ja käytöstään. Kolme poikaa ja tiukka kuri.
En ole koskaan antanut huutaa ja mölistä ihan huvikseen. Lapset on lapsia joo mutta odotan lapsiltani enemmän kuin pelkkää päätöntä huutamista. Leikistä saa kuulua ääntä mutta ei sellaista älytöntä suoraa huutoa niinkuin nykyään näyttää olevan yleistä.
Jos se on tyttölapsi, niin todennäköisesti siinä vaiheessa kun lepää omassa tammiyksiössä.
46-vuotiaina.