Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä naisia, jotka ovat seurustelleet pyörätuolimiesten kanssa? Kaipaisin neuvoja uuden miehen suhteen..
26.11.2017 |
Tapasin kyseisen miehen netin treffipalvelun kautta. Tiesin jo tutustuessani, ettei hän pysty kävelemään vaan liikkuu pyörätuolilla. Sitä olen vähän ihmetellyt, kun hän ei tahtonut kertoa syytä pyörätuoliin joutumiselleen. Siitä päättelin aiheen olevan hänelle arka, joten koko asiasta on tullut minulle melkoinen ongelma. En kehtaa kysyä mieheltä, mihin hän pystyy ja mihin ei. Minusta olisi kiva käydä jonkinlaisilla aktiivisilla treffeillä, koska minusta tekemisen lomassa on helpointa tutustua toiseen. Miehen istuessa pyörätuolissa en kuitenkaan yhtään tiedä, mihin hän pystyy ja olisi ikävää ehdottaa jotain sellaista tekemistä, johon hän ei vammansa vuoksi pysty. Esim. minusta olisi kiva mennä yhdessä keilaamaan. Eihän sitä jaloilla tehdä, vaan käsillä. En kuitenkaan ole varma, pystyykö mies siihen kuitenkaan? Onko keilaaminen pyörätuolista käsin kuitenkin liian vaikeaa? Samoin olen aiemmin käynyt monesti uusien miesten kanssa kävelylenkillä ennen kahville menoa ja se on ollut tosi mukavaa. En yhtään tiedä, miten paljon tämä mies jaksaa pyörätuolinsa kanssa liikkua, joten en ole uskaltanut ehdottaa sitä.
Minua ei itsessään haittaa miehen pyörätuoli millään tavalla. Hän vaikuttaa luonteensa puolesta mieheltä, jonka kanssa tahtoisin alkaa viettää elämääni yhdessä. Nämä käytännön asiat vaan nyt häiritsee paljon. Olisi ihanaa käydä yhdessä kaupassa ja mennä sitten kotiin kokkaamaan yhdessä ja viettää kiva koti-ilta. Mutta olisiko tuon järjestäminen miehelle liian vaikeaa? Meillä on nyt ollut kolmet treffit ja ne on aina ollut kahvilassa tai ravintolassa, johon mies on tullut taksilla. Mies ei tahdo vammastaan puhua, joten minusta olisi tosi kiusallista kysellä, mihin hän pystyy ja mihin ei. Toivoisinkin tässä miehen olevan se aloitteellisempi osapuoli, joka ehdottaisi tekemisiä hänelle sopivalla tavalla. Harmi vaan, että hän on aika ujon puoleinen, minkä toisaalta ymmärränkin. Hän on kuulemma saanut naisilta paljon kuraa niskaansa.
Olisi tosi suureksi avuksi jos tähän voisi kommentoida naiset, jotka ovat seurustelleet pyörätuolissa istuvien miesten kanssa. Miten teistä tässä asiassa kannattaisi edetä? Mies on maininnut hänellä käyvän joka päivä avustaja. Tuostakaan hän ei ole tarkemmin puhunut, mitä avustaja tekee (=eli mihin hän ei itse kykene?). Olisiko koko kokkaaminen kotona hänelle mahdotonta ja illasta tulisi ainoastaan vaivaannuttava jos hän joutuisi vaan katsomaan vierestä minun tehdessä kaiken? Minusta olisi mukavaa ja meitä lähentävää ylipäänsä tietää, minkälaista miehen arki on, missä kaikessa hän tarvitsee apua? Täten osaisin myös tarjota apuani oikeissa tilanteissa. Hän vaan ei vaikuta tahtovan puhua mistään, mikä liittyy hänen vammaansa, vaikken todellakaan paheksu tai kritisoi häntä. Koko tilanne on melkoinen pattitilanne nyt. Tahtoisin suhteemme etenevän, koska pidän hänestä kovasti.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tapailin pyörätuolipotilasta jonkun aikaa. Hänen vammansa oli tullut liikenneonnettomuuden seurauksena, itse oli varsin sinut asian kanssa.
Jotenkin vaan oli turn off, kun toinen oli kovin autettava. Seksi onnistui, mutta tunnelma latistui omalta osalta, kun toinen piti auttaa sänkyyn.
Jotenkin jäi epäselväksi, oliko hän etsimässä kumppania vai vakiavustajaa. Erottiin ihan ystävinä, välimatkaakin oli 200 km, sekin vaikeutti asioita.
Kyllä sen pitäisi itse kertoa tilanteestaan enemmän, jos haluaa tapailla/seurustella. Ei jokaista tiedonmurusta voi olla nyhtämässä.
Henkilökohtaiset avustajat auttavat esim. kodinhoidollisissa jutuissa, kokkaamisessa pyykkäämisessä jne. Joskus myös nukkumaan menossa/sängystä nousemisessa, asioilla käymisessä...
Eikä tämä automaattisesti tarkoita sitä, etteikö mies pystyisi ollenkaan näitä asioita tekemään. Voi olla, että kodinhoito on vain hankalaa hänelle tai että jaksaminen ei aina riitä (esim. MS-tautiin liittyy vahvasti väsymys, ihminen väsyy helpommin kuin terve ja väsymys tuntuu voimakkaammin kehossa).
Avustajakin voi käydä vain muutaman tunnin, kaikki eivät tarvitse +8 tuntia päivässä avustamista.
Minulla ei ole asiasta omakohtaista kokemusta, mutta kannattaa ehkä kertoa miehelle suoraan, että olet hänestä todella kiinnostunut ja haluaisit suunnitella kaikenlaisia tapaamisia, mutta tarvitsisit lisää tietoa hänen vammaansa liittyvistä käytännön asioista. Pidä sävy lämpimänä ja asiallisena.
Älä välitä ikävistä kommenteista täällä. Hienoa että oot löytänyt miehen, johon olet ihastunut. Kaikkea hyvää teille :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa aika vaikealta, jos hän ei pysty mitään kertomaan tai selittämään, tai jos sinä et saa edes kysyä "pystytkö tekemään näin tai noin?" Et sinä ole mikään ajatustenlukija.
Tottakai jokainen järkevä ymmärtää, että hänellä voi olla tavallista korkeampi kynnys seurusteluun ja luottamiseen, mutta nyt sinä kuljet kuin lasin päällä varoen koko ajan.
Voi olla, että siihen pyörätuolissa olemiseen liittyy jotain sellaista, joka nolottaa tai sellaista, jonka pelkää karkottavan sinut. Siis jos on esim itse törttöillyt humalassa autolla tai sitten hänellä voi olla etenevä tai dominoivasti periytyvä sairaus.
Mutta tuo taksilla tuleminen. Niitä taksimatkoja saa hyvin vähän. Aivan liian vähän tarpeeseen nähden. Siis suunnilleen jotain 2 menopaluuta viikossa huvimatkustamiseen. (huvimatkat on kaikki muu kuin hoitoon matkat tai työhön matkat)
Eli jos tapaa sut 2 kertaa viikossa taksilla, niin ei sitten ole matkoja kauppaan, pankkiin, parturiin tms sille viikolle. Tosin niitä kai saa vuodeksi kerrallaan, mutta viikkoa kohden niitä on jotain pari.
Eikö hän pysty ajamaan käsivaihteista autoa. Onko sähköpyörätuoli. Voiko ollenkaan olla jaloillaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea kiinnostavan ihmisen löytymisestä näin ensi alkuun!
Kysy mieheltä avoimesti, mitä hän haluaisi tehdä ja onko vastaavasti jotakin mitä ei missään nimessä. Niin se selviää. Kuten ihmiset yleensäkin, myös pyörätuolia käyttävät ovat kaikki erilaisia.
Olennainen asia tässä olisi ennen kaikkea se, että onko miehen tila onnettomuudesta vai sairaudesta peräisin. Jos kyseessä on etenevä sairaus niin mieti tarkkaan. Ihan oikeasti. Ja toki muutenkin. Olennaista on myös, että mues on sinut asian kanssa eikä kriiseile enää pyörätuoliin joutumisesta.
Pyörätuoli tuo aina tullessaan vähän erikoisjärjestelyjä, mutta riippuu ihan persoonasta miten ne ottaa ja tuolin kanssa pääsee nykyään lähes kaikkialle ja ulkomaanmatkatkin onnistuvat helposti. Joku Madeira nyt ei sitten ihan ykköskohde ehkä ole, niin raskas maasto tuolia rullata tai lykkiä.
Jos kyseessä on etenevä sairaus, niin sitä ei pysäytä sitten mikään ja ongelmia kertyy läjäpäin lisää koko ajan. Ei siinäkään mitään, jos kropassa on vajavaisuuksia, mutta se katkeruus, viha, passivoituminen, kaiken paskan olon kaataminen puolison niskaan - SE on todella raskasta ja syvinkin rakkaus voi alkaa rakoilla pahasti. Tässä puhun kokemuksesta. Mieti siis tarkkaan.
Sitten jos aina vaan oikealta tuntuu niin onnea matkaan! Pyörätuoli itsessään on vain pikku hidaste, ei este.
Minulla on tuttava. Vammautui kun hyppäsi pää edellä matalaan hiekkapohjaiseen järveen nuorena miehenä. Eipä tuo ole tahtia hidastanut. Vaimo, lapsia, työura, pystyy ajamaan autoa ja ajaa pitkiä matkoja.
Mä luulen että se tapaamasi mies on arka alkuun, on varmasti saanut pakit naisilta.
Tutustukaa rauhassa. Jos sisin on kultaa, se ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sen kannattaa antaa hänen ehdottaa tekemisiä, niin voit havainnoida, mitä haluaa ja pystyy. Selvä se, että jos suhde jatkuu, hänen on pakko avautua luottamuksen saavuttamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että siihen pyörätuolissa olemiseen liittyy jotain sellaista, joka nolottaa tai sellaista, jonka pelkää karkottavan sinut. Siis jos on esim itse törttöillyt humalassa autolla tai sitten hänellä voi olla etenevä tai dominoivasti periytyvä sairaus.
Mutta tuo taksilla tuleminen. Niitä taksimatkoja saa hyvin vähän. Aivan liian vähän tarpeeseen nähden. Siis suunnilleen jotain 2 menopaluuta viikossa huvimatkustamiseen. (huvimatkat on kaikki muu kuin hoitoon matkat tai työhön matkat)
Eli jos tapaa sut 2 kertaa viikossa taksilla, niin ei sitten ole matkoja kauppaan, pankkiin, parturiin tms sille viikolle. Tosin niitä kai saa vuodeksi kerrallaan, mutta viikkoa kohden niitä on jotain pari.
Eikö hän pysty ajamaan käsivaihteista autoa. Onko sähköpyörätuoli. Voiko ollenkaan olla jaloillaan jne.
Voihan miljonäärikin istua pyörätuolissa. Minulla on hyvintoimeentuleva tuttava pyörätulissa ja kyllä hän ihan itse matkansa maksaa ja on varaa ajella just sen verran kun huvittaa.
Ensinnäkin mieti tarkasti haluatko olla hänen kanssaan säälistä tai hoivaamisvietin tyydyttämiseksi.