Miksi lukion filosofian oppikirjassa kielletään Jumalan olemassaolo?
Luin esikoiseni filosofian ensimmäisen kurssin kirjaa ja siellä pidettiin uskontoa yhtä huuhaana kuin galliografiaa (käsialasta luonteen selvittämistä) ja tähdistä ennustamista ja rokotekielteisyyttä.
Minusta tuo on hävytöntä, että lukiokirjoissa opetetaan noin. Mielestäni ei ole koulun asia yrittää käännyttää lasta ateistiksi. (Filosofian eka kurssi on pakollinen)
Sitä paitsi filosofiselta kannalta Jumala voi myös olla olemassa. Esim teoksessa Valveilla eräs tunnettu filosofi puolustaa Jumalan olemassaoloa koko kirjan verran filosofisesta näkökulmasta käsin.
(ateistit toki ovat riemuissaan lukioiden filosofian oppikirjasta)
Kommentit (114)
Vaikea sanoa mitään kun en tiedä mitä siellä sitten tarkalleen sanotaan.
Filosofian ja muiden tieteiden näkökulmasta uskonnot ovat tosiaan samanlaisia uskomuksia kuin muukin huuhaa. Olisi vastuutonta sitoa suomalaisen yleissivistyksen taso johonkin tiettyyn uskontoon vain perinteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Filosofian ja muiden tieteiden näkökulmasta uskonnot ovat tosiaan samanlaisia uskomuksia kuin muukin huuhaa. Olisi vastuutonta sitoa suomalaisen yleissivistyksen taso johonkin tiettyyn uskontoon vain perinteen vuoksi.
Ei pidä paikkaansa. Moni merkittävä filosofi ja luonnontieteilijä uskoo Jumalaan. Sitä paitsi uskonnot on muovanneet meidän maailmaa niin paljon, että olisi yksinkertaisesti yleissivistyksen puutetta, jos ei tietäisi uskonnoista tai niiden sisällöstä mitään.
Siksi koska jumalaa eiole. Se on ihmisen keksintöä ihan kokonaan, jotta lauma pysyy ruodussa kun papisto sikailee ja elää heidän kustannuksellaan.
Törkeää jos noin on. Ei todellakaan ole filosofian opetuksen tehtävä tuputtaa ateismia tai mitään muutakaan ideologiaa nuorille vaan esitellä tunnettujen filosofien ajatuksia, opettaa keskeiset filosofiset käsitteet ja antaa eväitä itsenäiseen ajatteluun.
No se ei katsos ollut uskonnon oppikirja, kyllä siellä lukiossa on uskontoakin, en kyllä ymmärrä miksi.
Kuvattiin 5 valheellista eli pseudotiedettä. Siinä sitten yhtenä niistä kuvattiin uskonto (ja pidettiin vieläpä vaarallisena, kun mainittiin, että näistä viidestä galliografia ja tähdistä ennustaminen ovat vaarattomia pseudotiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofian ja muiden tieteiden näkökulmasta uskonnot ovat tosiaan samanlaisia uskomuksia kuin muukin huuhaa. Olisi vastuutonta sitoa suomalaisen yleissivistyksen taso johonkin tiettyyn uskontoon vain perinteen vuoksi.
Ei pidä paikkaansa. Moni merkittävä filosofi ja luonnontieteilijä uskoo Jumalaan. Sitä paitsi uskonnot on muovanneet meidän maailmaa niin paljon, että olisi yksinkertaisesti yleissivistyksen puutetta, jos ei tietäisi uskonnoista tai niiden sisällöstä mitään.
Ymmärsitkös väärin tahallaan vai tahattomasti? Varmasti tieteentekijöillä on erilaisia omia uskomuksia ja näkemyksiä, mutta itse tieteisiin uskontoa ei pidä sitoa. Ne ovat erillisiä asioita. Filosofia on puolueeton taho, joka observoi uskontoja ulkopuolelta. Ja kyllä, uskontotiede on oma tieteensä, samoin uskono vaikuttaa esim. historiaan, taiteen- ja kulttuurintutkimukseen.
Filosofian opettajiksi varmaan hakeutuu ateisteja. Useinhan on sama ope elämänkatsomustiedossa, filosofiassa ja psykologiassa.
Vierailija kirjoitti:
Filosofian opettajiksi varmaan hakeutuu ateisteja. Useinhan on sama ope elämänkatsomustiedossa, filosofiassa ja psykologiassa.
Lol, ettekä te voi sille yhtään mitään 😂
Eikö uskonto kuulu enemmän historian tunneille vai onko nykyään enää ketään, joka oikeasti on uskovainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofian ja muiden tieteiden näkökulmasta uskonnot ovat tosiaan samanlaisia uskomuksia kuin muukin huuhaa. Olisi vastuutonta sitoa suomalaisen yleissivistyksen taso johonkin tiettyyn uskontoon vain perinteen vuoksi.
Ei pidä paikkaansa. Moni merkittävä filosofi ja luonnontieteilijä uskoo Jumalaan. Sitä paitsi uskonnot on muovanneet meidän maailmaa niin paljon, että olisi yksinkertaisesti yleissivistyksen puutetta, jos ei tietäisi uskonnoista tai niiden sisällöstä mitään.
Uskominen ja uskontojen sisällöstä tietäminen ovat aivan eri asioita. Mutta ensimmäiseen pointtiisi, on tosiaan myös paljon tieteentekijöitä jotka uskovat jumalaan. Nykytiede ei sitä sinänsä tue, mutta ei toisaalta sulje poiskaan, joten monet ihmiset valitsevat heille helpoimman tien ja pitävät molemmat rakkautensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofian ja muiden tieteiden näkökulmasta uskonnot ovat tosiaan samanlaisia uskomuksia kuin muukin huuhaa. Olisi vastuutonta sitoa suomalaisen yleissivistyksen taso johonkin tiettyyn uskontoon vain perinteen vuoksi.
Ei pidä paikkaansa. Moni merkittävä filosofi ja luonnontieteilijä uskoo Jumalaan. Sitä paitsi uskonnot on muovanneet meidän maailmaa niin paljon, että olisi yksinkertaisesti yleissivistyksen puutetta, jos ei tietäisi uskonnoista tai niiden sisällöstä mitään.
Uskominen ja uskontojen sisällöstä tietäminen ovat aivan eri asioita. Mutta ensimmäiseen pointtiisi, on tosiaan myös paljon tieteentekijöitä jotka uskovat jumalaan. Nykytiede ei sitä sinänsä tue, mutta ei toisaalta sulje poiskaan, joten monet ihmiset valitsevat heille helpoimman tien ja pitävät molemmat rakkautensa.
En huomannut avata edellisessä miksi 'itselleen helpomman', ja tietenkin siksi että vaikka luonnontieteilijä uskoisi sekä jumalaan että nykytieteeseen, hän ei tietenkään voi uskoa raamattuun nykytieteen tutkimustulosten vuoksi. Joten uskovan tutkijan on valittava tarkasti mitkä asiat uskostaan hän pitää.
Filosofia-oppiaineen lukiossa ei pitäisi mitenkään ottaa kantaa siihen, onko Jumala olemassa tai ei. Se voisi korkeintaan antaa puolueettomia keinoja tarkastella asiaa.
Sama juttu biologiassa. Ei pitäisi ottaa kantaa siihen, että onko Jumala olemassa vai ei. Poikani oli laittanut biologian kokeeseen jotenkin sellaiseen tapaan, että joku eläin on tarkoitettu pysymään huomaamattomana ja siksi sillä on hyvä suojaväritys. Opettajalta oli tullut punakynää ja maininta, että tänne ei ole kukaan luonut mitään ja paljon huutomerkkejä. (ope oli tulkinnut poikani tarkoituksen aivan väärin, kun oli itse ilmeisesti ateisti. Vastauksessa ei puhuttu luomisesta)
Vierailija kirjoitti:
Sitä paitsi filosofiselta kannalta Jumala voi myös olla olemassa. Esim teoksessa Valveilla eräs tunnettu filosofi puolustaa Jumalan olemassaoloa koko kirjan verran filosofisesta näkökulmasta käsin.
(ateistit toki ovat riemuissaan lukioiden filosofian oppikirjasta)
Jos kirjoittaja on tunnettu filosofi, niin riittää, että kirjoittaa nimen. Jos häneen viitataan nimikkeellä "eräs tunnettu filosofi", niin eipä taida olla kovin tunnettu. Esim. iltapäivälehdissä "suosittu muusikko menehtyi" = jonkun pienen humppaorkesterin kakkoskitaristi, vs. "Kirka kuoli" = oikeasti tunnettu henkilö.
Mulla ei ole sitä kirjaa nyt tässä ja en muista nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Kuvattiin 5 valheellista eli pseudotiedettä. Siinä sitten yhtenä niistä kuvattiin uskonto (ja pidettiin vieläpä vaarallisena, kun mainittiin, että näistä viidestä galliografia ja tähdistä ennustaminen ovat vaarattomia pseudotiedettä.
Eikö voida loogisesti päätellä, että kun on olemassa tuhansia eri uskontoja ja ne on keskenään ristiriitaisia niin ainakin valtaosan on pakko olla valheellisia.
Näin ollen suurin osa uskonnoista on valheellisia. Mikä ei tietenkään poissulje sitä tosiasiaa, etteikö joku uskonto voisi olla oikeassa.
Tiedetään myös varmasti valheellisia uskontoja kuten Skientologia.
Karu totuus uskonnoista.
Vierailija kirjoitti:
No se ei katsos ollut uskonnon oppikirja, kyllä siellä lukiossa on uskontoakin, en kyllä ymmärrä miksi.
No aika yksinkertainen olet, jos et ymmärrä miksi koulussa opetetaan uskonnoista, jotka kuitenkin ovat niin suuri osa historiaa sekä monien ihmisten arkea.
Aika huono kirja jos näin on. Toki yksittäiset filosofit voi olla ateisteja ja jos heidän ajattelustaan siellä kerrotaan niin ok, mutta jos koko kirja esittää tuollaisia totuutena, niin ihan huuhaaopus.