Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi lukion filosofian oppikirjassa kielletään Jumalan olemassaolo?

Vierailija
23.11.2017 |

Luin esikoiseni filosofian ensimmäisen kurssin kirjaa ja siellä pidettiin uskontoa yhtä huuhaana kuin galliografiaa (käsialasta luonteen selvittämistä) ja tähdistä ennustamista ja rokotekielteisyyttä.

Minusta tuo on hävytöntä, että lukiokirjoissa opetetaan noin. Mielestäni ei ole koulun asia yrittää käännyttää lasta ateistiksi. (Filosofian eka kurssi on pakollinen)

Sitä paitsi filosofiselta kannalta Jumala voi myös olla olemassa. Esim teoksessa Valveilla eräs tunnettu filosofi puolustaa Jumalan olemassaoloa koko kirjan verran filosofisesta näkökulmasta käsin.

(ateistit toki ovat riemuissaan lukioiden filosofian oppikirjasta)

Kommentit (114)

Vierailija
41/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvattiin 5 valheellista eli pseudotiedettä. Siinä sitten yhtenä niistä kuvattiin uskonto (ja pidettiin vieläpä vaarallisena, kun mainittiin, että näistä viidestä galliografia ja tähdistä ennustaminen ovat vaarattomia pseudotiedettä.

Eikö voida loogisesti päätellä, että kun on olemassa tuhansia eri uskontoja ja ne on keskenään ristiriitaisia niin ainakin valtaosan on pakko olla valheellisia.

Näin ollen suurin osa uskonnoista on valheellisia. Mikä ei tietenkään poissulje sitä tosiasiaa, etteikö joku uskonto voisi olla oikeassa.

Tiedetään myös varmasti valheellisia uskontoja kuten Skientologia.

Kaikkien uskontojen kirjaimellinen tulkinta ei voi olla "totta" yhtäaikaa. Useimpia uskontoja voi kuitenkin tulkita älykkäästi metafilosofioina, koska ne tutkii maailman olemusta ja ihmisen suhdetta siihen, tosin ei materialistisesta ja objektiivisesta näkökulmasta. Silloin niiden välillä saattaa nähdä paljon samaa, vaikka toki on myös eroja, sekä pinnallisia että syvällisiä. Ateistinen näkemys siitä että jumala kuin jumala, tai teepannu, tai spagettihirviö, kuvaa enemmän ateistien yksinkertaisuutta kuin sitä mistä jumaluuksissa on kyse. Jumalien ei tarvitse olla mitattavia ilmiöitä ollakseen olemassa. Aika noloa jos lukion filosofian kirja on niputtanut uskonnot joukkoja pseudotieteisiin. Yhtä mielekästä kuin sanoa musiikkia pseudotieteeksi. Uskonnon kirjaimellinen tulkinta, esim kreationismi, onkin pseudotiedettä, koska se yrittää ateistien tavoin vääntää (kristin)uskoa luonnontieteeksi.

Ei ole olemassa mitään yleistä "ateistista näkemystä".

Ateismi vastaa pelkästään kysymykseen "Uskotko väitteen: Jumala on olemassa".

Se, että joku ateisti kannattaa myös jotain muuta aatetta, uskomusta tai mielipidettä on hänen henkilökohtainen asiansa.

Tuossa väitteessä ei ole mitään mieltä, jos ei täsmällisesti määritellä mikä Jumala on. Jokainen joka vastaa tuohon juuta tai jaata, on mielessään määritellyt Jumalan joksikin rajalliseksi käsitteeksi.

Vierailija
42/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvattiin 5 valheellista eli pseudotiedettä. Siinä sitten yhtenä niistä kuvattiin uskonto (ja pidettiin vieläpä vaarallisena, kun mainittiin, että näistä viidestä galliografia ja tähdistä ennustaminen ovat vaarattomia pseudotiedettä.

Eikö voida loogisesti päätellä, että kun on olemassa tuhansia eri uskontoja ja ne on keskenään ristiriitaisia niin ainakin valtaosan on pakko olla valheellisia.

Näin ollen suurin osa uskonnoista on valheellisia. Mikä ei tietenkään poissulje sitä tosiasiaa, etteikö joku uskonto voisi olla oikeassa.

Tiedetään myös varmasti valheellisia uskontoja kuten Skientologia.

Kaikkien uskontojen kirjaimellinen tulkinta ei voi olla "totta" yhtäaikaa. Useimpia uskontoja voi kuitenkin tulkita älykkäästi metafilosofioina, koska ne tutkii maailman olemusta ja ihmisen suhdetta siihen, tosin ei materialistisesta ja objektiivisesta näkökulmasta. Silloin niiden välillä saattaa nähdä paljon samaa, vaikka toki on myös eroja, sekä pinnallisia että syvällisiä. Ateistinen näkemys siitä että jumala kuin jumala, tai teepannu, tai spagettihirviö, kuvaa enemmän ateistien yksinkertaisuutta kuin sitä mistä jumaluuksissa on kyse. Jumalien ei tarvitse olla mitattavia ilmiöitä ollakseen olemassa. Aika noloa jos lukion filosofian kirja on niputtanut uskonnot joukkoja pseudotieteisiin. Yhtä mielekästä kuin sanoa musiikkia pseudotieteeksi. Uskonnon kirjaimellinen tulkinta, esim kreationismi, onkin pseudotiedettä, koska se yrittää ateistien tavoin vääntää (kristin)uskoa luonnontieteeksi.

Ei ole olemassa mitään yleistä "ateistista näkemystä".

Ateismi vastaa pelkästään kysymykseen "Uskotko väitteen: Jumala on olemassa".

Se, että joku ateisti kannattaa myös jotain muuta aatetta, uskomusta tai mielipidettä on hänen henkilökohtainen asiansa.

Juuri näin. Ja kuten tuossa toisessa triidissäkin jo korjasin, ateisti ei väitä että jumalia ei ole, vaan ei usko väitettä että niitä on.

He jotka tälläkin palstalla huutelevat että "jumalaa ja jeesusta ei ole" "idiootit uskovat satuolentoihin" jne eivät siis ole ateisteja vaan mitä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvattiin 5 valheellista eli pseudotiedettä. Siinä sitten yhtenä niistä kuvattiin uskonto (ja pidettiin vieläpä vaarallisena, kun mainittiin, että näistä viidestä galliografia ja tähdistä ennustaminen ovat vaarattomia pseudotiedettä.

Eikö voida loogisesti päätellä, että kun on olemassa tuhansia eri uskontoja ja ne on keskenään ristiriitaisia niin ainakin valtaosan on pakko olla valheellisia.

Näin ollen suurin osa uskonnoista on valheellisia. Mikä ei tietenkään poissulje sitä tosiasiaa, etteikö joku uskonto voisi olla oikeassa.

Tiedetään myös varmasti valheellisia uskontoja kuten Skientologia.

Kaikkien uskontojen kirjaimellinen tulkinta ei voi olla "totta" yhtäaikaa. Useimpia uskontoja voi kuitenkin tulkita älykkäästi metafilosofioina, koska ne tutkii maailman olemusta ja ihmisen suhdetta siihen, tosin ei materialistisesta ja objektiivisesta näkökulmasta. Silloin niiden välillä saattaa nähdä paljon samaa, vaikka toki on myös eroja, sekä pinnallisia että syvällisiä. Ateistinen näkemys siitä että jumala kuin jumala, tai teepannu, tai spagettihirviö, kuvaa enemmän ateistien yksinkertaisuutta kuin sitä mistä jumaluuksissa on kyse. Jumalien ei tarvitse olla mitattavia ilmiöitä ollakseen olemassa. Aika noloa jos lukion filosofian kirja on niputtanut uskonnot joukkoja pseudotieteisiin. Yhtä mielekästä kuin sanoa musiikkia pseudotieteeksi. Uskonnon kirjaimellinen tulkinta, esim kreationismi, onkin pseudotiedettä, koska se yrittää ateistien tavoin vääntää (kristin)uskoa luonnontieteeksi.

Ei ole olemassa mitään yleistä "ateistista näkemystä".

Ateismi vastaa pelkästään kysymykseen "Uskotko väitteen: Jumala on olemassa".

Se, että joku ateisti kannattaa myös jotain muuta aatetta, uskomusta tai mielipidettä on hänen henkilökohtainen asiansa.

Juuri näin. Ja kuten tuossa toisessa triidissäkin jo korjasin, ateisti ei väitä että jumalia ei ole, vaan ei usko väitettä että niitä on.

He jotka tälläkin palstalla huutelevat että "jumalaa ja jeesusta ei ole" "idiootit uskovat satuolentoihin" jne eivät siis ole ateisteja vaan mitä?

Hyvä huomio. Monella ateistilla tai "ateistilla" motivaationa on halpa ylimielisyys eikä perusteltu syvällinen näkemys. On kylläkin myös ateisteja, jotka on kykeneviä ja jotka ovat miettineet asioita parhaan kykynsä mukaan, syvällisemmin kuin moni uskovainen ihminen. Olisi hyvä jos ihmiset osaisi tunnistaa minkätasoisen ajattelijan kanssa keskustelevat...

Vierailija
44/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvattiin 5 valheellista eli pseudotiedettä. Siinä sitten yhtenä niistä kuvattiin uskonto (ja pidettiin vieläpä vaarallisena, kun mainittiin, että näistä viidestä galliografia ja tähdistä ennustaminen ovat vaarattomia pseudotiedettä.

Eikö voida loogisesti päätellä, että kun on olemassa tuhansia eri uskontoja ja ne on keskenään ristiriitaisia niin ainakin valtaosan on pakko olla valheellisia.

Näin ollen suurin osa uskonnoista on valheellisia. Mikä ei tietenkään poissulje sitä tosiasiaa, etteikö joku uskonto voisi olla oikeassa.

Tiedetään myös varmasti valheellisia uskontoja kuten Skientologia.

Kaikkien uskontojen kirjaimellinen tulkinta ei voi olla "totta" yhtäaikaa. Useimpia uskontoja voi kuitenkin tulkita älykkäästi metafilosofioina, koska ne tutkii maailman olemusta ja ihmisen suhdetta siihen, tosin ei materialistisesta ja objektiivisesta näkökulmasta. Silloin niiden välillä saattaa nähdä paljon samaa, vaikka toki on myös eroja, sekä pinnallisia että syvällisiä. Ateistinen näkemys siitä että jumala kuin jumala, tai teepannu, tai spagettihirviö, kuvaa enemmän ateistien yksinkertaisuutta kuin sitä mistä jumaluuksissa on kyse. Jumalien ei tarvitse olla mitattavia ilmiöitä ollakseen olemassa. Aika noloa jos lukion filosofian kirja on niputtanut uskonnot joukkoja pseudotieteisiin. Yhtä mielekästä kuin sanoa musiikkia pseudotieteeksi. Uskonnon kirjaimellinen tulkinta, esim kreationismi, onkin pseudotiedettä, koska se yrittää ateistien tavoin vääntää (kristin)uskoa luonnontieteeksi.

Ei ole olemassa mitään yleistä "ateistista näkemystä".

Ateismi vastaa pelkästään kysymykseen "Uskotko väitteen: Jumala on olemassa".

Se, että joku ateisti kannattaa myös jotain muuta aatetta, uskomusta tai mielipidettä on hänen henkilökohtainen asiansa.

Tuossa väitteessä ei ole mitään mieltä, jos ei täsmällisesti määritellä mikä Jumala on. Jokainen joka vastaa tuohon juuta tai jaata, on mielessään määritellyt Jumalan joksikin rajalliseksi käsitteeksi.

Lähtökohtaisesti en usko mihinkään mistä minulla ei ole edes määritelmää.

Jos kysymys on muotoa "uskotko, että X on olemassa" vastaus on aina "en usko" jos en edes tiedä mikä X on. Miten voisin uskoa sellaiseen mistä en tiedä tarpeeksi?

Kun joku määrittelee jumalan ja esittää väitteen sellaisen olemassaolosta voin arvioida uskonko tämän väitteen vai pidättäydynkö uskomasta.

Vierailija
45/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska sitä ei ole olemassa. Se on ajatuksista lähtenyt kuvitelma, samalla tavalla kuin Aku Ankka.

Vierailija
46/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

ilosofia on saatananpalvojien ja ateistien oppikirja, kaikki satanistithan kuvittelevat olevansa suuria filosoofeja

niin suureksi saatana tkee ihmisen oman järjen että pää sekoaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

ex satanisti nykyään voittaja kirjoitti:

ilosofia on saatananpalvojien ja ateistien oppikirja, kaikki satanistithan kuvittelevat olevansa suuria filosoofeja

niin suureksi saatana tkee ihmisen oman järjen että pää sekoaa

Mitä pahaa saatana on ihmisille tehnyt? Jumalahan niitä on hukuttanut, lyönyt kuoliaaksi ja kiduttelee ikuisesti Helvetissä. Saatana on ainoastaan kysynyt että onko tämä sadistinen ihmisen hallinta oikeesti hyvä juttu.

Vierailija
48/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luin esikoiseni filosofian ensimmäisen kurssin kirjaa ja siellä pidettiin uskontoa yhtä huuhaana kuin galliografiaa (käsialasta luonteen selvittämistä) ja tähdistä ennustamista ja rokotekielteisyyttä.

Minusta tuo on hävytöntä, että lukiokirjoissa opetetaan noin. Mielestäni ei ole koulun asia yrittää käännyttää lasta ateistiksi. (Filosofian eka kurssi on pakollinen)

Sitä paitsi filosofiselta kannalta Jumala voi myös olla olemassa. Esim teoksessa Valveilla eräs tunnettu filosofi puolustaa Jumalan olemassaoloa koko kirjan verran filosofisesta näkökulmasta käsin.

(ateistit toki ovat riemuissaan lukioiden filosofian oppikirjasta)

Mikä kirja ja mikä sivu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä se tunnettu filosofi esitellään. Luulisi filosofian ja teologian tohtorin jotain tietävän.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/William_Lane_Craig

Tunnettu siitä että on naurettavan tyhmä ja öykkäri.

Vierailija
50/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikäs filosofian kirja tällainen on? 

Filosofia oppiaineena ja alana käsittelee asioita, ei yritä esittää mitään lopullisia totuuksia... Eri filosofeilla on erilaisia käsityksiä ja suuri osa filosofian historiasta on uskonnonfilosofiaa. Klassisissa filosofeissa on monella tavalla uskovia ja ateisteja ja agnostikkoja. 

Se että uskontoon suhtaudutaan kriittisesti sillä periaatteella että kaikkeen suhtaudutaan kriittisesti, ei tarkoita että Jumalaa lähdettäisiin kieltämään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian opettajiksi varmaan hakeutuu ateisteja. Useinhan on sama ope elämänkatsomustiedossa, filosofiassa ja psykologiassa.

Lol, ettekä te voi sille yhtään mitään 😂

Lollol, meidän lukiossa uskontoa, filosofiaa ja psykologiaa opettaa yksi ja sama ihminen, uskovainen pappi.

Vierailija
52/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvattiin 5 valheellista eli pseudotiedettä. Siinä sitten yhtenä niistä kuvattiin uskonto (ja pidettiin vieläpä vaarallisena, kun mainittiin, että näistä viidestä galliografia ja tähdistä ennustaminen ovat vaarattomia pseudotiedettä.

Eikö voida loogisesti päätellä, että kun on olemassa tuhansia eri uskontoja ja ne on keskenään ristiriitaisia niin ainakin valtaosan on pakko olla valheellisia.

Näin ollen suurin osa uskonnoista on valheellisia. Mikä ei tietenkään poissulje sitä tosiasiaa, etteikö joku uskonto voisi olla oikeassa.

Tiedetään myös varmasti valheellisia uskontoja kuten Skientologia.

Kaikkien uskontojen kirjaimellinen tulkinta ei voi olla "totta" yhtäaikaa. Useimpia uskontoja voi kuitenkin tulkita älykkäästi metafilosofioina, koska ne tutkii maailman olemusta ja ihmisen suhdetta siihen, tosin ei materialistisesta ja objektiivisesta näkökulmasta. Silloin niiden välillä saattaa nähdä paljon samaa, vaikka toki on myös eroja, sekä pinnallisia että syvällisiä. Ateistinen näkemys siitä että jumala kuin jumala, tai teepannu, tai spagettihirviö, kuvaa enemmän ateistien yksinkertaisuutta kuin sitä mistä jumaluuksissa on kyse. Jumalien ei tarvitse olla mitattavia ilmiöitä ollakseen olemassa. Aika noloa jos lukion filosofian kirja on niputtanut uskonnot joukkoja pseudotieteisiin. Yhtä mielekästä kuin sanoa musiikkia pseudotieteeksi. Uskonnon kirjaimellinen tulkinta, esim kreationismi, onkin pseudotiedettä, koska se yrittää ateistien tavoin vääntää (kristin)uskoa luonnontieteeksi.

Ei ole olemassa mitään yleistä "ateistista näkemystä".

Ateismi vastaa pelkästään kysymykseen "Uskotko väitteen: Jumala on olemassa".

Se, että joku ateisti kannattaa myös jotain muuta aatetta, uskomusta tai mielipidettä on hänen henkilökohtainen asiansa.

Juuri näin. Ja kuten tuossa toisessa triidissäkin jo korjasin, ateisti ei väitä että jumalia ei ole, vaan ei usko väitettä että niitä on.

He jotka tälläkin palstalla huutelevat että "jumalaa ja jeesusta ei ole" "idiootit uskovat satuolentoihin" jne eivät siis ole ateisteja vaan mitä?

Kyllä he voivat olla ateisteja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luin esikoiseni filosofian ensimmäisen kurssin kirjaa ja siellä pidettiin uskontoa yhtä huuhaana kuin galliografiaa (käsialasta luonteen selvittämistä) ja tähdistä ennustamista ja rokotekielteisyyttä.

Minusta tuo on hävytöntä, että lukiokirjoissa opetetaan noin. Mielestäni ei ole koulun asia yrittää käännyttää lasta ateistiksi. (Filosofian eka kurssi on pakollinen)

Sitä paitsi filosofiselta kannalta Jumala voi myös olla olemassa. Esim teoksessa Valveilla eräs tunnettu filosofi puolustaa Jumalan olemassaoloa koko kirjan verran filosofisesta näkökulmasta käsin.

(ateistit toki ovat riemuissaan lukioiden filosofian oppikirjasta)

Jos aikuinen ihminen ei pysty erottelemaan satuja todellisuudesta, niin kyseessä on mielenterveysongelma. Hyvä, että edes lukiossa on jokin järjen ääni.

Vierailija
54/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

olisin halunnut pitkään uskonnonopeksi mutta koska olisi pakko opetta ateistista filosofiaa, niin en sitä kestänyt, en kestänyt lukea filosofiaa yliopistollakaan niin pahaa teki se paskanjauhaminen ja synti

siksi päätin ruveta työttömäksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Moni merkittävä filosofi ja luonnontieteilijä uskoo Jumalaan

Se, että suuri määrä ihmisiä, olivat sitten filosofeja tai luonnontieteilijöitä tms. uskoo jumalaan, ei todista jumalan olemassaoloa. Tässä langetaan perustelemaan jotain väitteen kannattajien lukumäärällä: "Kyselyn tulosten mukaan yli 80% suomalaisista uskoo jumalaan. Siksi hänen täytyy olla olemassa !"

Sitä paitsi uskonnot on muovanneet meidän maailmaa niin paljon, että olisi yksinkertaisesti yleissivistyksen puutetta, jos ei tietäisi uskonnoista tai niiden sisällöstä mitään

Tämä kuuluu uskontotieteeseen ja yleissivistykseen. Ja hyvä niin, koska siinä oppiaineessa ei väitetä jumalan olevan olemassa vaan perehdytään maailmalla vallitseviin erilaisiin käsityksiin asiasta.

Vierailija
56/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No se ei katsos ollut uskonnon oppikirja, kyllä siellä lukiossa on uskontoakin, en kyllä ymmärrä miksi.

No aika yksinkertainen olet, jos et ymmärrä miksi koulussa opetetaan uskonnoista, jotka kuitenkin ovat niin suuri osa historiaa sekä monien ihmisten arkea.

Toki uskonnollisten viitekehyksien ymmärtämisestä on hyötyä. Uskonto ei kuitenkaan tarvitse omaa oppiainetta, vaan se voitaisiin ihan hyvin käsitellä esim. historian yhteydessä.

Vierailija
57/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

filosofia on lapsellista keskiajan "tiedettä", täysin huuhaa-aivopierua jota voi kuka tahansa idiootti harrastaa sängyllään, ei mitään hyötyä koulussa

descates: ajattelen, olen siis olemassa

vitun viisasta

"syön banaania , olenn siis apina" ajatteli apina muttei kirjoittanut siitäkään kirjaa

Vierailija
58/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sitä paitsi filosofiselta kannalta jumala voi myös olla olemassa

Ja jos oikein tarkkaan mietitään, lehmätkin voisivat lentää, jos niillä olisi siivet. Tosin, vaikka useimmilla linnuilla on siivet, eivät kaikki silti kykene lentämään. Esim. strutsi tai vaikka pingviini.

eräs tunnettu filosofi puolustaa Jumalan olemassaoloa koko kirjan verran filosofisesta näkökulmasta käsin

Olisi voinut käyttää 'paukkunsa' viisaammin. Vaikka saahan sitä ihminen uskoa vaikka aidan seipääseen, en mina sitä kiellä ja ainakin meillä suomessa on uskonnonvapaus - myös olla uskomatta.

Hommahan menee niin, että jos joku väittää jotain olevan olemassa, hän myös esittää todisteet. Alkuoletuksena on aina, ettei mitään ole olemassa. Eikä olemattomuutta tarvitse erikseen osoittaa koska se on ilmiselvää. Se, että joku kokee jumalan olevan olemassa, ei todista yhtään mitään. Moni myös kokee, ettei ole olemassa. Filosofit ovat saivarrelleet kaikenlaista, mm. sen, että junassa on pyörät silloin kun asemalaiturilla katselet niitä ja ne ovat todistettavasti paikallaan. Mutta kun nouset vaunuun, etkä enää näe niitä, niiden olemassaolo lakkaa. Et voi todistaa, että ne ovat siinä alla.

Vierailija
59/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

apinafilosoofi kirjoitti:

filosofia on lapsellista keskiajan "tiedettä", täysin huuhaa-aivopierua jota voi kuka tahansa idiootti harrastaa sängyllään, ei mitään hyötyä koulussa

descates: ajattelen, olen siis olemassa

vitun viisasta

"syön banaania , olenn siis apina" ajatteli apina muttei kirjoittanut siitäkään kirjaa

... ... ... *huokaus* 

Keskiajan filosofia länsimaissa oli muuten lähinnä skolastiikkaa, joka on aika rajoittunut osa filosofiaa.

Descartes ei elänyt keskiajalla (vaan sen jälkeen)...

Mitäs mieltä muuten olet Descartesin analyyttisestä geometriasta jos filosofia ei iske?   

Vierailija
60/114 |
24.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

jauhamista kirjoitti:

Alkuoletuksena on aina, ettei mitään ole olemassa. Eikä olemattomuutta tarvitse erikseen osoittaa koska se on ilmiselvää.

Eipä se nyt noinkaan mene. Miksi pitäisi olettaa yhtään mitään, jos ei mitään asiasta tiedä? Tuolla järkeilyllä vuonna 2011 olisi pitänyt olettaa, että Higgsin bosonia ei ole olemassa, ja vuonna 2012 se sitten oli, kun kerta viimein löytyi.

Järkevintä on, ettei tee mitään oletuksia. Toki voi muodostaa hypoteeseja siitä, mitä todennäköisesti on olemassa ja millainen maailma todennäköisesti on. Parhaimman tiedon ja parhaimpien hypoteesien varassa tekee sitten valintansa. Olettaminen on kuitenkin typerää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kuusi kolme