Lue keskustelun säännöt.
Miksi lukion filosofian oppikirjassa kielletään Jumalan olemassaolo?
23.11.2017 |
Luin esikoiseni filosofian ensimmäisen kurssin kirjaa ja siellä pidettiin uskontoa yhtä huuhaana kuin galliografiaa (käsialasta luonteen selvittämistä) ja tähdistä ennustamista ja rokotekielteisyyttä.
Minusta tuo on hävytöntä, että lukiokirjoissa opetetaan noin. Mielestäni ei ole koulun asia yrittää käännyttää lasta ateistiksi. (Filosofian eka kurssi on pakollinen)
Sitä paitsi filosofiselta kannalta Jumala voi myös olla olemassa. Esim teoksessa Valveilla eräs tunnettu filosofi puolustaa Jumalan olemassaoloa koko kirjan verran filosofisesta näkökulmasta käsin.
(ateistit toki ovat riemuissaan lukioiden filosofian oppikirjasta)
Kommentit (114)
Ainoat linkit mitä nään on William Lane Craig joka ei kai ole kirjoittanut suomalaisten lukioiden filosofian kirjoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä on jo aikaa kun olen tuon kurssin käynyt, mutta muistaakseni ensimmäisellä kurssilla käytiin länsimaiseen ajattelutapoihin vaikuttaneiden henkilöiden ja koulukuntien mielipiteitä asioista. Filosofian kannalta uskonto on/on ollut haitallinen koska se on pyrkinyt vetämään mutkia suoriksi huonoin perustein. Esimerkiksi juurikin tuo evoluutionäkökulma: Uskonto vastaa linnun lentävän koska sillä on siivet, kun syynä on saavuttaa kilpailuetu muihin lajeihin nähden.
Tai siis, lintu lentää koska Jumala on luonut linnun lentäväksi? Minunkin mielestäni uskonnon käyttäminen "tieteenä" on typerää, ja maailmassa on paljon typeriä ihmisiä jotka ei olisi sen viisaampia vaikka eivät olisi sotkeutuneet uskontoon, mutta ei ihmisten typeryys tarkoita sitä etteikö luomiskertomus olisi "totta". Se voi kuvata maailman olevaksi tulemista ihan eri tasolla kuin biologia.
Eli tässä nyt varmaankin voisi vetää sen johtopäätöksen, että kirjassa, josta ap puhuu, on kritisoitu uskontoa pseudotieteenä.
Tällä ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa, vaan sen, että uskonto on antanut asioille selityksiä, jotka eivät ole tieteellisesti päteviä. Jotka tiede on siis osoittanut vääriksi. Ja näin näiden uskonnollisten selitysten katsotaan olevan tiedon kannalta yhtä vahingollisia kuin minkä tahansa muidenkin selitysten ja väittämien, joille ei ole perusteita.
Uskonto ei siis välttämättä ole vahingollinen, sillä ei vain ole asiaa tieteen tontille.
Eikä tällä ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kieltämisen kanssa.
Tässäkin keskustelussa tulee hyvin esiin, kuinka uskontoihin ei osata suhtautua lainkaan neutraalisti. Ne nähdään jonakin suurena vihollisena, vaikka ne eivät omaan elämään vaikuttaisi millään tavalla.
Uskonnot ovat asioita, jotka ovat olemassa. Niitä pitää pystyä tarkkailemaan neutraalisti ja ulkopuolelta, nähdä niiden positiiviset vaikutukset ja negatiiviset vaikutukset. Kenelläkään ei myöskään ole oikeutta päättää ja sanella muiden puolesta, mihin pitää uskoa tai olla uskomatta. Mielestäni filosofian kirjan ei ole mitään syytä ottaa uskontoihin kantaa puolesta tai vastaan. Ja uskonnon opetus pitäisi pitää tiedepohjalla; millaisia uskontoja on olemassa, mihin niissä uskotaan, miten ne vaikuttavat kulttuuriin, politiikkaan yms, ottamatta kantaa siihen onko missäkin uskonnossa uskottu asia totta vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä nyt varmaankin voisi vetää sen johtopäätöksen, että kirjassa, josta ap puhuu, on kritisoitu uskontoa pseudotieteenä.
Tällä ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa, vaan sen, että uskonto on antanut asioille selityksiä, jotka eivät ole tieteellisesti päteviä. Jotka tiede on siis osoittanut vääriksi. Ja näin näiden uskonnollisten selitysten katsotaan olevan tiedon kannalta yhtä vahingollisia kuin minkä tahansa muidenkin selitysten ja väittämien, joille ei ole perusteita.
Uskonto ei siis välttämättä ole vahingollinen, sillä ei vain ole asiaa tieteen tontille.
Eikä tällä ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kieltämisen kanssa.
Minä en ymmärrä mitä tekemistä filosofian kirjalla on tieteiden kanssa, tai miksi sen pitäisi ottaa kantaa yhtään mihinkään keijupölyihin tai uskontoihin mihinkään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin keskustelussa tulee hyvin esiin, kuinka uskontoihin ei osata suhtautua lainkaan neutraalisti. Ne nähdään jonakin suurena vihollisena, vaikka ne eivät omaan elämään vaikuttaisi millään tavalla.
Uskonnot ovat asioita, jotka ovat olemassa. Niitä pitää pystyä tarkkailemaan neutraalisti ja ulkopuolelta, nähdä niiden positiiviset vaikutukset ja negatiiviset vaikutukset. Kenelläkään ei myöskään ole oikeutta päättää ja sanella muiden puolesta, mihin pitää uskoa tai olla uskomatta. Mielestäni filosofian kirjan ei ole mitään syytä ottaa uskontoihin kantaa puolesta tai vastaan. Ja uskonnon opetus pitäisi pitää tiedepohjalla; millaisia uskontoja on olemassa, mihin niissä uskotaan, miten ne vaikuttavat kulttuuriin, politiikkaan yms, ottamatta kantaa siihen onko missäkin uskonnossa uskottu asia totta vai ei.
Uskonto on yhteiskunnallinen työkalu, jonka on tarkoitus luoda mahdollisimman hyvä yhteiskunta. Samaan pyrkii myös moderni lakijärjestelmä. Osittain nämä kaksi ovat ristiriidassa keskenään, mutta myöskin molemmat täydentävät toisiaan. Usko on kuin kirves: sillä voi saada aikaiseksi jotain todella hienoa, mutta sitä voi käyttää tuhoamiseen ja hajottamiseen. Eräänlaiseksi uskoki voi sanoa isänmaallisuutta: On isänmaallista kansallisvelvollisuutensa, kuten olla tekemättä verosuunnitelmia, mutta myös voidaan käskeä sotimaan toisia vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä on jo aikaa kun olen tuon kurssin käynyt, mutta muistaakseni ensimmäisellä kurssilla käytiin länsimaiseen ajattelutapoihin vaikuttaneiden henkilöiden ja koulukuntien mielipiteitä asioista. Filosofian kannalta uskonto on/on ollut haitallinen koska se on pyrkinyt vetämään mutkia suoriksi huonoin perustein. Esimerkiksi juurikin tuo evoluutionäkökulma: Uskonto vastaa linnun lentävän koska sillä on siivet, kun syynä on saavuttaa kilpailuetu muihin lajeihin nähden.
Tai siis, lintu lentää koska Jumala on luonut linnun lentäväksi? Minunkin mielestäni uskonnon käyttäminen "tieteenä" on typerää, ja maailmassa on paljon typeriä ihmisiä jotka ei olisi sen viisaampia vaikka eivät olisi sotkeutuneet uskontoon, mutta ei ihmisten typeryys tarkoita sitä etteikö luomiskertomus olisi "totta". Se voi kuvata maailman olevaksi tulemista ihan eri tasolla kuin biologia.
Tämä on mielenkiintoinen näkökulma. Olennaista on se, että asioita ei sekoiteta keskenään. Tiede toimii tiettyjen periaatteiden pohjalta ja on siksi omanlaisensa tavallaan ahdas mutta samalla jämpti ja edistyvä systeemi. (Joka toki tekee virheitä sekin.)
Ja tuo toinen näkökulma siis kuuluu uskomusten, uskonnon ja mystiikan yms. alueelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä nyt varmaankin voisi vetää sen johtopäätöksen, että kirjassa, josta ap puhuu, on kritisoitu uskontoa pseudotieteenä.
Tällä ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa, vaan sen, että uskonto on antanut asioille selityksiä, jotka eivät ole tieteellisesti päteviä. Jotka tiede on siis osoittanut vääriksi. Ja näin näiden uskonnollisten selitysten katsotaan olevan tiedon kannalta yhtä vahingollisia kuin minkä tahansa muidenkin selitysten ja väittämien, joille ei ole perusteita.
Uskonto ei siis välttämättä ole vahingollinen, sillä ei vain ole asiaa tieteen tontille.
Eikä tällä ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kieltämisen kanssa.
Minä en ymmärrä mitä tekemistä filosofian kirjalla on tieteiden kanssa, tai miksi sen pitäisi ottaa kantaa yhtään mihinkään keijupölyihin tai uskontoihin mihinkään suuntaan.
Mistä filosofian kirjassa sitten pitäisi olla kyse? Filosofia käsittelee kaikkia ajattelun järjestelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä nyt varmaankin voisi vetää sen johtopäätöksen, että kirjassa, josta ap puhuu, on kritisoitu uskontoa pseudotieteenä.
Tällä ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa, vaan sen, että uskonto on antanut asioille selityksiä, jotka eivät ole tieteellisesti päteviä. Jotka tiede on siis osoittanut vääriksi. Ja näin näiden uskonnollisten selitysten katsotaan olevan tiedon kannalta yhtä vahingollisia kuin minkä tahansa muidenkin selitysten ja väittämien, joille ei ole perusteita.
Uskonto ei siis välttämättä ole vahingollinen, sillä ei vain ole asiaa tieteen tontille.
Eikä tällä ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kieltämisen kanssa.
Minä en ymmärrä mitä tekemistä filosofian kirjalla on tieteiden kanssa, tai miksi sen pitäisi ottaa kantaa yhtään mihinkään keijupölyihin tai uskontoihin mihinkään suuntaan.
Yliopistossa luonnontieteitä lukevat valmistuvat filosofian maistereina.
Tieteen filosofia on koko modernin tiedekäsityksen perusta!
Lukekaa hyvät ihmiset enemmän! Ei näin sivistyneessä maassa kenenkään pitäisi laukoa tuollaisia sammakoita suustaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä rukoilen teidän ja filosofian puolesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä nyt varmaankin voisi vetää sen johtopäätöksen, että kirjassa, josta ap puhuu, on kritisoitu uskontoa pseudotieteenä.
Tällä ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa, vaan sen, että uskonto on antanut asioille selityksiä, jotka eivät ole tieteellisesti päteviä. Jotka tiede on siis osoittanut vääriksi. Ja näin näiden uskonnollisten selitysten katsotaan olevan tiedon kannalta yhtä vahingollisia kuin minkä tahansa muidenkin selitysten ja väittämien, joille ei ole perusteita.
Uskonto ei siis välttämättä ole vahingollinen, sillä ei vain ole asiaa tieteen tontille.
Eikä tällä ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kieltämisen kanssa.
Minä en ymmärrä mitä tekemistä filosofian kirjalla on tieteiden kanssa, tai miksi sen pitäisi ottaa kantaa yhtään mihinkään keijupölyihin tai uskontoihin mihinkään suuntaan.
Tieteen filosofia tarkastelee mm. sitä, mihin tiede perustuu ja tieteen määritelmää eli sitä MIKÄ LASKETAAN TIETEEKSI. Ei ole muuten tiede itsekään mitään loogisesti aukotonta, ja vaikuttaisikin siltä että tiede on instituutio joka itse määrittää itsensä. Jotkut näkee sen ongelmana, toiset eivät.
Se että sanotaan uskonnon olevan pseudotieteellistä, tarkoittaa ainoastaan sitä että uskonto ei ole tiede. Tämä ei tietenkään tarkoita että uskonto olisi välttämättä totta.
Pseudotieteen ja tieteenkin rajasta keskustellaan, ja esimerkiksi Popperin, joka piti tieteen ja pseudotieteen erona falsifikaatiomahdollisuutta, määritelmän mukaisesti todella iso osa esimerkiksi yhteiskuntatieteestä valuu pseudotieteen puolelle (kuten se monen mielestä onkin, kysykää luonnontieteilijöiltä, heh).
AP ja moni muu tässä ketjussa on vaan käsittänyt väärin pseudotieteen määritelmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä nyt varmaankin voisi vetää sen johtopäätöksen, että kirjassa, josta ap puhuu, on kritisoitu uskontoa pseudotieteenä.
Tällä ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa, vaan sen, että uskonto on antanut asioille selityksiä, jotka eivät ole tieteellisesti päteviä. Jotka tiede on siis osoittanut vääriksi. Ja näin näiden uskonnollisten selitysten katsotaan olevan tiedon kannalta yhtä vahingollisia kuin minkä tahansa muidenkin selitysten ja väittämien, joille ei ole perusteita.
Uskonto ei siis välttämättä ole vahingollinen, sillä ei vain ole asiaa tieteen tontille.
Eikä tällä ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kieltämisen kanssa.
Minä en ymmärrä mitä tekemistä filosofian kirjalla on tieteiden kanssa, tai miksi sen pitäisi ottaa kantaa yhtään mihinkään keijupölyihin tai uskontoihin mihinkään suuntaan.
Tieteen filosofia tarkastelee mm. sitä, mihin tiede perustuu ja tieteen määritelmää eli sitä MIKÄ LASKETAAN TIETEEKSI. Ei ole muuten tiede itsekään mitään loogisesti aukotonta, ja vaikuttaisikin siltä että tiede on instituutio joka itse määrittää itsensä. Jotkut näkee sen ongelmana, toiset eivät.
Se että sanotaan uskonnon olevan pseudotieteellistä, tarkoittaa ainoastaan sitä että uskonto ei ole tiede. Tämä ei tietenkään tarkoita että uskonto olisi välttämättä totta.
Pseudotieteen ja tieteenkin rajasta keskustellaan, ja esimerkiksi Popperin, joka piti tieteen ja pseudotieteen erona falsifikaatiomahdollisuutta, määritelmän mukaisesti todella iso osa esimerkiksi yhteiskuntatieteestä valuu pseudotieteen puolelle (kuten se monen mielestä onkin, kysykää luonnontieteilijöiltä, heh).
AP ja moni muu tässä ketjussa on vaan käsittänyt väärin pseudotieteen määritelmän.
Ajatusvirhe, tarkoitin siis tietysti että "Tämä ei tarkoita että uskonto tai Jumalan olemassaolo olisi välttämättä epätotta.
Vierailija kirjoitti:
Filosofia-oppiaineen lukiossa ei pitäisi mitenkään ottaa kantaa siihen, onko Jumala olemassa tai ei. Se voisi korkeintaan antaa puolueettomia keinoja tarkastella asiaa.
Nimenomaan näin. Filosofian on tarkoitus tutkia ilmiöitä. Varsinkaan lukion oppiaineena sen ei pitäisi olla kantaaottavaa - niinkuin ei minkään muunkaan oppiaineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä väärin, että filosofian maisteriksi pääsee lukematta yhtään tieteenfilosofiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä nyt varmaankin voisi vetää sen johtopäätöksen, että kirjassa, josta ap puhuu, on kritisoitu uskontoa pseudotieteenä.
Tällä ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa, vaan sen, että uskonto on antanut asioille selityksiä, jotka eivät ole tieteellisesti päteviä. Jotka tiede on siis osoittanut vääriksi. Ja näin näiden uskonnollisten selitysten katsotaan olevan tiedon kannalta yhtä vahingollisia kuin minkä tahansa muidenkin selitysten ja väittämien, joille ei ole perusteita.
Uskonto ei siis välttämättä ole vahingollinen, sillä ei vain ole asiaa tieteen tontille.
Eikä tällä ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kieltämisen kanssa.
Minä en ymmärrä mitä tekemistä filosofian kirjalla on tieteiden kanssa, tai miksi sen pitäisi ottaa kantaa yhtään mihinkään keijupölyihin tai uskontoihin mihinkään suuntaan.
Filosofia ON tiede. Ilman sitä meillä ei olisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä väärin, että filosofian maisteriksi pääsee lukematta yhtään tieteenfilosofiaa.
Ei ainakaan 15 vuotta sitten päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä nyt varmaankin voisi vetää sen johtopäätöksen, että kirjassa, josta ap puhuu, on kritisoitu uskontoa pseudotieteenä.
Tällä ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa, vaan sen, että uskonto on antanut asioille selityksiä, jotka eivät ole tieteellisesti päteviä. Jotka tiede on siis osoittanut vääriksi. Ja näin näiden uskonnollisten selitysten katsotaan olevan tiedon kannalta yhtä vahingollisia kuin minkä tahansa muidenkin selitysten ja väittämien, joille ei ole perusteita.
Uskonto ei siis välttämättä ole vahingollinen, sillä ei vain ole asiaa tieteen tontille.
Eikä tällä ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kieltämisen kanssa.
Minä en ymmärrä mitä tekemistä filosofian kirjalla on tieteiden kanssa, tai miksi sen pitäisi ottaa kantaa yhtään mihinkään keijupölyihin tai uskontoihin mihinkään suuntaan.
Filosofia ON tiede. Ilman sitä meillä ei olisi mitään.
Filosofiaa ei välttämättä tarvitse tieteenä pitää (tavallaan se rajoittaakin liikaa), mutta niin: Kaikki tiede on kehittynyt filosofiasta ja tiede tarvitsee filosofiaa. Tieteenfilosofia, metodologia, logiikka jne.
Lukiokirja Argumentti 1: tyypillisesti pseudotieteiksi (tää on just siis se valheellinen tiede) luokiteltuja aloja ovat:
Astrologia
Grafologia
Homeopatia
Rokotusvaataisuus
Älykäs suunnittelu
Älykäs suunnittelu: Näkemys, jonka mukaan elämä on älykkään suunnittelijan aikaansaamaa siten, että elämä on syntynyt joko kokonaan ilman evoluutiota tai älykäs suunnittelija on ohjannut luonnonvalintaa. Älykäs suunnittelija voi esimerkiksi olla jokin uskonnon Jumala tai avaruusolento. Joidenkin älykkään suunnittelijan puolustajien mukaan osa maailmankaikkeuden ominaisuuksista viittaa siihen, että myös universumi on älykkään suunnittelijan muotoilema.
Jatkuu vielä näin: tietyt näennäistieteet, kuten Grafologia ja Astrologia ovat melko harmittomia. Se sijaan muut mainitut näennäistieteet ovat paljon ongelmallisempia.
Siitä on jo aikaa kun olen tuon kurssin käynyt, mutta muistaakseni ensimmäisellä kurssilla käytiin länsimaiseen ajattelutapoihin vaikuttaneiden henkilöiden ja koulukuntien mielipiteitä asioista. Filosofian kannalta uskonto on/on ollut haitallinen koska se on pyrkinyt vetämään mutkia suoriksi huonoin perustein. Esimerkiksi juurikin tuo evoluutionäkökulma: Uskonto vastaa linnun lentävän koska sillä on siivet, kun syynä on saavuttaa kilpailuetu muihin lajeihin nähden.