Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun poikaystävän äiti ostaa kaikkea sisustuskrääsää meille
19.11.2017 |
Tykkään siis muuten poikaystävän äidistä.
Keväällä osti poikaystävälle maton synttärilahjaksi. Kysyi mun mielipidettä, ja sanoin sen olevan liian värikäs meille, mutta silti tyrkkäs sen poikaystävälle. Nyt meillä on makuuhuoneessa rumin matto ikinä. Nyt osti meille jonkun ihme lasipurkin missä on kaiken maailman röyhelöä ympärillä.
Pitääkö mun oikeasti alkaa kylmästi heittämään kaikki roskiin hänen nähdensä, kun ei mee ymmärrykseen, ettei me tarvita mitään sisustuskrääsää?
Esimerkiksi lyhty jonka häneltä sain joululahjaksi meni suoraan vanhempieni mökille, purkki jonka nyt toi meille meni heti anopin lähdettyä kaapin perälle ja tuon maton tilalle olen jo puoli vuotta etsinyt kohtuuhintaista ja nättiä mattoa, kun mulla ei opiskelijana ole varaa ostaa ja poikaystävää ei sisustus kiinnosta, eikä näin ollen suostu ostamaan uutta tilalle.
Mua suoraan sanottuna hävettää pyytää ketään ees kylään tuon maton takia, kun muuten sisustus on simppeliä ja värimaailma on mustaa, harmaata, valkoista ja kromia ja sitten makuuhuoneessa on saatanan iso matto missä on sinistä, pinkkiä, oranssia, ruskeaa vihreää ja keltaista.
Kommentit (474)
Pidä puolesi. Itse suututin oman äitini vastaavassa tilanteessa pahanpäiväisesti, mutta kun oli tuomassa kymmenettä pastillinväristä pussilakanasettiä, niin sanoin että nyt riittää. Ei oma koti ole toisen alennusmyyntiostosten kaatopaikka. Roskiin vaan jos ei uskota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avoanopillasi on ilmeisesti eri maku kuin sinulla/teillä, pitää siis harmaa-musta-valko-metallivärejä kovin ankeina ja yrittää näyttää teille miten tehdä asunnostanne kotoisen, viihtyisän. Enkä yhtään ihmettele, sikseen monta epäviihtyisää nuorten (parien) koteja olen nähnyt, harva kun osaa noilla väreillä tehdä viihtyisää, vaikka sekin on mahdollista.
Kotinne on kuitenkin teidän (huom. kummankin teidän, ei vain sinun!), joten parempi anopin olisi antaa rahaa, jotta voitte ostaa mieleistänne. Mitä jos myisitte maton (tosin parempi olisi ollut olla käyttämätön) ja ostaisitte toisen tilalle?
Noin rumasta matosta ei kehtaa euroa enempää edes pyytää. :/ ja kaiken lisäksi poikaystävä lupas tuon siskolleen kunhan mä ostan uuden tilalle.
Myy pois kirppiksellä niin saat niistä edes jotain iloa.
Olisit ottanut selvää, mistä matto on hankittu ja käynyt vaihtamassa se sellaiseksi, mikä teille sopii.
Koita myydä matto ja tekosyyksi anopille että kaverin kissa oli kylässä ja kusi siihen 3 kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla onneksi harjoitusta, jotta en lankea samaan.
Kolme tyttöä perustaneet perheet ja olen kuunnellut mitä kaikkea ällöä anopit tekee.
Nyt poika muutti tyttöystävänsä kanss yhteen ja osaan välttää sudenkuopat.:)
Tosin en kyllä ymmärrä muutenkaan miten joku voi ostaa sisustustavaroita toisten kotiin kun näkee että tyyli on ihan toinen.
Vierailija kirjoitti:
Myy pois kirppiksellä niin saat niistä edes jotain iloa.
Voisin antaa anopille joululahjaksi. Varmaan saan taas joululahjaksi jonkun yliruman lyhdyn, niin sen voin sitten antaa hänelle synttärilahjaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla onneksi harjoitusta, jotta en lankea samaan.
Kolme tyttöä perustaneet perheet ja olen kuunnellut mitä kaikkea ällöä anopit tekee.
Nyt poika muutti tyttöystävänsä kanss yhteen ja osaan välttää sudenkuopat.:)
Tosin en kyllä ymmärrä muutenkaan miten joku voi ostaa sisustustavaroita toisten kotiin kun näkee että tyyli on ihan toinen.
Jaa-a. Tuota purkkiakin perusteli sillä et se oli ainoa mistä hän tykkäs kaupassa. Tuli vain mieleen, että entäs meidän mielipide? Mä en voi sietää mitään pitsijuttuja sisustuksessa tai muutenkaan mitään röyhelöitä, niin toi purkki on vuorattu viimeisen päälle pitsillä ja röyhelöillä.
Myy torissa, niin saat rahaa uuteen mattoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Miten tää liittyy tähän? Eihän ap anopin kanssa asu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo täällä sama. Aina lahjaksi koriste-esineitä. Vaikka ollaan sanottu miehen kanssa että ei pidetä mistään pölynkerääjistä. Kuitenki tuonut jo:
-kynttilöitä (nämä on ihan ok)
-Ihmeellisen puu-metalli-kuusenkäpy-kynttilänjalkahässäkän
-2 lyhtyä, toinen yli 60cm korkea, toinen pienempi
-"hassun" koristehirven
-kulhoja, kippoja, lautasia, vateja jne. koriste-esineitä, kaikki erilaisia, erivärisiä ja -kokoisia
Vaikka ollaan kiitetty ja sanottu kohteliaasti, että emme halua koriste-esineitä. Näitä siis tuodaan ihan muuten vaan aina mukana, jos vaikka tulevat ihan vaan syömään. Monesti ollaan myös kerrottu että ei tarvitse tuoda yhtään mitään. Huoh. Kiva ajatus, mutta stressaavaa kun ei kehtaisi hankkiutua rojusta eroon mutta ei jaksaisi säilöäkään. Nyt ollaan alettu kylmästi antamaan eteenpäin niitä halukkaille.
Vierailija kirjoitti:
Myy torissa, niin saat rahaa uuteen mattoon.
Googlasin äsken, niin toi matto maksaa 30e uutena. Kuten aiemmin sanoin, niin noin rumasta matosta ei euroa enempää kehtaa pyytää ja muutenkin noin halpa matto niin ei sillä uutta saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Miten tää liittyy tähän? Eihän ap anopin kanssa asu.
Entä jos se poikakaveri asuu ap:n kanssa? Mutta ap ei anna mitään arvoa miehen toiveille esim. makuuhuoneen kamalan maton suhteen. Jos mies inhoaisi sitä, se olisi jo viety pois, mutta entä jos se onkin koko kodissa ainoa asia, joka tuntuu kodikkaalta kaiken harmaan ja kromin keskellä?
Ja ap voi koska tahansa ostaa uuden maton, mutta jostain syystä ei suostu siihen.
Anoppi on poikaystäväsi äiti, joten on poikaystäväsi asia puuttua ongelmaan. En suosittele mitään maton edelleenmyyntiä, koska itse ongelma ei sillä poistu.
Ennustan, että ongelma vaan pahenee. Jos saatte joku päivä lapsen, anoppi alkaa sisustaa teidän lasta. Tää on vähän sellainen ihmistyyppikysymys.
Minun kotiani eivät muut sisusta. Jos äiti tai anoppi on tuonut jotain rumaa, olen pannut kylmästi kaappiin ja hankkiutunut myöhemmin siitä eroon. Olen myös kertonut, etten halua mitään tavaraa missään muodossa. Tätä on nyt useita vuosia harjoiteltu ja se alkaa tuottaa tulosta. Toiset on vaan niin kovin hitaita ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Miten tää liittyy tähän? Eihän ap anopin kanssa asu.
Entä jos se poikakaveri asuu ap:n kanssa? Mutta ap ei anna mitään arvoa miehen toiveille esim. makuuhuoneen kamalan maton suhteen. Jos mies inhoaisi sitä, se olisi jo viety pois, mutta entä jos se onkin koko kodissa ainoa asia, joka tuntuu kodikkaalta kaiken harmaan ja kromin keskellä?
Ja ap voi koska tahansa ostaa uuden maton, mutta jostain syystä ei suostu siihen.
Johan kerroin aloituksessa. Olen opiskelija. Vuokran ja laskujen jälkeen mulle jää about 50-100e kuukaudeksi. Jatkuvasti selaan toria ja facebook kirppiksiä jotta löytyisi sopiva matto.
Vierailija kirjoitti:
Joo täällä sama. Aina lahjaksi koriste-esineitä. Vaikka ollaan sanottu miehen kanssa että ei pidetä mistään pölynkerääjistä. Kuitenki tuonut jo:
-kynttilöitä (nämä on ihan ok)
-Ihmeellisen puu-metalli-kuusenkäpy-kynttilänjalkahässäkän
-2 lyhtyä, toinen yli 60cm korkea, toinen pienempi
-"hassun" koristehirven
-kulhoja, kippoja, lautasia, vateja jne. koriste-esineitä, kaikki erilaisia, erivärisiä ja -kokoisiaVaikka ollaan kiitetty ja sanottu kohteliaasti, että emme halua koriste-esineitä. Näitä siis tuodaan ihan muuten vaan aina mukana, jos vaikka tulevat ihan vaan syömään. Monesti ollaan myös kerrottu että ei tarvitse tuoda yhtään mitään. Huoh. Kiva ajatus, mutta stressaavaa kun ei kehtaisi hankkiutua rojusta eroon mutta ei jaksaisi säilöäkään. Nyt ollaan alettu kylmästi antamaan eteenpäin niitä halukkaille.
Tämä on se suomalainen tapa "kertoa" asiasta:
"Sun ei sitten tarvitse tuoda mitään." "Me ei tarvita mitään."
"Voi ei sun olisi tarvinnut tuoda mitään."
Kannattaa kokeilla tätä: "Hei anoppi, me ei haluta mitään tavaraa. Älä tuo mitään. Me kielletään sua tuomasta. Jos tuot tavaraa, me myydään se eteenpäin, ihan oikeasti myydään. Nyt lopetat ton."
Ja kaiken tämänkin voi sanoa ihan nätisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniäkandidaatti valittaa, kun poikani ei suostu siihen, että tyttöystävä muuttaa luokseen asumaan. Tulisi halvemmaksikin kuulemma asua pojan kaksiossa Töölössä kuin niin, että tyttöystävä asuu Viikissä solukämpässä. Suurin syy lienee se, että poikani haluaa pitää kotinsa omana kotinaan. Roskiin toisen omistamia tavaroita kantava tyttöystävä ei ole se henkilö, jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä tai edes kotinsa.
Kun asuu yksin, saa sisustaa ihan niin kuin haluaa. Kun asuu jonkun kanssa, joutuu ottamaan tämän mielipiteen huomioon.
Miten tää liittyy tähän? Eihän ap anopin kanssa asu.
Entä jos se poikakaveri asuu ap:n kanssa? Mutta ap ei anna mitään arvoa miehen toiveille esim. makuuhuoneen kamalan maton suhteen. Jos mies inhoaisi sitä, se olisi jo viety pois, mutta entä jos se onkin koko kodissa ainoa asia, joka tuntuu kodikkaalta kaiken harmaan ja kromin keskellä?
Ja ap voi koska tahansa ostaa uuden maton, mutta jostain syystä ei suostu siihen.
Ap:han sanoi että poikaystävä ei ole kiinnostunut sisutuksesta, tuskinpa syynä on se että mies rakastaisi sitä mattoa eikä siksi halua hankkiutua siitä eroon vaan että miehelle on ihan sama mitä tavaraa kämpästä löytyy. Ja köyhänä opiskelijana ei välttämättä ihan tosta noin vaan ole varaa ostella uusia mattoja.
Vierailija kirjoitti:
nyt ollaan alettu kylmästi antamaan eteenpäin niitä halukkaille.
Äitini kanssa ollaan jo puhuttu suoraan mitä halutaan ja mitä ei.
Anoppi tekee välillä löytöjä, joita sitten tuo meille. Muutama tavara tosiaan lojuu turhanpäiväisenä tuolla kassissa, jossa on muidenkin joutavanpäiväisiä tuomisia. Pitäisi kai perustaa kirppis. Mutta ollaan alettu antamaan eteenpäin noita tavaroita.
Joskus jotkut koriste-esineet ovat ihan kivojakin, mutta ongelmana on lähinnä se, että nurkat ovat auttamattoman täynnä eikä tänne oikeesti mahtuisi enää mitään. Mieluummin itse hankkimaan, kuin muiden.
Avoanopillasi on ilmeisesti eri maku kuin sinulla/teillä, pitää siis harmaa-musta-valko-metallivärejä kovin ankeina ja yrittää näyttää teille miten tehdä asunnostanne kotoisen, viihtyisän. Enkä yhtään ihmettele, sikseen monta epäviihtyisää nuorten (parien) koteja olen nähnyt, harva kun osaa noilla väreillä tehdä viihtyisää, vaikka sekin on mahdollista.
Kotinne on kuitenkin teidän (huom. kummankin teidän, ei vain sinun!), joten parempi anopin olisi antaa rahaa, jotta voitte ostaa mieleistänne. Mitä jos myisitte maton (tosin parempi olisi ollut olla käyttämätön) ja ostaisitte toisen tilalle?